Ostaisko angervon??

Hattivatit ja örkit kevätkarkeloissa ;-)
Melko psykedeelisen näköinen tuo (japanin?)ruttojuuren kukkaloisto. Nyt kun kukinta alkaa olla tältä keväältä ns. pulkassa, kasvi ryöpsähtää huimaan nosteeseen ja kasvattaa yli kahden metrin korkeuteen yltävät norsunkorvalehdet. Laitan kuvan viimekesän kasvusta jos löydän tähän hätään. Löytyy ihan loppuosasta, toim.huom.

Varsinaisia hattivatteja tai ainakin ryysyistä päätellen Örkkien kantaäitejä on ollut torpan pihalla bongattavissa tänään useampiakin.

Aamupäivällä siirsin habitukseni kyseenalaiseksi pihankoristeeksi ja aloitin ryöpyttämään vanhaa taistelutannertani. Sitä rusopajupirulaista oli monen päivän pieksäjäisten jäljiltä silti vielä liikaa jäljellä.

Laitan tähän kuvasarjan ja yritän pysyä ytimekkäissä kommenteissa. Tita ja Tuula nyt ainakin edelleen ymmärtävät tuskaani. Muille tämä olkoon varoittavana esimerkkinä.

Kas näin masentava oli lähtötilanne riihen edustalla muutaman tunnin leikkomisen, vesuroinnin ja muun väkivallan jälkeen, kuvaa klikkaamalla pääset likaisiin yksityiskohtiin. Kuka jaksaa katsoa pihallaan tätä:

En kerro kuinka monta tuntia meni, että tähän allaolevaan tulokseen pääsin. Titalle tiedoksi, tänään kuskausvuorossa oli Ellu II, Mummo I oli muissa hommissa... Alakuvassa on sama alue vähän eri kulmasta mutta melkein siivilöitynä mullikko kummiskin. Naapurin töllikin näkyy tuolla peltojen takana. Tuossa seiväsaidan vasemmalla puolella on ängerön viimeinen linnake. Muhevaa mustaa multaa ja mukavan muotoisia kiviä... siitä se ajatus sitten lähti!

Noin, nyt on vyörätty kivirydöstä ekat kuormalliset kiviä "pitämään juurimattoa paikoillaan". Tässä vaiheessa ängerön viimeiseksi tiedetty linnake vielä on paikoillaan mutta vallankaappausideoita on jo tekeillä....

Niin, no sitten iski se grandioosi ja niitä kiviäkin löytyi ihan sikana... ja oli ihan pakko vähän laittaa astinkiviä keskelle väsäelmää.... en tohtinut ihan mersunmerkkiä laittaa enkä toisaalta hippien piismerkkiäkään. Näyttää uffomiehille liian houkuttelevalta. Tuossa olisi nyt mukavan aurinkoinen paikka istutella jotain... vaikka angervoa!! Ellei nyt joltain suunnalta pukkaa parempaa ideaa. Olisi noin 8 neliötä mustaa kuohkeaa istutustilaa vapaana *viheltelee*

Puolustuksekseni sanon, että "muuri" on vielä ihan vaiheessa ja multaakin tulee istutusalueille vähän hiton paljon enemmän. Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tänään hommat jäi. Ja siihen viimeiseen linnakkeeseen tulee valkea sireeni... syreeni, whateva! Valkea ja tuoksuva. Ja ihana. Onko se Holger? Tai joku muu...

Äitikulta hiljentyi moneksi tunniksi muutaman kukkapenkin muinaismuiston ääreen ja tuloksena oli mm. tämä:

Joudun kertomaan vielä, että tuo ruusukulma oli täysin nurmettunut ja iljettävän juolavehnän valtaama turakko jossa ei mustaa multaa näkynyt. Muutaman tunnin aherruksen jälkeen sieltä löytyi mm. akileijaa ja pari muuta kasvustoa joita veikkailemme mm. vanhoiksi orvokeiksi sekä ... tiesmiksi. Ruusu tiedetään viime kesän perusteella vanhaksi ja upeasti tuoksuvaksi "yksinkertaiseksi" tönöruusuksi. Ajattelin tuonne takaosaan ukonhattua tai jotain korkeampaa sinistä ilta-auringossa viihtyvää ja etuosaan jotain pientä kevennystä.
En todellakaan tiedä mitä.

En tiedä millä kahvipaussilla äitikulta ehti tätäkin takapihan tunkioksi luultua rysää tonkimaan. Löytyi tajuton määrä ukonhattua, tarha-alpia ja jotain syysasteria. Kaikki piti pinseteillä kaivaa juolavehnä seasta. Penkin keskelle jos meni seisomaan, putosi vähintään nilkkoja myöten myyrätunneleiden syövereihin *OMG*
Nyt ne ukonhatut tönöttää sievinä taimiriveinä, tuosta on helppo hakea täyttöjä muuallekin. Kiviä tietysti piti vyörätä aluerajojen merkiksi ;-) Tuokin paikka hakee vielä pitkään muotoaan ja lajejaan. Aamupäivän auringossa herkuttelee, sitten tulee torppa väliin. Ihan varjossa ei ole kuitenkaan koko päivänä.

Huoh, nyt alkaa olla melko tattis ja tasaraha saunan kautta punkkaan. Jätin tältä illalta sekä jumpan että fillarikympin väliin. Voisin jotenkin uskotella itselleni tehneeni aika hyvän treenin tänään.

Muuta havaintoa päivän tapahtumista ei oikeastaan ole. Ihan pihalla olin.

Ai niin, tuossa vielä kuva jossa näkee ruttojuuren kasvun vimmaa:

Kohdista katse kuvan oikeaan reunaan, siellä se rehottaa ;-)  Nyt taidan hoippua viimeisillä voimillani saunaan ja jos kunto kestää, päädyn omaan sänkyyn nukkumaan. Lätkänpelaajille maksetaan ihan riittävästi, eli mun EI tarvii oletettavasti kyylätä pelimoraalin perään. Rasmus-Nalle on ihan kingijengi ;-) Läpällä voittivat tänään... On oikeasti vaikeaa kuvitella NHL:n setien katsovan vakavalla naamalla Juuttien kaukaloihin... Mutta joskus pitää katsoa sinne minne päivä ei yleensä paista... -aurinkokin nousee idästä ;-)