Topakka ponikuski kertoi, että poni "rimpuili". Tarkemmin kuulusteltuani sain selville ponin lintsanneen kaariurilla ja kulmissa. Ja kun kuski opasti ponia toivottuun suuntaa, poni jäkitti vastaan. Siis rimpuili. Ok.
Oli muuten harvinaisen hauska ja sympaattinen poniruuna. Mutusti takkini vyötä, hupun karvareunusta ja hihaa minkä ehti. Nojasi otsaansa olkaa vasten ja huokaili kovaa kohtaloaan. Oli jotenkin tuttavan oloinen poni. Semmoinen jonka kanssa vaan tulee toimeen heti. Ja se on hyvä piirre hevoseläimessä.
Muutkin kaupunkiasiat hoidettiin sutjakkaasti. Kyllä tämä alkaa jo sujua. Ensi viikollahan kaikki menee taas sekaisin kun Iso-J palaa kotiin. Sukulaisperheessä se vasta mullistaakin. Perheen isä oli vuoden agenttihommissa jossain Kosovon suunnalla ja tuli kotiin toissapäivänä. Siinä menee useampi rutiinikuvio uusiksi.
Me lähdetään huomenna kotiseutumatkailun merkeissä Ilomantsiin. Sinne on Joensuusta semmoinen 70 km. Ihan hyvä päiväreissukohde. Saas nähdä minne päädytään.
Nyt tortillalättyset lämpiämään ja kipot pöytään. Myöhäinen lounas/aikainen päivällinen. Ei se ole niin justiinsa näin lauantaina.
Niinpä niin. Eihän sitä osaa kelpo luterilainen laiskana olla. Jatkoin ärrierirekkusen karvain nyppimistä. Nyt on ainakin karva ns. kypsää, hyvin lähtee ja koira vetelee sikeitä.
VastaaPoistaMeillä on Iso-J:n kanssa pientä näkemyseroa Nassikan ulkomuodosta. Minä lupasin koiran nousevan maanantaiseen syntymäpäiväänsä tyylikkäänä,upeana ja entistä ehompana, kuin Feenix-lintu tuhkasta. Iso-J totesi mielikuvan "nousee kuin puliukko roskiksesta" olevan lähempänä totuutta.
Ei noin ilkeä mies ansaitse noin hyvää koiraa. Grrr. Mokoma kiittämätön setä... ;-P
Juniori nautiskelee saunan rauhasta mummon kanssa, minä nostan taas Rotukoiran leivinlaudalle ja jatkan aherrusta.
Jassåå, se on näemmä tonni täynnä tälläkin blogilla. Olen vissiin laajemman mielenkiinnon kohteena kuin mitä alun perin kuvittelin. Näin se sana leviää *grin*
VastaaPoistaJahas - eka tonni täynnä... sitten lukemat vain kiiruhtavat eteenpäin. Seuraavan kerran kohottelet kulmiasi 5000 ja sitten 10 000 kohdalla * virn *
VastaaPoistaMeidän koulukkailla oli joululaulujuhla aamulla. Ihan tippaa pukkasi silmänurkasta katsella jännityksestä punoittavia lapsia lavalla, kuunnella kirkkaiden lasten äänien laulavan ihania joululauluja. Ne kuulostivat ihan erilaisille kuin markettien piinaavat joululaulunauhoitukset... Hirnakalla onkin nyt ns. joululauluvapaa joulunalus. Varmaan tervetullutta... voit vielä päästä joululaulutraumastasi pienellä vieroituksella.
Käytyämme kyläyhdistyksen joulumyyjäisissä suuntasimme Ouluun isäni 71-vuotispirskeisiin. Hyvin syötiin ja kakkukahviteltiin. Ehkä huomenna pystyy taas jotain suuhunsa laittamaan...
Nyt mieli suuntautuu joulunaluksen valmisteluihin. Tein listan tehtävistä töistä, jotta saan jonkin järjestyksen asioihin. Mitä ilmeisimmin pystyn tekemään töitä ensi viikon, sitten suunnitelmien mukaan jään lomalle. Kortisonivoiteet tuntuvat purevan ja alan pikkuhiljaa muistuttaa ihmistä. Nyt vielä näyttää, että olen saanut liikaa aurinkoa, sillä kasvot punoittavat vielä vähän. Se peittyy värivoiteella, jos uskallan mitään naamaani lätkiä...
Oi, ipanoiden jouluesitykset ovat aina yhtä itkettäviä. Kiitos Tita kun muistutit tuosta markettimuzakin kaamaudesta... muistan nyt nauttia ihanasta hiljaisuudesta!
VastaaPoistaJa missään nimessä en halua Radio Novan soittolistakuraa korviini. Siinä on asema joka saa otsasuonen pingottamaan alta viiden minuutin. Jotenkin on mennyt maku Eye of the tigeristä kun se on ollut viimeiset kolme vuotta voimasoitossa :-( Ja aina ne juontajaressukat yrittävät jollain tasolla "innostua" soitettavasta musiikista. Liikuttavaa. Tai sitten heillä on oikesti järjettömän hyvä liksa. Eihän semmoista schaissea voi eetteriin työntää ihan pd-palkoilla, eihän?
(tämä oli tämmöinen väliavautuminen, tuli tuosta Titan mainitsemasta mölysaastasta mieleen)
Hieno homma, että hipiän helotus asettuu. Ole nyt oikeasti tarkkana mitä läimit lärviisi, pysy vaan perusvoiteissa ja kortisoneissa niin kauan kun on ns. tilanne päällä.
Sain vihdoin nuorimmaisen perillisen ahdisteltua yöpuulle, meinasi katsoa Selviytyjien päätösjakson loppuun asti. Muistutin tallentavani ohjelman isosiskoaan varten joten menihän se ipana sovulla nukkumaan. Sitkeä sissi.
Itse yritän sinnitellä vielä vähän aikaa hereillä, Ilta-Sanomien viikonloppupläjäyksen nyt ainakin yritän kahlata läpi. Vapautin koirapoloisen leivinlaudalta tämän illan osalta. Pari kämmenenalaa on nyt ns. avohakkuualueena. Huomenna siivoan loput.
Älkää please kukaan kavaltako tekosiani Isolle-J:lle, se leivinlauta (plus koira) on tuvan pitkällä pöydällä. Virallinen trimmauspaikka on ihan muualla mutta kun siellä on vähän viileä ja yksinäistäkin...
Nuo lukemat matkamittarissa vilistävät huimaa vauhtia, pelottavaa. Luulisi tämän olevan niin EVVK -kamaa kuin mahdollista. Mullahan on 5 virallista lukijaa. Kylläpä te käytte täällä ahkerasti ;-)
Minun osalle voi laittaa 4-5 pläjäystä vuorokaudessa. Aina kun istahdan koneelle, niin käyn vakiokierroksen puutarhasaiteilla ja täällä. Niin ja kalevan verkkolehdessä. Käykäähän http://www.kaleva.fi äänestämässä pikagallupissa (vasemmanpuoleinen pystypalkki, vihreä peukku ylös ja punainen peukku alas kuvakkeet) ydinvoimakyselyssä. Mielellään äänestäkää ei ydinvoimaa. Tuo suunniteltu ydinmylly on tulossa vain 10 kilsan päähän meidän torpasta. Ei innosta sitten mitenkään päin... Olen luvannut lähteä täältä litomaan jos ydinmylly käynnistyy noin naapurissa.
VastaaPoistaJahas, tunnustusten luolaa... Titalle 4-5, omat huoltokäynnit 1-5... anyone???
VastaaPoistaKävin äänestämässä mutta siellä kyseltiin olenko nähnyt tonttuja? Eli ydinvoimalaäänestys taisi mennä jo? Lähetän EI-kortin lehteen vaikka ihan perinteisesti. Sillä Titan kivenpyörittäjän paratiisia ei voi/saa muille emännille antaa. Se on sun maa.
Enkä minä jaksa tuota lehteä enää yhtään selata, huomasin pilkitteleväni oikein pontevasti joten nyt laahustan pahnoille itsekin.
Heipati hamaan huomiseen, kenties ostan ikioman kanteleen kun runopirtille tieni vie. Voin ehkä joskus opetella sitä rämpyttämään ja pidän blogissa kansanmusiikki-iltoja. Ou jee, rajua! Pätkääkään en osaa soittaa, mitään. Paitsi satunnaisesti suutani. Ja auton tööttiä.
Väsy. Moi.