Titaaaa, hohoi, menikö oikein tuo latvominen?? Olen ahertanut verstaalla melko kauan, aloituksesta loppusiivoukseen, ja tuossa on yhden ponnistuksen tulos. Siinä on Mamma Rosmariini ja varmuuskopiot.
Ja tuollaisia muitakin äiti-lapsi -rakennelmia on ympäri torppaa, ikkunalaudat käyvät kiistämättä ahtaiksi eikä lampolan ikkunoille voi vielä viedä mitään. Siellä on kylmä vielä.
Oli kyllä aivan priima kevätpäivä. Aurinko paistoi koko päivän ihan silmiin asti. Hieman epäuskoisena kuuntelin säätiedotuksia kun meillä piti tulla lunta ja muuta roinaa taivaan täydeltä. Noh, tuli auringonpaistetta ja linnunlaulua enkä valita yhtään.
Tältä päivältä ei tämän kummoisempaa, kiirettä piti, aikataulussa pysyttin ja hommat tuli hoidetuksi eli aivan normi tiistai. Päivän bonuksiin kirjattakoon Iso-J:n saamat terveen paperit lääkäriltä (WHAAAAT?!???) ja ihanainen auringonpaiste.
Nyt on oikein hyvä tilaisuus venytellä vähän selkäruotoa ja paneutua päivän lehtiantiin. Yksi lukematon Hipposkin löytyi läjästä, kas kummaa... ;-)
Sulla on homma hanskassa jos purkkeja on riittävästi,vielä kun muistat kastella niin saat varmasti hyvät taimet kesäksi.
VastaaPoistaMinun taimet kuivettui aurinkoiselle ikkunalle.
Voi argh, kirjoitin melkoisen pitkän kommentin ja nyt se sitten hävisi, ihan yhdellä hiton hipaisuohjeimen sipaisulla.
VastaaPoistaTuulalle kuitenkin kiitos kannustuksesta. Ja myötätuntoista nyökyttelyä menehtyneiden taimiesi takia. Niin se vain menee.
Onneksi lukuisat kauppapuutarhurit uurastavat parhaillaankin koulimishommissa ja tuottavat meille tunareille elinkelpoisia taimia.
Etelästä kaipaan parin kauppaliikkeen lisäksi Hagalandetin kesäkukkia. Mikäli aivan huutava pula iskee, Inkoon iloiset rouvat ehkä ystävällisesti toimivat paikkallisagentteinani?
Sarikalta piti kysyä, joko rekkasit fylliin? Siellä oli puolituttu nimimerkki ja muistin antaneeni nuotit ja suunnat siihenkin suuntaan? Löysitkö perille?
Nasse ujeltaa lemmensairaana. Se on vaan turhan isoa kaliberia tuo morsmaikku, mikälie jättimolossi. Haukkukin on niin pelottava etten moista petoa tohdi livenä nähdäkään. Ihan sieluni silmillä voin kuvitella kuinka kuolapisarat ropisevat talon kattoon kun kita aukeaa...
Juu ei, ei meidän pihaan. Mie oon vielä niin espoolaistunut NIMBY ;-)
Ja nyt tää ex-nimby hinaa äässinsä omaan petiin piikeille. Yritän toipua siitäkin järkytyksestä, että pikkupossujen ekan ruokarehun nimi on Pikku Pekoni. Luin vähän ammattilehtiä :-/
VastaaPoistaTämmöinen suora lainaus pitää kyllä vielä laittaa:
"Elävyys nousuun
Broilereiden uusi hyvinvointidirektiivi tulee voimaan ensi vuoden kesäkuussa [2010].
--
Kaikki tilat eivät kuitenkaan täytä uuden direktiivin ehtoja etenkään lintujen elävyyden suhteen. Muun muassa ruokinnalla voidaan elävyyttä parantaa"
Täällä kotitorpan lintukodossa on vähän vaikeuksia luetunymmärryksen kanssa, tuli halju olo. Nielaus ja kylmä kyhmy kurkkuun. Energiarehuja peliin ja tehotuotettu kanakin bailaa itsensä hengiltä?
Kuka yleensä voi syödä hunajamarinoitua pystyynkuollutta kanamoskaa?
Ihan varmaan halaan jokaisen kanasemme ja pussaan kukkoja. Niillä ei totisesti ole elävyyden suhteen murheita.
Noh, enhän minä elantoani kanoista saa ja munatkin jaetaan lähipiirille. Hyvä mieli tulee kun voi pitää edes muutaman kanan iloisena ja antaa niiden elää kivaa elämää.
Hienolta näyttää yrttiviljelyksen ensi askelet! Muista kastella sitä rosemaryä. Soon juoppo. Tarjoillaa vain vettä tosin.
VastaaPoistaJa bailaaville kanoille nauroin ihan kippurassa...
Hyvää yötä tältäkin sektorilta. Pitkän päivän kunniakas lopetus sujuu kärhöoppaan kanssa. Niin siitä tulikin mieleeni - Hirnakan torpalle tarvitaan varmaan kärhöjä kans!
* poistuu vihellellen *
Tita, mulla oli ihana visio omenapuiden runkoja pitkin kiipeilevistä kärhöistä.
VastaaPoistaSitten tajusin, etten pirunkaan ilveellä saa kaivettua kärhön vaatimaa istutuskuoppaa ikivanhan omenapuun juureen. Joten vetäisin ruksit kärhöjen yli toistaiseksi.
Kävin just juottamassa rossun ja kakarat, minä olen jotenkin oppinut pitämään sitä kuivan maan kasvina.
Älä ÄLÄ ÄLÄLÄLÄ ! Ota heti ruksi pois kärhöjen päältä!!!!!
VastaaPoistaTita yllyttää ja minä komppaan, olen vain huono viheltämään.
Ainoa kärhö jonka olen saanut kukkimaan ja menestymään on Alppikärhö, vaalea lila, kukkii aikaisin keväällä. Sen olen saanut Titalta 10cm taimena ja nyt se yltää melkein autotallin kattoon. Sen vain armeliaasti viime kesänä söi joku ötökkä puti puhtaaksi, mutta loppukesästä siinä oli taas lehdet.
Siispä aion kokeilla ensi kesänä kärhöjä, Viticella ryhmään kuuluvia pienikukkaisia.
Ei kannata kaivaa kuoppaa omenapuun juurelle, muitakin paikkoja taatusti löydät. Puolimetrisen kuopan jaksat varmasti kaivaa vaikka ruokalusikalla.
Kuopan kaivaminen on harjotusta vaativa homma, pistät lapionterän heinikkoon, laitat toisen jalan terän reunalle nouset yhdellä jalalla lapion päälle ... ja uusit polkaisun niin monta kertaa että saat paakun irti. :D))
Viticella kärhöt kukkii valtavasti ja epäonnistuu huonommin kuin loistokärhö.
Oi Tuula, sinä se olet mainio ;-)
VastaaPoistaKai joku kärhöhörhövalikoima tänne jonnekin tulee, minusta vain ajatus omenapuun oksistossa vaeltelevasta kärhöstä kiehtoi niin kovin.
Torpan seinille en kuulema saa ohjastaa ensimmäistäkään yrttiä. Hieman rajoittaa köynnösten sijoittelua :-(
Se ruksi on piirretty lyijykynällä, voi kumittaa.