Sulka hattuun ja kukka rintaan

Aurinkoista sunnuntaita torpalta. Aurinko todellakin heräsi talviunestaan ja helottaa siniseltä taivaalta pökerryttävän kirkkaasti. Ihanaa!! Riemuissani kiikutin lakanapyykin ulos kuivumaan, liputetaan kevään kunniaksi pitemmän kaavan kautta.

Iso-J ahertaa Äitikullan keittiölaatoituksen parissa ja minä siirtelen torpan puolella kukkapurkkeja paikasta toiseen. Oleanteri kirjattaneen menetetyksi, voi surkeuden surkeus, se oli jo niin iso ja hieno. Ja vielä marraskuussa viihtyi mainiosti viileässä ja hajavaloisessa talvipaikassaan. Nyt on jokainen lehti puikkona rullalla ja ropisee kuivana kuin saunavasta. Pskan liekit, tuo harmittaa.

Eikä Inkoosta hankkimani laventelipusikkokaan sillanalusessa pärjännyt, ilman vettä (joku unohti kastella).

Viininpunainen pelargonia jonka eilen LIDLISTÄ ostin meinasi unohtua autoon koirahäkin taakse mutta pääsi kuitenkin torppaan yöksi. Ja aika intensiivinen puna hänessä on.
Pari viikkoa sitten latvottu ja uudelleenruukutettu pelakuucollection rehottaa etukuistilla ilmeisen hyvinvoivana.
Kaikki kasvaa, kivakiva.

Kasvaa muuten kukollakin pyrstösulat. Tuossa on persiljapurkin viereen tökätty Urho Kukkosen peräpurjeen puolikas.  Toinen pitkä sulka on vielä linnussa kiinni. En tiedä missä tiimellyksessä sulka oli irronnut mutta otin oitis talteen, on valtavan pitkä ja hieno. Pitää ehkä lykätä sulka hattuun jahka kanaparvi hajaantuu kesäksi, elämäni eka talvi kanojen hoitajana. Eilen todettiin kanojen pulskistuneen ja kasvaneen talven aikana ja kaikilla on niin mehevät punaiset heltatkin. Jopa ne loppiaisena tulleet avioerokanat ovat jo ihan reippaita, eivät yhtään aneemisia enää. Kiva kiva.

Meillä on kohta pääsiäisrekvisiittaa riittämiin, ei tarttee feikkimunia enää asetelmiin laittaa kun on omasta takaa tämmöisiä:

Sarika toi lapsille omat munakorit ja nuo ovat muuten  mainioita käytössä, kiitti vaan vielä kerran. Eikä munakoria pahenna sekään seikka, että on noin pahuksen kivan näköinen.

Ajattelin tänään tyrkyttäytyä naapurivisiiteille. Sieltä varsapihattopaikasta tarvittaisiin pari paalia heinää ja toisen naapurin hevoset & lampaat olisi kiva vihdoin nähdä. Pitäisi myös sopia milloin kerätään haudottava setti alholaisten kanojen munia.  Alholaiset munat ovat näitä vaaleanbeigejä pikkuisia. En ole aivan varma muniiko Sirkkukin beiget munat vai onko pieni valkoinen Sirkun tekele.Naapurin setä tietää senkin, siis kysymään.

Eilen olisi ollut Joensuussa ravit, pahus kun ei mahtunut aikatauluun. Tämän päivän lehdestä huomasin sekä Joensuun lammasmarkkinat että laidunkauden avajaisbileet Kiteeltä. Noi on kyllä varmaan pakkovisiittejä ;-)

Eipä muuta kuin homma käyntiin. Ladies, start your engines ;-)
Hauskaa sunnuntaita sinne sun tänne ja sullekin.