Sehän ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että muistan kaikki talven varuilta tehtävät toimenpiteet suorittaa, oikeassa järjestyksessä ja ajallaan.
Jäätyneitä pelargonipurkkeja on jokusen kerran itkua tuhertaen kannettu sylin täydeltä biojätteeseen.
Ei meillä tänään pakkasta ollut, ei ollenkaan. Ja ne ensilumetkin on nyt nähty, sulivat pois.
Joten pihatyökausi jatkukoon. Persiljaakin on vielä kahtaa sorttia lumihupun alla, aivan priimaa ja käyttökelpoista.
Olin jo menossa unitankkaukselle kun muistin, että uuniin tänä iltana aikomani mureke on vielä jääkaapissa tekeytymässä ja jonkunhan pitää toimia paistovahtina. Se joku ei tunnetusti ole Iso-J joten nakki napsahti ja tässä sitä pönötetään vahtivuorossa.
Eilinen sen sijaan toi meille yhden lainalapsen ja mukavaa vaihteluahan se on meillekin. Marsut saavat teholiikuntaa kolmen kirittäjän ansiosta ja ovat jo aika näpppäriä agilitymarsuja. Tarkistin toki labyrintin olevan marsuturvallinen ja asianmukainen. Ja marsupojat itse näyttivät nauttivan actionpläjäyksestä täysin rinnoin.
Maanantai alkoi visiitillä pärnäsen korjaamolle jonne haikein mielin jätin luottokiesini työstettäväksi. Huomenna pitäisi olla taas soiva peli ja se on hyvä uutinen se.
Ihan kiusallaan ovat viekkaat autokauppiaat tuoneet paikalliseen kauppakeskukseen hienosti säihkyvän punaisen Suttura Forresterin -vai mikä lie harvesteri se nyt sitten automiesten tietotoimiston mukaan onkaan. Vaan on se hieno.
Melkein voisin tunnustaa pienen autokuumeen läikähdyksen sisälläni. Melkein. Mutta mitään en tunnusta ;-) Sitäpaitsi ne viekkaat autokauppiaat omistavat valtaosan kyseisestä kauppakeskuksesta joten saavathan he tuoda sinne näytteitä laajemmankin kirjon.
Nyt kun minä tyrkkään sen lihamurekkeen uuniin, voinen elätellä ihan realistisia toiveita päästä nukkumaan tunnin sisään. Tunti aikaa työasioiden hoitoon? Eh, ei kiinnosta vakuutustarjousten vertailu.
Sen sijaan työstän pari kerrosta ikuisuusprojektiani, sitä ihanaa villaista peittoa jonka ns. laskettu aika lienee talvella 2012 tai jotain. Laitan kuvan kun on valmis. Onneksi valitsin väreiksi ajattomia sävyjä hevosvärikartasta, ovat aina passeleita.
Jotta tämmöstä tänne tänään, maailma pyörii yhä paikoillaan ja elämä jatkuu.
Kiitos käynnistä, tervetuloa uudelleen!
Hirnakka on hyvin herkkä saamaan tartuntoja... on ollut monenlaista vaivaa.. kanalentsua, kissavimmaa, hevoskuuumetta - ja tähän kun vielä ynnää auton tuoman tärinän... Olet vaativa Nainen, Hirnakka!
VastaaPoista* hervotonta hihitystä! *
Nemppa tarvitsee nyt Hirnakka-hetken, vietin sellaisen myös viime yönä ja kirjoitin pitkät tovit mutta ne syöksyivät Cyber-avaruuteen. Ajattelen suurin voima-ajatuksin kadonutta ja hänen läheisiään. Päiviemme määrä on salaisuus, onneksi ja epätieto on raskain kantaa. Läheisen menettäminen, olipa syynä Alzheimer tai muu kohtalon käänne on elämän raskaimpia asioita. Joskus tuntuu että valoa ei vain näy, ei edessä eikä takana mutta kuin ihmeen kautta sitten jaksaa vaan räpistellä sillä onhan meille jokainen uusi aamu lahja. T Viikonloppuna kyläili hyvä ystävä ja hänen ihastuttava bokserineitonsa, ulkoilimme ja nautimme maailman parantamisesta. Nyt sitten alkaakin kiertue *leadership campin kautta ehkä HIS:iin ja siitä kohti Kataloniaa la aamulla. Matkalaukku esiin ja menoksi! Terveiset kaikille Nempalta!
VastaaPoistaTita on nyt kiltti ja lopettaa sen hihityksensä ;-)
VastaaPoistaEn minä nyt niiiiin vaativainen ole, katsos tätä:
Kanahommat alkoivat tupaantuliaiskanoista, sitten tuli avioerokanalähetys ja loput hoitikin Iso-J
Kissavimmalle on ihan käytännön perustelut: too much jylsijöitä ja Elli Iso-J:lle tuliaisena
Hevoskuume: no can do, tauti stabiilina, lääke tilauksessa
Autopolte: hei kamoon, kuka nyt ei uutta räyhäkkää kiesiä himoaisi *virn*
Jotta ihan maltillistahan tämä homma on *hihhiih*
Nempalle toivotan oivallista leadership camppia sinne jonnekin ja mukavaa katalonian matkaa. Tehopakkaus koplaa taatusti HIHSitkin samaan nivaskaan *ihastelua*
VastaaPoistaJa kuukauden kuluttuahan ollaankin kimpassa kehitysmaavisiitillä :-D