Laitapuolen Lissu vai Marketti-Pirkko?

Niin kaunis on maa

Tuoreita kuvia kun ei ole, myydään vanhaa varastoa.
Aika tavaran kaupitsee sanoi mummo Käkisalmen markkinoilla ja katso, vanha isäntä kelpasi naapurin leskirouvalle ;-)

Meillä on isäntärenki onneksi ihan vakaalla statuksella ja allekirjoittanut torpan vanhempi Armo istuu kohtuullisen tukevasti lempituolissaan. Että ihan pysyvää tämä vain on.

Mutta mikäs otsikko se tänään onkaan?
Nempalle jo piti soittaa sielunhoitopuhelu. Siis oikeasti, meikää dissattiin niin huolella tänään että "Tämä Ei Jää Tähän" -toimenpideyksikkö jalkautuu maanantaina uudelleen rötöspaikalle.

Valtava on asiakaspalvelijan vastuu kun hän asiakkaansa ihmismassasta valikoi. Minä en vaatimattomalla 165 cm (sulka päässä ja korkkareissa) pituudellani erottunut riittävästi, en vaikka seisoin avaralla paikalla kassapisteen vieressä.  Moneen kertaan.

Suoraan sanoen en vieläkään käsitä mikä näkymättömyysviitta minulla oli ylläni mutta kukaan neljästä (viidestä?) osaston myyjästä ei katsonut aiheelliseksi minua noteerata. Olisi kai pitänyt napsutella sormia, huitoa, huutaa ja meluta? Se nyt vain ei oikein kuulu tyyliin. Semmoinen komentelu.

Olisin saanut kantaa puolen osaston ryysyt sovariin eikä koira perään haukkunut. Ei edes niiden koreampien rouvien lemmikkififit. Kuinkahan moni chicuhuoho muuten nosti koipeaan niihin housurekkeihin?

Sun juures on mun juures

Yhden ryysyn (á 80 €) kiikutin kassalle ja pyysin pakkaamaan valmiiksi, se noudetaan kl. 15 mennessä. Ja voivoi kuinka kassan hienoa rouvaa närästikään moinen pyyntö. Olisin toki pyytänyt pakkaamaan hiton monta muutakin rytkyä vaan kun ei ollut henkilökuntaa avittamassa niin sinne jäivät, minnelie varastoihin.

Minun matikallani kauppa on kannatavaa vasta myytyjen tuotteiden myötä, eivät ne siellä varastorekissä mitään tuota. Lienee toisenlainen varastokirjanpito Tavaratalossa :-/

Niin paljon vtutti, suorastaan itketti, että jätin astiaosaston hankinnat tyystin tekemättä ja säntäsin torin poikki takaisin omalle puodille.

Iso-J oli pienen ihmisen asialla ja a) lunasti varatun vaatteen b) kyseli osastovastaavan näkemystä ns. asiakaspalvelun osalta.
Kovasti tuli sorisoria ja selitystä. Silloin kun pitää tekemisiään selitellä, on yleensä sössitty...

Jos olisin oikeasti ollut ns. laitapuolen Lissuja, haiskahtanut ties mille, kusaissut sovariin, potkaissut Koreampien rouvien chihuhuohoja ja ollut hankala, olisin kyllä ihan vaiti. Enkä ollut lidlin pullokuiteilla maksamassa poistolaarin trikoita. Että ihan vaan tavallinen pienyrittäjä torin toiselta laidalta.

Mutta kun ei kelpaa niin ei sitten. Onneksi tässä kaupungissa on vielä muutama muu puoti ja Tavaratalokin joihin kelpaavat ei niin fiinin väen fyrkat, niin onhan ainakin Joululahjahankinnat turvattu.

Jos minä jostain tuohdun niin on se kyllä aina ja iänkaikkisesti epäreiluus, töykeys, tympeys ja hemmetin tyhmä silmänpalvonta.

Omin silmin olen nähnyt kuinka täysin Rantsun Rituksi tulkittava daami kaiveli muovikassistaan setelipuntteja joilla osti hiton monta hiton kallista myyntiartikkelia nimeltä mainitsemattomasta puhelinyhtiöstä.

Euroilla se maksaa markettipirkkokin, kirppisirma ja laitapuolen lissukin. Ja ihan samalla eurovaluutalla sitä koreamman rouvankin tiliä veloitetaan.

Ei kannata ylenkatse ei.

UGH, olen avautunut! Minut lähemmin tuntevat tietävät, että nyt on tosi angsti kyseessä. Paljon minä siedän mutta en tuommoista typeryyttä.

Onneksi sauna oli lämmin, löylyt tasa-arvoisen lempeät ja päivän muukin anti jäi kuitenkin plussalle. Tympeästä ostoskokemuksesta huolimatta.

Elli ehti ulkoilla noin viisi minuuttia kun Iso-J säntäsi ovelle kailottamaan mirripupukultaansa takaisin tupaan...

Nyt tämä kovia kokenut himoshoppaaja (kolkkoa naurua) hinaa bärssen patjan myötäiseen vaakaan ja uneksii maailman reilummaksi!

Huomenna kuvia, huomenna uusia kuvia. Only for you, my friend.