Tässä vähän ajattelemisen aihetta, taattuun sekavaan Torppatyyliin:
Palataan asiaan illemmalla, ehkä. Sitä ennen kirjoitelkaapa vapautuneesti kommentteja kuvan ... öööh... aiheesta?!
[useamman tunnin tauko tässä välissä ja huomaan kävijälaskurin villiintyneen, linkitysten ilta... ]
No niin, asioista perillä olevat tahothan toki hoksasivat, siinähän on varsa, ihan oikea hevosenpoikanen. Tuommoiseen asentoon heppasen lapsen saa siten, että rapsuttelee säkää ja kankunkylkeä. Ja pitää kameran valmiina. Tuhannen napakymppi.
Silloin em. otuksen etupuolella tapahtuu outoa venymistä, kutakuinkin tähän tapaan:
Hevosenlapsi muuntuu muurahaiskarhuksi. Varsinainen kameleontti ja sydäntenmurskaajarontti.
Vapaapäivä oli ihana ja tuli tarpeeseen.
Aamulla sain runsain mitoin hevosenhajuista turpaterapiaa ja kaksi paalia tuoretta heinää auton peräkonttiin. Marsujen ruokahuolto turvattu hetkeksi.
Kaupungillakin piipahdettiin, Iso-J rehki myyjäharjoittelijana ja virallisesti palkattu henkilökunta osoitti pätevyytensä. Loistavaa!
Hyvillä mielin kurvailin Ilosaaren kautta kotiin. Pari syksyistä kuvaa matalavetisestä joenuomasta taisi tarttua kortille. Tsekkailen huomenna tarkemmat tiedot, kamerakin unohtui autoon.
Vaan nytpä en enempää jaksakaan.
Hetkellisesti kannan huolta matkahuoltoon juuttuneista pioneista. Ranskasta asti ovat matkanneet ja nyt kykkivät jossain matkahuollon tavarahallissa :-(
Riihen edustalla odottaa muheva multa pioninjuurakoita, sitten kun joskus torpalle saapuvat. Toivottavasti heti maanantaina tulee toivottu viesti. Sen jälkeen onkin ihan puhtaasti uskon asia. Multiin tökitty mehupillikin kukkii varmemmin kuin kuivahtanut pioninjuurakko.
Huomenissa porkkanannostotalkoot. Luntakin olisi luvassa Pohjois-Karjalan pohjoisosiin. Me olemme etelämmässä mutta ei vara venettä kaada. Tai jotain.
Milloinkas niitä talvirenkaita saikaan sovitella autoon?
Tilanteen mukaan vaikka ensi viikolla?
Äsh, tää lähtis nyt lehtipinkan kanssa elpymään.
Moro.
Kuvaan viitaten, sanoisin että kuulolla ollaan... :D
VastaaPoistaTita, vi hörs!
VastaaPoistaAmos on ihana jauhoturpa aasinvärinen mikälie kulomustan diluutio. Ja samalla huissin hurmaava herrasmiehen alku! Paljon paljon onnea ja menestystä hevoslapsen taipaleelle.
VastaaPoistaVedättääkö tää kuvitus Nitalaan? Vai missäkö Amos? Veikkaan kirahvin alun kuuluvan Inkoon seutuun. Valista minua!
VastaaPoistaPiiiiitkästä aikaa vapaa lauantai kului Nurmijärvisen puutarhaystän kanssa puutarhapitoisesti ensin Särkän Perennataimistolla ja sitten meillä. Siinä se päivä menikin.
Masestro sai puutarhavaihteen päälle ja niitti traktorin kanssa pellot sileeksi (paljon myyriä!!!) ja siten otti Hirmun (päältä ajettava ruohonleikkuri) ja imutti syksyn lehtiä ynnä nurmea sileeksi. Ohi mennen traktorin perään kytkettävällä jyrsimellä veti yrtti/kasvimaan valmiiksi kevääseen. Oli se taas tehokas!
Minä otin otsalampun ja Subarun valot avuksi ja levitin sanomalehtikateen päälle lehtisilppua. Nitistyy juolavehnä ja voikukka!
Huomenna päivä uusi... laita talvivalkkarit maahan ja katan loput kattamattomat...
Amos, jauhoturpainen wavva on ihan meidän kylän poikii ja näille kylille jää uuden omistajansakin kanssa. Ei näitä tämän kylän kasvatteja ihan minne tahaa päästetä. Kuulema :-O
VastaaPoistaJa vähän aikaa kesti tajuta mitä valkkaria siellä piilotellaan. Joku on vapaaviikonlopun kunniaksi vähän jälkijättöisellä moodilla.