Kotka on laskeutunut

"Trust me, I know what I´m doing"

Milton karautti hölmöyksissään vanhimman omenapuun latvaan ja esitti vallan mielenkiintoista kattiakrobatiaa. Minä olin toki valmiustilassa, ensisijaisesti kuvatakseni, toissijaisesti kannustaakseni kattipoloista alas maan pinnalle. Lopputulos oli se, että kiipesin puoliväliin puuta ja nostin DIY-Tarzanin alas.

Tämä episodi tapahtui muuten jo viime sunnuntaina mutta bloggerin mahdottoman kätevän *ironiaa* kuvalataussysteemin ansiosta minulle heltisi runsain mitoin aikaa valita ne oikeat kuvat.

Kas tuonkin päänvaivaa aiheuttaneen ja kieltämättä hetkittäin jopa vtuttaneen turhautusmaximuksen voi näin näppärästi kääntää positiivisen ajattelun riemuvoitoksi. Ja tra-la-laat päälle *nuottihymiö*

Kissan lisäksi tämäkin torpan nimikkokotka on laskeutunut, viikonloppuhuiliin. Asenne vain ei ole vieläkään ihan viikonloppuasennossa. Kenties huomenna aamusta?

Olisi huomenissa ainutlaatuinen tilaisuus nähdä oman kylän tallilla mielenkiintoista estevalmennusta kuin myös mielenkiintoisia hyppääjiä. Mammatammakin on löytänyt itsestään puissanceloikkaajan. Onhan siellä nyt tosin buusterina tehokas varsamoottori.

"Oho, katos kehnoa kun lipesin"

Saapa nähdä mihin aamulla venyy, raskas ja vaativa viikko on ollut.
Tänään sain sitten PRH:stakin postia, tuli viralliset tiedonannot jotta pikkuinen pienyritykseni on nyt virallisesti olemassa. Ehkäpä kenties Suuri ja Mahtava Sonerakin huolii asiakkaakseen. Pankki kyllä hoiti kaikki tilihommat hienosti, mutta eihän Soneralla niin leväperäisiä olla kuin pankeissa.

Olisipa oikeasti kiva tietää miten ison taloudellisen tuhon uhkan minun pienenpieni yritykseni tuolle telejätille heidän riskianalyyseissään voi tuottaa. Mutta nyt on uhkapilvet poissa, y-tunnus löytyy rekistereistä! Tuo kaikkivaltiaan voimat antava y-tunnus. Olen kelvollinen asiakas ;-)

Ja vaihdan kohta puhelinyhtiötä. Ensimmäisen kerran elämässäni. Jos ei yli kymmenvuotinen asiakkuus riitä, on jossain oikeasti asennevammaa. Mutta kun se on kuulema yritysliittymissä eri juttu. Joopajoo.

"Mamma, nyt lopeta nauraminen ja auta!"

Ihan oikeasti, sitä hetkittäin tuntee itsensä ihan hölmöksi. Nuo loyal customer -löpinät ovat ihan vaan rahat pois hölmöiltä hommia. Ainakin noilla isoilla pelureilla. Uskollinen asiakas = helppo pajatso joka sylkee joka kuukausi samat voittoroposet teleyhtiön tilille.

Toistaiseksi heristelen vain hengessäni nyrkkiä telejätin oikkuiluille, mutta jahka saan kilpailijan tarjouksen, pyydän änkyröiltä vastatarjouksen ja mikäli se on meille ihan sama sun vähät lanttis -tasoa, meikä vaihtaa puljua.

Huuh, pelkkä purnaus helpotti!

Sitten säälinsekaisiin tunteisiin. Tutkin vähän blogin tilastoja ja havaitsin outoja hommia. Joku oli googlettanut termiä metsäsika ja osunut arvatkaas mihin blogiin! Sorisori, ihan oikeasti, en minä voi mitään sille, että google katsoo yhden otsikkoni niin arvokkaaksi, että se listataan hakutuloksiin. Hakusanalle metsäsika!??! *hillittyä hihitystä*

Koskapa nuo kuvat eivät vieläkään tule nätisti tekstin sivuun, luovutan tältä illalta tähän. Ei mulla edes mitään asiaakaan ole. Sain haukutuksi telejätin, pilkattua kissaa ja sääliteltyä googlea. Nyt kotka voi laskeuta leposijalleen, sille koirapatjaa pehmeämmälle.

Huomisen metkuja odotellessa, hyvää yötä!