Harmi, ettei ole makroluuppia kameralaukussa. Noh, onneksi on edes tuo kamera.
Samaisesta unhoituksen kulmasta löytyi myös monta muuta mielenkiintoista multapaakkua... nimisäleiden mukaan siellä on vaikka mitä jymy-yllätyksiä, mikään ei ole niin sekaisin kuin tämän torpan kasvilavan nimisäleet :-)
Tämän siitä saa kun sotii monella rintamalla yhtä aikaa. Yhtä kun kumarrat, toiselle pyllistät. Näin se vaan menee.
Mitähän sitä keksisi, että tämänkin päivän saisi paketoitua sievään nippuun, leiman päälle ja arkistoon? Näitä päiviä varten on ehkä se kalenterissa väijyvä musta aukko joka imaisee päivästä tunnit, viikosta päivät jne jne...
On tämä vaan niin vinkeä että lykätääs toinenkin räpsy samasta aiheesta.
Niin, tämän päivän työlista oli melkoinen ja aika hyvin sieltä sainkin ruksittua hommia pois roikkumasta. Onneksi huomenna on vain yksi kaupunkikeikka ja kalenterimerkintä. Sen jälkeen voi taas rauhassa repsottaa kotikuosissa koko viikonlopun.
Siitähän ei pääse enää mihinkään, että syksy on ottanut niskalenkin, ellei peräti puolinelsonin kesästä... eipä mene kauaa kun aamulla nurmi rapisee huurteessa, brrrh! Päivä oli suloisen lämmin mutta illalla jäähtyy.
Nyt sitten kaikki kaunosielut ja kitch-allergikot hyperventiloivat, Seuraava kuva ei ole kaikkien katsottavaa... yyy, kaa, koo, HEP! Meillä on oikein ponteva porrasvahti! Lähipiiri tietää oman puutarhatonttufobiani joten tuo pajurekku on enemmän kuin kompromissi. Enempään en pysty, en.
Torpan fiksut kissat kävivät vuoronperään julmistelemassa Pajuselle mutta Nasse ei nähnyt asiassa mitään moitittavaa. Heilautti häntää ja nuuhkaisi kukkia. Onneksi ei sentään aloittanut tarmokasta nylkytystä :-)
Nasse muuten nautti suunnattomasti kaupunkireissusta. Istui tarkkana ja tomerana sekä vahti autoa huolella. Loistorekku.
Pupunaamat näyttävät taas kerran rennon elämän nuotit, noin sitä pitää. Ei kissaa huolet paina (herkkuja täynnä on vatsat aina). Mikäli selkävaivoiltani taipuisin, loikoisin Winstonin tyylillä itsekin. Mutta ei taivu, ei millään.
Ainoa mihin tästä enää tälle päivälle taipuu, on jonkinasteinen lyyhistyminen omaan pehmeään punkkaan. Huomisen bonuksena saattaa hyvinkin olla Nemiystävän laskeutuminen torpan tavernan päättäjäisiin, ollos tervetullut mikäli jaksat ajella tälle puolen Suomen.
Iso-J:kin pääsee huomenna kotiin, on "viihtynyt" konttoripäivillään entistä huonommin. Minä kyllä voisin huomenna pörrätä kärpäsenä stadikan ilmatilassa, U2 on aina U2. Edellisellä Suomen keikalla pääsin katsomoon, siitä jaksaa iloita vieläkin.
Tita kyseli loppukuun ajoreittejä, edelleen mulla on kalenterissa varausta sekä Iisalmen tarpeisiin että Raahen reissuun. Myös Särkkävisiitti on budjetissa :-) Ja mikä tärkeintä, pitäähän mun Herra Nelson noutaa kotisatamaan (oisko sulla muuten uusia kuvia?).... mukavia asioita luvassa.
Hyvää yötä, Bacibaci, dormi bene!
Ja sitten sitä peeääässiä:
VastaaPoistaSarika, peiton ohjeet printattu ja seuraavaksi edessä lankojen hankinta. Vähän tekee mieli veivat sävyjä vaaleasta hunajaisen kautta ruskeaan, ne tuntuvat omemmilta. Hevosen värejä!
Äitikulta lupasi kilkutella neulepuikkoja, minä ehkä vetäydyn suosiolla huutosakkiin.
Tänään shopattiin vähän kankaita, suosikkimarkettini välittömässä läheisyydessä on typerryttävän ihana kangaskauppa. Englantilainen laatupuuvilla 7,90 metri ja ne kuosit, just niin just... eikä melkeen. Ihania patjaraitakankaita, tildapilkkuja ja englantilaisia pioneja.
Ja nyt Nempan puheluun!
No pidetääns varaus kuunvaihteessa. Ja rustataan sun selekää täällä sitten vaikka duona. Kuntoon pitää saada.
VastaaPoistaTaimiarsenaalia on tarjolla muhevasti. Pistä tilauslistaa himokeistasi, jos täältä löytyis - ja jos ei löydy, niin Särkältä loput. Tarjoushintaan.
Tarjolla on nautinnollinen viikonloppu hoitoineen, päivällisineen ja muine mukavine lisineen!
See you Sister!
Tita, tulen viivana!!!
VastaaPoistaOnhan Herra Nelson lähtövalmiina?
Ja nyt on pakko_aivan_pakko lähteä nukkumaan. Nempan puhelussa tuli melkomoisesti sulateltavaa. Ei elämä mitään ilman anna!
Nemppalaisen oli pakko vielä avata Mr. Dell, sain virtaa Hirnakan kanssa keskustelusta, että voisin kääntää maat ja mannut. Täytyy vaan vielä kerran todeta arjen arvo. Ystävyys on kyllä yksi suurimpia lahjoja mitä elämä voi antaa. Nyt kellahdan kulmahuoneen:) petiin. Good night & sleep tight!
VastaaPoistaMun pitää nyt miettiä sitä taimitarvetta, ahneus ei liene vieläkään hyve... Mutta jäihän mulla valtavan monta asiaa viime reissulla hommaamatta.
VastaaPoistaSuuruudenhulluuksissani himoan sekä omaa tammilaaksoa, poppelireunusta takalaitumen rajaksi ja hopeapajua ratsastuskentän laitaan.
Aamulla oli hyytävän viileä, vakavasti harkitsin sukkia! Purkkarit ovat kuitenkin parhaimmillaan paljaissa jaloissa joten näillä mennään. Nythän on taas entiseen malliin aurinkoa ja lämmintä riittämiin.
Hieman haikeana katselin kahden joutsenen ylilentoa. Ihan selvästi olivat lähtösillään :-( Tuokoot uuden hienon kesän tullessaan, sitten ensi keväänä. Jään odottamaan.
Hmmm... vapaa viikonloppu?! Sen kunniaksi kunniakierros mielen tahtiin ;-) Iso-J on tulossa kotiin.
höh, puulajistosta jäi uupumaan Hevoskastanja!
VastaaPoistaHei hei hei, ei joutsenet vielä lähde kotikulmiltaan lämmintä etsimään ... korkeintaa loka marraskuun vaihteessa vasta. Älä nyt lopeta kesää liian aikasin, kun ei syksykään ole kunnolla vielä ovella.
VastaaPoistaTuosta punaisesta kaunottaresta pitää myös saada siemenkota! A-varaus minulle!
Ihanan ovivahdin olet löytäny, tuon minäkin ottaisin! Muistuttaa aika häkellyttävästi bortsua, liekö ollut mallina.
Meillä on kaksi kiviukkoa, Norman ja George. Georgella pulleva vatsa, Norman ruipelo pitkähkö. Tontut saa seikkailla vain mielikuvituksessa, samoin sammakot.