Jos lukijoiden joukossa on yhtään ketään mactietäjää, sopii ilmoittautua äkisti pian. Mie vaikka avaan yhteydet niin, että etänä voi hakkeroida mulle selaimen kuntoon. Anyone? Please?
Joo, tänään on tämän Hirnakan torpan -blogin kuukausipäivä. En tiedä millainen sosiaalinen tilaus tälle oli, mutta on ollut ihan kiva käydä täällä julkisesti omaa napaa kaivamassa ja joutavia lätisemässä. Kovin pintapuolisestihan asioista kerron, tietty intimiteettisuoja kun perheenjäsenilläkin on.
En myöskään katso oikeudekseni mainita ihmisiä heidän oikeilla koko nimillään. Jokainen valitkoon itse sen määrän julkisuutta elämäänsä kuin tahtoo. Esimerkiksi koirani kasvattajan nimen saa minulta kysymällä, samoin hevoseni tiedot. Niitä en nettiin laita. Ei oo pakko jos ei haluu...
Eikä ehkä ole järkevää jokaista juotua kahvikupillista tai sähkölaskun loppusummaa täällä raportoida. Tai ehkä ja ehkä, minä vaan en pidä sitä niin tärkeänä.
Minusta on mukava kertoa teille asioista, jotka minun päivääni ovat tuoneet jotain tuntemuksia, iloisia tai surkeita. Kanoistahan riittää jutun juurta, ovat oikeasti ihan superhyviä tyyppejä. Jopa ne myrtsit Alholaiset.
Jokainen varmasti ymmärtää, että kirjoitan asioista omalta kannaltani. Omilla mielipiteilläni. Tietty kohtelias diplomatian taso yritetään säilyttää ettei käy kuin Halla-aholle (vai mikä se oli). Niiden asioiden tai henkilöiden kohdalla joiden kanssa tiedän olevan vaikeaa pysyä asialinjalla, pidän näppäimistön lukittuna.
Nyt on tullut enemmän heiluttua kamerankin kanssa. Jokaisesta kuvasta yritän oppia jotain ja kenties joskus jonkinlaisen oman kuvaustyylinkin luoda. Mutta ei mopolla mahdottomiin. Ajan kanssa ja hissuksiin, niinkuin aina.
Kirppusirkustakin tänään saatiin. Kirpputorista tuli oikeasti aika sirkus. Ei ehditty kunnolla ikeakasseja maahan laskea kun niiden kimpussa hääri jo ensimmäiset uteliaat. Se helevetin ruma astiasto (Satu T. tietää) meni ekana, OMG!!! Ja sitä mukaa kun saatiin kamaa esille, sitä mukaa hyllyt tyhjenivät. Tänä iltana olisi jo pitänyt täydentää mutta ei ehdi millään sellaista keikkaa tekemään. Huomenna täräytetään hyllyyn mm. My little pony -leluja, tauluja ja lisää lasten kamaa. Markalla ostin, pennillä myyn.
Minusta oli kuitenkin mukava nähdä kuinka toiselle turha on toiselle tarpeellinen. Hinnoista ei kukaan narissut. Ja täkäläiset ovat kyllä hanakoita tinkimään.
Jep jep, homma käy ja henki haisoo. Minä riennän taas...
No nyt melkein pukkaa joulustressiä. Tietylle kansanosalle lähtevien joulutervehdysten kuvat on kuitenkin photoshopissa rajailtu ja levyke poltettu. Huomenna kiikutan levyn kuvakauppaan ja oletan saavani sikasatsin "taide"kuvia takaisin saman päivännousun aikana. Päästään sitten perillisten kanssa kyhäämään niitä tervehdyksiä. Kummeille tiedoksi, mahtipläjäys tulollaan...
VastaaPoistaEnempää ei joulusta stressata. Se tulee ja menee kalenterin mukaan kuitenkin, ei auta meikäläisten hikoilut ja juoksut yhtään.
Titalle kysymys, mitä ihmeen mekkalaa siellä ikiroutarannikolla pidetään? Tänne saakka mökä kuuluu! Joku perinteinen ulkoiluta kurkkupurkkia päivä? Ei vaiskaan, kympin uutisten loppujuttu näkyi mutten kuullut. Selitä pliis kun en guuglata jaksa.
Ja Tuula V:lle kiitos, kärpäsaskartelu on huippua. Monta kertaa joutoruunan laidunkaverina pötkötellessäni mietin mitä varten kärpäset ovat maailmaan luotu. Nyt tiedän.
Savua pitää moikata ihan etusivulla, ihanaa kun löysit tänne :-D
KiteKatrille kanssa tervehdys :-D
Jospa nyt ihan suorin vartaloin lössähtäisin petiin, ei ole kissankuohkeuttama koska kissannahkat venyvät saunan jälkilämmössä. Mokomat laiskat lahnat.
Aamusta roudaan uuden lastin myyntikamaa kirpparille. Ja rahaa tulee kuin rännistä... ehhheehhheeeh, menemme katsomaan Pyhä Birhana -kissanpentuja ehkä jo huomenna perillisten kanssa. Jotta meillä olisi sijoitusehdotus valmiina kun Iso-J tulee kotiin ;-)
Ihan ilmainen vinkki kaikille joilla on lemmikkirajoitteinen puoliso: hommaa se ötökkä puolisollesi lahjaksi.
Esimerkiksi synttärilahjaksi annettu koiranpentu on ihan toimiva konsti ujuttaa rekku talouteen. Ja on sitä ennenkin ystävänpäivän kunniaksi hevosia hommattu. Saati kanoja vuosipäivänä, kissuleita isänpäivänä ja sitä rataa. Purista vielä mahdollisilta perillisiltä nimet korttiin ja viski/konjakkipullo kyytipojaksi. Win-win-tilanne kaikille ;-)
Ja kiilusilmien mieliksi (mun lukijat kyllä tietää): Eläin ei ole lelu. Eläintä ei saa hankkia harkitsematta. Eläimestä pitää kantaa vastuu. Lisätietoja esim. animalian nettisivuilta ja omalta järkikullalta.
Haaah (tämä on siis korahtavaa nikottelua), vai että tuolle ukolle joululahjaksi lemmikkieläin... Mä ristin käteni aina, kun varovasti pyydän jonkun oman esteen takia häntä jonkun koiruleiden pissitykset hoitamaan. Juu, hän kovasti tykkää näistä, mutta kokemus on opettanut AINA itse huolehtimaan talouteen hankituista "lisäharmeista". Ettei vahingossakaan tule sanomista.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä pointin ;) Mielellään hänkin noita taluttelee ja esittelee. Kunhan Joku Muu on hoitanut ensin koulutuksen.....
Muuten, tuo jouluhiiri on Aivan Ihana.
VastaaPoista