sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Pyhäpäivän ratoksi

Näitä nyt on sitten ihan parveksi asti. Äärimmäisen hyvä hankinta, varmasti jokainen pikkusipuli on monistautunut talven aikana ja pongahti pintaan just nyt tänään. Hassut parvitulppaanit. Titalle kiitos vinkistä, nuo ovat aika hassuja.

Päivä on mennyt jotakuinkin eilisen malliin. Kuumaa, hellettä ja älyttömän lämmintä. Käsivarret ovat punaiset kuin kinkun pinta ja kihelmöinti lupaa ankeaa yötä. Sileätkään lakanat eivät ole tarpeeksi sileitä. Oma moka, olisi pitänyt kunnon sunblockerilla mönjätä talvenkalpea iho. Perilliset sentään kulkivat suojavoidepurkin kautta, eilen ja tänään.

Iso-J viilettää jo itäisen Uudenmaan halki kohti Espoota, eipä kyllä innosta hihkunut kun "pääsi" lähtemään. Lähtöhömellyksessä unohti sormukset kotiin ;-) Meinaa ihan sinkkuna pari päivää heilua. Noh, bumerangikin palaa aina takaisin lähtöpisteeseen... no hätä.

Päivän ansioihin luettakoon ensimmäisen lämpölavan rakentaminen. Urbaaneille voin kertoa, että se on semmoinen laatikkoon tehty kasvipenkki joka tuottaa kylän suurimmat kurpitsat ja muhkeimmat tomaatit. Monsterikasvisten syntykoti.

Huomenna saadaan traktorimies zuumailemaan mansikkamaan, yrttitarhan ja juurikasvimaan vaatimia rouhimistöitä. Joutaa kuulema jonain iltayön tuntina touhuamaan kotitarvepalstoja. Ilmeisesti hällä on tärkeämpää tekemistä päiväsaikaan... No on tietysti. Ei se vilja pellosta nouse ilman hirvittävää työrutistusta.

Sain tänään kuulla kiivaista vesisateista lähiseudulla ja muualla Suomessa. Meillä taisi sataa pari pisaraa. Eilen ei sen vertaa. Ja huomaa kyllä, että nyt on pölyt tapissa. Nenä vuotaa, silmät punoittavat ja olo on tavallista tollompi. Mutta ei tässä valittamaan aleta, pois se minusta.

Voisikohan kiivaan niistämisen syy olla vaikka tässä?

Komeasti kukkii koivu ja salava. Omenapuut vasta vihertävät, hiljalleen ja varovasti. Mitenköhän sitä malttaa paluumuuttaja nukkuakaan silloin kun omena kukkii? Pitää varmaan kuvata kukintaa kaikkina vuorokauden aikoina kaikista mahdollisista kuvakulmista.

Jäin itseasiassa miettimään, näinköhän sitä jaksaa kameran kanssa pihalla tähän malliin heilua enää ensi vuonna? No, jos kaikki menee niinkuin hulluntuurilla menee, ensi keväänä olisi kenties aivan upouusia kuvauskohteita tiedossa.

Naapurinsedän tiluksilta kuului tänään kiivasta hirnuntaa ja tasaisen bäbäbäbä-huminan hokasin lampaitten mäkätykseksi vasta piiiiitkän ajan kuluttua. Ne on nyt niin pihalla, lampaatkin. Pitääpä ängetä visiitille kamera kaulassa. Hulluille kaupunkilaisille kaikki on melko hyväksyttävää.

Nyt jos olisi niin fiksu kuin mitä itseään pitää, olisi aika siirtyä yöorrelle. On niin vaikea asennoitua arkimaanantaihin kun on ollut pitkä viikonloppu. Eiköhän se siitä kuitenkin. Etenkin kun valo- ja lämpöhoitoa on saatu yllin ja kyllin.

Voi hyvin, sinäkin. Moi.

6 kommenttia:

  1. Hui kauhia, viimeistään tiistaina paukkuu blogissa uusi millennium?!!! Seiskatonniseen. Kuis tää ny näin menee? 6921 käyntikuittausta tähän saakka... O-ou *pälyilyä*

    VastaaPoista
  2. Siellä on kevätturinat ja -täpinät parhaimmillaan. Parvitulppaanit on ihania, vaikka en keltaisia kukkia fanitakaan. Mutta armo parvitulpuille ja narsisseille - kevään sanansaattajille!

    Eka narsissi avasi tänään nuppunsa. Kevät menee näissä helteissä ihan pikakelauksella - ei ehdi kuin huokailla!

    Mitään mainittavaa en saanut tänään lepopäivänä aikaiseksi. Paitsi hankin pari uutta pionia, nautin Oulussa akupunktiota ja hain Haukiputaalta neljä kuunliljaa.

    Purkkiarmeija kasvaa pikku hiljaa ja tekis mieli istuttaa jo jotain. Mutta nää helteet loppuu.. toivottavasti takatalvea ei ala tekelehtimään. Ikävä tieto tässä on se, että vain toistakymmentä kilometriä merellepäin on kiintojäätä. Ei uskois näillä helteillä. Vaan jos luoteeseen kääntää tuulen, niin ne jäät tulee tänne. Ja se tietää jotain perin ikävää. Toivotaan tuulia lounaasta, etelästä ja luoteesta!

    VastaaPoista
  3. Tulipa Tarda on ihana auringonpaisteen kukkija, hyvänmielen sipulikasvi!

    Unohdin mainita vielä yhden varman sinisen selviytyjän, Ukonhattu. Varma maatiaiskanta, kestäää tuulet ja pakkaset. Sekä vaaleanpunaiset Malvat.

    Meidän nuori mies ei ole kuulevinaan kun kiellän sitä ... paksu huokaus! ei taatusti pysy paikallaan ilman hihnaa kun esim. kissoja ilmestyy näkösälle! Se on heti valmis ajoon.

    Ainoa kissa jonka Pönö ohittaa on naapurin Into. Into sylkee meille joka kerran ja viestittää, että 'ei kandee häiritä!', siispä se saa arvonsa ja kävelemme sen ohi vilkaisematta sivulle.

    VastaaPoista
  4. Kuvista katellen ollaan täällä pari vuorokautta jäljessä teidän keväästä. Mutta näillä helteillä kevät ja kesä sujahtavat äkkiä ohi ja ollaan sitten syksyssä.

    +30 meni tänään rikki. Tee siinä sitten töitä... ei onnistu.

    Sääsket ovat saapuneet kansakunnan verta kuppaamaan. Äkäsiä... annan sen 2000 pistoa tuoda immuniteetin. Eikä siihen tällä tahdilla mene tosiaankaan kauaa..

    VastaaPoista
  5. Nyt äkkiä virtuaalista jeesusteippiä Titan näppien ympärille, noita syksypuheita EI OLE SOVELIASTA kirjoittaa näin Toukokuun riemuja elettäessä!!!!!

    Pieniä verenimijöitä on liikkeellä. Runsain mitoin.

    VastaaPoista
  6. Tosi on, helteet vie kasvit aivan liian nopeaan kukintaan ja sitten puutarhan kesä on OHI!!!!

    Kaipaa rauhallista kevään tuloa, sadetta ja vuoroon poutapilveä, liika on liikaa paisteessakin.

    Tämän päivän löytö, ihanainen Flammentanz on miltei kokonaan paleltunut!!!!! Kasvatin sitä neljä vuotta pienestä piiskataimesta, viime kesän kukinta oli huikea ja nyt ei näy yhtään vihreetä oksissa ... mustunut ja paleltunut vaikka peitin sen tarkasti pakkaspeitteellä. New Dawnia en sensijaan murehdi yhtään, mitätön vaaleanpunainen. Sen tilalle tulee Villiviini tai lisää Alppikärhöä, jotka on paljon palkitsevampia.
    Quardia ruusua en peitellyt ja se selvisi Flammentanzin vieressä, on vasta pikkuinen puolimetrinen ja tekee terhakkaasti lehtiä.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com