Jäljillä vai hakoteillä

Eilisen kuva-arvoitus ei ole ratkennut vieläkään. Eipä kyllä tämäkään päivä lisävalaistusta asiaan tuonut.
Tuula veikkasi näätää. Ja sitä minäkin taidan päätyä kannattamaan. Vana on kaikkineen alle kymmenen senttiä leveä. Pihasaunan alta öppiäinen on tullut ja edennyt omenatarhaan. Tässä vielä kuva kertauksen vuoksi.

Aamupäivällä ihmeteltiin ralliautotrafiikkia joka torpan ohi huristi tasaisena virtana. Vihdoin älysin, että Itärallillahan on jokunen EK näissä meidänkin maisemissa. Kaupungilta kun kotiinpäin ajelin, totesin karavaanin suunnan olevan Ilomantsin tielle päin. Ja niitä huoltoautoja oli siellä sun täällä.

Yhdessä rallissa olen ollut huoltoautoporukassa ja sillä reissulla opin vaihtamaan autoon renkaat. Voin kertoa, että niitä vaihdettiin ällistyttävän monta kertaa. Pitkä ja antoisa päivähän se oli eikä synniksi ole laskettu sitäkään, että opin kohtuullisen näppäräksi renkaanvaihtajaksi. Myöhemmin oivalsin, että se jos mikä on miesten hommaa. Enää en kynsiäni katko siinä hommassa.

Tässä kuvassa on kiva valo. Pitäisi ehkä joskus pyytää oikeasti osaavaa kuvaajaa selaamaan räpsyjäni ja antamaan palautetta. Minä piutpaut välitän teknisestä puolesta, pääasia että kuva on kiva ja toimii ilman jälkikäsittelyä.

Illan ajattelin pyhittää itseni sivistämiselle. Opettelen ratsastamaan paremmin, edes teoriassa. Hankin muutaman uudehkon, mielenkiintoisen opuksen ja niihin täytyy perehtyä tarkemmin. Jos vaikka jotain uusia ajatuksia ja elämyksiä heruisi ;-) 

Mielenkiintoiset nimet ainakin; Syvemmälle satulaan sekä toinen Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia. Kolmaskin opus on tulossa, nimeä en muista. Kyran kirjan uusin versio on pakko hommata ihan kuriositeetinkin vuoksi.

Käytännön harjoituksiahan ei pääse hevosen puuttuessa tekemään. Vielä. Mutta huolellisesti kun asian palasiksi pätkii, pureskelee ja sulattelee hartaasti, on jo yksi askel otettu. Toivottavasti eteenpäin, kohti parempaa ratsastusta ;-)

Ja sitten tulikin justiinsa suunnitelmiin muutos. Joudun hinaamaan äässini vielä kerran ääsmaxin penkkiin ja karauttamaan kaupunkiin. Äitikullan loppuremppa karahti kiville, liisteri on loppu. Mistä noita hönöjä remppahemmoja oikein tulee?? God knows but doesn´t tell *silmienpyörittelyä*

Lumiukko sai lumipesun, rusakonretaleet pöllivät nenäporkkanan jo aiemmin. On kyllä aika räävitöntä käytöstä -jopa rusakoilta- varastaa lasten vaivalla tekemältä lumiukolta nenä, aivan keskellä pihaa. Onko härskimpää toimintaa nähty?

Ei kai se auta, töhäytän kahvit ja heitän kaupunkikeikan.
Koiraparka ravaa tupaa ympäri ja yrittää muistuttaa minua koiran säännöllisen ruokinnan tärkeydestä. Jätkä vain unohtaa, että aamuruokansa tuli syömään vasta kymmeneltä. Siihen saakka makasi peittojen alla. Laiskuri. Ei se ihme, että rusakot hilluu kun koira vetelehtii punkassa.

Nyt jos lähtis, olis joskus takaisinkin.
Heippa ja moikka ja halit. Mukavaa lauantai-iltaa lukijakunnalleni ;-)