perjantai 7. toukokuuta 2010

Sitä ihtiään


Karu maa alla angervon...
Tita ja Tuula ainakin ymmärtävät tuskani. Riihen ovien vasemmalla puolella on vuosikaudet rehottanut Rusopajuangervo, varsinainen sikapuska. Ja ettei aika tulevaisuudessakaan kävisi pitkäksi, ovien oikealla puolella on varsin rehevä kasvusto Viitapihlaja-angervoa.

Nohevimmat varmaan jo oivalsivat, että tässä olisi tarkoitus hankkiutua angervoista eroon. Ja päättelyjatkumo kertoo sen, että homma on aika työläs. Juuristo on laaja. Onneksi se ei ole syvä. Mutta se on laaja. Maan pinnassa risteilee noin 10 cm:n patja juuririhmastoa piukassa. Osa on paksuja valtasuonia, osa pienempiä sissiversoja.


Titaa jo päivällä hätäpäissäni tekstareilla hätyytin, oli ihan pakko varmistaa perkaamisen tarkkuus. Että niinkuin siivilöitynä multa takaisin vai riittääkö harattu. Onneksi ei tarvita siivilää *phuuh*
Lohdullista on se, että juurimaton alla on paksulti muhevaa ja mehevää mustaa multaa, eihän tuossa angervon alla ole kasvanut muu kuin angervo.

Päivä oli suotuisa, säidenkin puolesta. Suoraan sanoen pikkuisen turhankin lämpöinen noin hikiseen urakkaan. Mutta eipä valiteta. Taivas meni yötä vasten pilveen ja jotenkin tuntuu nyt siltä että kohta sataa ns. saavimitalla.


Kierretään nyt veistä haavassa, kuvassa sekä osittain perattua maata, juuria että perkaamatonta aluetta. Hiottaa pelkkä kuvan katsominen. Aseina ovat niin rautakanki kantojen veivaamiseen, pistolapio, hara ja terävänä täsmäaseena istutuslapion kärki. Tuo työmaa jäi tänään pahasti vaiheeseen. Piti rientää kaupunkikeikalle. Tuntui vähän oudolta vaihtaa ns. lennossa piharyysyt kaupunkihepeniin.

Vaan eipä ollut turha reissu. Osittain työasioissa erehdyin Iso-J:tä jahdatessani M´s World nimiseen kauppaan ja siellä oli ällistyttävän kauniita laukkuja. Ne vaatteet oli vähän too much mutta laukuissa oli oikeasti kauniita kapistuksia. Tuskin  maltan odottaa älysikö Iso-J yhdistää laukku ja tuleva Äitienpäivä ;-)

En kuitenkaan palannut kaupungilta tyhjin käsin. Autossa tungeksi yhteensä viisi tenavaa. Voi sitä pieruhuumorin ilotulitusta -ja taisipa jokunen tuhnukin naurunkikatuksessa turahtaa... Yksi poika (Julle) ja neljä likkaa ikä 5-12 v *joskus sitä vain tuntee itsensä niin tädiksi*

Onneksi olin tietoinen lapsiluvun väliaikaisesta kasvamisesta ja varannut runsain mitoin ranskanperunoita ja lihapulleroita. Hyvin kelpasi, etenkin kun usutin penskat trampoliinin ääreen puoleksi tunniksi ennen ruokaa. Ottivat myös muutaman Rode & Pole -kierroksen *tädille tuli hiki pelkästä katsomisestakin*

Ja illan kruunasi kolme kuormaa sitä ehtaa ihtiään. Naapurin setä tyhjensi lantapatteria ja ryskytteli peltojen poikki kuorma perässä meidän puolelle. Nyt on kuulkaa hevonsontaa ennennäkemätön keko.

Huomennakin haiskahtaa kaikista ilmansuunnista, lietelantatankit ovat liikkeellä täälläkin. Meidän tiluksia ympäröi (toistaiseksi) kolmelta sivulta rehupellot ja nehän pitää lannoittaa. 

Tänne maalle siis kuuluu linnunlaulua ja tuulen huminaa mutta käsite raikas maalaisilma on näinä ahtaina aikoina hieman venyvä käsite. Niin pirtissä kuin pellollakin. Se karaisee ;-)

Raikkahin terveisin,
Hirnakan torpan täti

8 kommenttia:

  1. Perinteinen PeeÄääs:
    osa tuosta angervokasvustosta on muuten roudattu rennomman kasvun vyöhykkeelle, tontin pohjoiselle laidalle. Siellä sopii rehottaa ja tehdä tuulensuojaa tiluksille. Osa päätyi koristamaan tulevan tallin pohjoisseinämää. Ja loput kipataan kivirytöön. Sielläpähän ponnistelee.

    VastaaPoista
  2. Vai rennonmman kasvun vyöhykkeelle... hmmm... niin minäkin aikoinaan istutin sen viitapiruangervon tontin äärimmäiseen nurkkaukseen. Nyt on puutarha kirinyt sen nurkan kiinni. Ja angervo sai lähteä ilman pienintäkään säilytettävää alkua.

    Vielä olis rusopiruangervon juuristo maasta kaivamatta. Ajattelin käyttää Ursuksen perässä olevaa kantokoukkua möyhentämään kovaa maata. Muuten tulis itku ja ikävä.

    Koska kauniina aurinkoisena päivänä haluaa olla vain ulkona, niin siivoukset jää yötöiksi. Sunnuntaina tulee äitini ja sysse sekä anoppi syötettäväksi ja kestitettäviksi. Sopis vissiin olla siivojen vähän paremmalla tolalla. Tiesin päivällä, että on täysin kuollut idea kivetä ja laitella puutarhaa. Se maksaa yön siivoustoimissa. Silti mitään en kadu!

    VastaaPoista
  3. Minäkin jo mietin pärjääkö rusopirulle ihmisvoimat vai tarvitaanko hätiin mies.

    Periksi en anna ja kyllä se ryökäle maasta nousee, juuri kerrallaan. Selkä huutaa kauhuissaan, kankkulihat kipeät lapion päällä hyppimisestä enkä viitsi edes ajatella mihin kuntoon kädet menee yön aikana. Mulla on vasempien nimettömien nivelissä kohtuuohkaiseksi hiutuneet verisuonet (ohjasote) ja ne aina repeilee kivaa sisäistä mustelmaa :-/

    Nyt on viisi ipanaa (oi kun tekisi vähän muuttaa kirjainjärjestystä i=a=i) parkkeerattu kukin omaan petiinsä ja vähitellen torppaan laskeutuu iltarauha.

    Naapurin setä kehui nähneensä ekat pääskyt, minä en niistä vielä ole pinnoja saanut. Mutta tietääpä taas tähytä yläilmoihin.

    Pelasin äitienpäiväkorttini niin hyvin, että se on Äitikulta joka sunnuntaipaistin tarjoaa :-D Ja Iso-J hoitaa tapansa mukaan enimmät siivoukset. Minä voin keskittyä rusopirun kohenteluun. Ja se rennompi kasvualue on sitten kätevä perua, senkus asentaa hevoshaan aidan rusopirun taustalle...

    Mikähän on, edes lätkäm mm-kinkerit eivät jaksa innottaa??

    VastaaPoista
  4. Mistä kauniin aurinkoisista päivistä te oikein horisette ?

    Eilen tuli vettä kuin Esterin ... ja ei tuo säätila somalta vaikuta vieläkään : (

    Tänään pitää vaihtaa harrastustoiminta ihan totaalisesti. Junnu jo nyt Vantaalla Cheerleading-kisoissaan. Me pörhälletään sinne ip kunhan yksi tyttöpolttariporukka on käynyt kokeilemassa ratsastusta V-R:llä ennen sitä.

    Hevosrintamalta ei paljon uutta. Paitsi, että jos pikkumusta poistuu muonavahvuudesta uusiin maisemiin, niin tilalle tulee sit miniatyyrimusta : )

    11 v. shettisruuna. Plan B täytyy aina olla olemassa.

    VastaaPoista
  5. Älä hyvä ihminen laita niitä juurakoita maahan kun noin ison työn teit! Työsi menee hukkaan ja joudut sen tekemään uusiksi vajaan kymmenen vuoden sisällä. Kuvittele miten kamala komma kivikosta raivata sitä pois ...
    sitäpaitsi kiviä saattaa tarvita ihan pikapuoliin kun hiukka innostut.

    Kuivata ja polta juhannuskokkona. Aivan varmaan löydät kauniimpia/mieluisempia/vähemmän leviäviä kasveja tallin taaksekin.

    VastaaPoista
  6. Yhdyn lämpimästi Tuulan kokemuksen sanaan! Hävitä ne pirut huolella! Mielestäni on suorastaan rikollista myydä puutarhoilla tuommoisia... en tiedä paikkaa, joista niistä EI olisi tullut riesaa!

    Puutarhalla on oikeasti outo tapa levitä mahdollisen pinta-alan mukaan. Ja sitähän teillä nyt on vähän enempi kuin rivarissa... :D

    Ulkona on T-paitakeli - mieletön kesäfiilis. Melkein kuulen silmujen pian poksahtavan auki!

    VastaaPoista
  7. Kyllä sieppaa siivota sisällä tämmöisessä helteessä. +14 ja aurinko paistaa, lempeä tuulikin tulee jostain muualta kuin meren jäiden päältä...

    Mutta äitienpäiväksi pitää olla joku roti talossa. Äiti, anoppi ja systeri tulevat. Seuraavan kerran siivoan varmaan juhannukseksi...

    VastaaPoista
  8. Pikainen sääkatsaus: koleaa, tuulista ja sateista :-/
    T-paita olisikin kuin nakinkuori hk:n sinisen päällä joten verhoudun vanhoihin piharyysyihini ja menen polttamaan kaloreita ängyräprojektini kimpussa.

    Kiitos Titalle ja Tuulalle kannustavista sanoistanne ja ilmeisesti kokemuksesta kumpuaville neuvoillenne. Retuutan juurakot samaan läjään jossa joulukuusetkin pötköttävät. Tulta peliin otollisempana aikana.

    Palaan päiväkirjamerkinnän ääreen vähän myöhemmin. Nyt on forssi päällä ;-)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!