Kyllä luonto kissanpojan puuhun ajaa eikä Winston ole pätkän vertaa huolissaan vaikka alla oleva oksa notkuu, heiluu ja melkein taittuu hyvinsyöneen löytöretkeilijän painosta. Pihahommat ovat saaneet aivan uuden jännitysmomentin, koskaan ei voi tietää mistä silkkitassuinen kotitiikeri hyökkii kinttuihin tai hiuksiin.
Sen verran ovat pikkukilehvit mameroita, etteivät vielä(kään) seikkaile ulkona öisin. Ovat hämärähommiin aivan liian pieniä vielä. Eli siis minä olen aivan liian mamero pitämään kissuja öisin ulkona. Enkä sitäpaitsi ole edelleenkään sitä mieltä, että kissa Suomen luontoon kuuluisi. Piha-aluelle kuitenkin hiirenkarkottimeksi ovat just passeleita vempeleitä.
Missä kissa, siellä Nasse. Kuvassa Nasse-Setä iloitsee kun sai elävän vaahtokarkin seurakseen -iänikuisen kissapaimennuksen vastapainoksi. Tuo kuva on muuten siivoimmasta päästä näiden kahden kaverin touhukuvista. Enimmäkseen esittivät suorasukaista lantioliikehdintää. Pojat on poikia ;-)
Lieneekö lähtö yhtä lentävä kuin Nassen rusakkona puskasta -tyylin spurtti?
Eniweis, kiva kun jäi kotiin. Nyt Lepakkoluolassa on kaksi sädehtivän puhdasta kulkuneuvoa ja huolella pesty betonilattia. Ei pölyä enää. Täyden palvelun autohuoltoon kuuluu näemmä myös tankkaus. Kyllä nyt kelpaa.
Perilliset virittelevät jo upouusia reppujaan lähtövalmiiksi, eka kouluaamu on tasan viikon kuluttua. Mutta eipähän edes tuo homma jää viimetippaan.
Ja ettei sisäisten kellojen virityskään kävisi ylivoimaiseksi, on aika patistaa ainakin alaikäiset petiin. Aamulla ylös ns. säälliseen aikaan. Siitä se sitten lähtee, arkeen laskeutuminen.
Pikkupahiksetkin uinailevat viattomina, päivän leikit aika lopettaa on...
Huomisen hellelukemia odotellessa taidan itsekin rojauttaa ruotoni soffan myötäisesti ja ihmetellä tv:n antia. Toivottavasti aktuelli myrsky ei tärvele paikkoja pahemmalti, vielähän sitä viimeviikkoistakin tuhoa parsitaan monella suunnalla.
Kärpänketterää keskiviikkoa itse kullekin. Muista taputtaa itseäsi, koska olet sen arvoinen ;-)
Adios amigos!
peeääs: eräs tähtipyrstöinen pikkutamma on omaksunut uudet, hyvin rouvamaiset elkeet ja äidillisen asenteen. Onhan se kiva kurkata 35 pv:n ultralla joko siellä tuikkii jotain... pikkutähtiä vaikka!
Kyllä tähtiä alkaa tuikkia taivaalla näin syyspimeiden myötä!
VastaaPoistaOnnea vain tähtien bongailuun... :P
Kissat saavat kyllä elämyksiä salvan juurella ja muuallakin ihan täpöllä - onneliset!
Hyvää jatkuvaa viikkoa Torpan väelle kans ja muillekin kanssakulkijoille!
Meilläkin kissat tulevat aina yöksi kotiin, entiset tulivat ja nykyiset tulevat (enimmäkseen). Jos joku puuttuu, niin huutelen kiskissiä vielä puolenyön aikaan portailla. Kotikissat on kotona yötä :-)
VastaaPoistaJuu, ja aina meille voi kitkemään tulla. Jos ei muuta löydy, niin vesiheinää ja juolavehnää riittää kitkettäväksi ;-) Mutta saattaisihan tuolta tietysti muutakin irrota ahkeran kitkijän kuokkaan.
Just kun olen enimmäkseen kiitosta suitsuttanut Pupunaamojen rauhoittuneelle yömenolle, ne pirulaiset romuttivat kaiken. Viime yönä oli semmoiset sorhajaiset ja melkseet kissujen toimesta! Melkein kiikutin ipanat niskavilloista aittaan yöksi. No en.
VastaaPoistaTänä aamuna toinen tohelo jo melkein tipahti salavan oksalta kanatarhan puolelle. Kullervo ilmiselvästi harmistui kun ei tipahtanutkaan. Nokka näytti hyvin valmiilta kouluttamaan tunkeilijaa tavoille.
Iso-J starttasi Pepeliton tasan klo 5 ja on jo ihmettelemässä Tuurilaisen ostoskeitaan uusia siirtotyöläisiä... Ghanastakos ne nyt tällä kertaa olivat? Kulttuurivaihtoa kauneimmillaan.
Varjossa on jo +26 mutta tuulee, etelästä. Salavan kellastuneita lehtiä on maassa paljon, kuivuus kai se suurin syy on. En muistakaan koska meillä olisi satanut silleen mainittavia määriä.
Hanna, väijytään jotain sopivaa tilaisuutta puolin ja toisin. Meilläkin olisi runsain mitoin kaikenlaista turaa harvennettavaksi ;-)
Meidän kisseli, kisseli, kii eli Nemo-katti vaihtaa vuorokausirytmin aina kesäisin siten, että yöt se jaagaa jyrsijöitä ulkona ja päivät maata retkottaa sohvannurkassa sisällä.
VastaaPoistaTalvella on ulkona päivällä, siis minkä pakkasilta tarkenee.
Juuri nyt nuo kylmät kelit tuntuvat jotensakkii kaukaisilta, nytkin lämpöä piisaa yli + 27.
Viime yönä ukkonen paukutteli siihen malliin, ettei aamuyöstä tarvinnut nukkua...
Sadettakin tuli, siitä kiitos. Ihmeesti auttaa kituvaa luontoa.
Loviisassa vaan kaivataan sitä sadetta yhäkin, mutta ukkonen voisi mielellään kiertää meidät jostain riittävän kaukaa. Käviskös näin?
VastaaPoistaTuulee tosi puuskaisesti ja tuolla idempänä on ollut suht tummanpuhuvaa pilvimassa jo pitempään, mutta eipä vielä näy täällä, ei. Ehkä sitten illalla - tosin sadetutkien mukaan mun mielestä täällä piti sataa jo eilenkin loppuillasta, mutta pisaraakaan ei tullut.
Että nyt sitten vaan kärsitään helteestä tuulessa, tähän asti se on ollut ihan vaan sitä pelkkää hellettä.
NO juu, arki alkanut sikäli, että prinsessa on aloittanut uudessa tarhassa tuossa tien toisella puolella ja herra L palasi toimistolle töihin - tähän astihan se on niitä töitä tehnyt täällä kotona kun on ollut muka lomalla. Nyt on siis rouvalla sitä omaa aika, ja se on aikas kiva homma :-) Ratsastusta ja huomenna oikein oikeita töitäkin hevosten kanssa. Varsin mukavaa siis. Hiukan melkein poden huonoa omaatuntoa kun arki on tällaista, muistan kyllä oikein hyvin vielä mitä se oli kun kävin ns normitöissä. Nykyinen tilanne on varsin paljon parempi.
Elokuu on ihan paras kesäkuukausi meikän mielestä, vielä kun pikkuisen helle helpottaisi. Siitä siis nauttimaan.
Suunnitellaan jossain välissä joku vierailureissukin.
Ja vaikka Ypäjän tulos oli mikä oli, niin sen verran oli hieno reissu - ja hevonen ihan tolkuttoman hieno jopa mun ratsastamana - että siitä iloisena ja ylpeänä taidan tuoda ja tarjota ihan itse sen shampanjan siellä torpalla :-)
Jees, Paplu, olet oivaltanut leppoisien rouwain päiwäin perimmäisen olemuksen. Huonosti näistä maksetaan (ainakin täällä kehitysalueella) mutta ns. aineettomat asiat ovatkin arvotettavissa täysin muilla mittareilla.
VastaaPoistaYpäjän kisareissu on varmasti kokemuksena semmoinen, että kantaa kauan. Eipä totisesti jokanaisella olekaan pokkaa lähteä HeA debyyttiin Ypäjän nurmille. Yleensä sitä kierretään peräkylän pikkuseurojen kisoja joihin ei juurikaan tietämättä osu paikalle, saa melkein anonyyminä tumpeloida ;-) Ja teidän Kake on ihan Kingi <3