lauantai 21. elokuuta 2010

Grön saker / Vihreitä asioita

No olipa väri mikä hyvänsä, tästä aloitetaan:


Ei ole kyseessä kuutti eikä muukaan uhanalainen, korkeintaan tuo alla pönkkänä sinnittelevä kurkku on hätää kärsimässä. Pitäisi vissiin ottaa vielä uusi kuva jossa olisi joku ns. tunnettu mitta suhteuttamassa jötkäleen ulottuvuuksia. Eniweis, hiukka liioitellun kokoinen kesäkurpitsa, eikä tuo ole edes suurin. Hirviölajike muhii kasvimaalla!

Melkoinen kanuuna!

Päivä alkoi vallan ankeasti, niskasärky oli asteikolla 0-10 jossain +12 tienoilla... parasetamolista ei ollut apua, ei disperinistä eikä piikkimatosta ja vasta panasenkoodi toi riittävän rennon olon -ja vallan tokkuraisen olon. Olinkin oikein hövelinä kauppareissulla ja molemman perilliset tepastelivat kaupasta ulos uudet kengät mukanaan.

Onneksi olo korjaantui ja nyt olisi oikeinkin vetreänä. Taitaa kuitenkin olla viisainta liikahtaa yöorsien suuntaan ja lehahtaa lakanoihin.

Sitä ennen täytyy kuitenkin muutama kuva ja juttu päästä julkihöpisemään.

Se eilen alkanut vesiprobleema koski loppujen lopuksi tuhansia talouksia, vesitorni oli tunnissa kurahtanut kuivaksi ja pitkälle iltapäivään vesi tuli hanasta pienellä lirulla. Nyt on paineet normaalit ja tilanne ohi. Hyvä niin, kaikki eivät ole niin onnekkaita että heillä olisi omia kaivoja useampia. Paloasemalla ja terveysasemalla on varmasti ollut ns. kylmä rinki pidemmän aikaa useammankin ahterissa.

Tita tuolla eilisen kommenteissa puhui vallan viisaita... kompromissien tekeminen on oikeasti vaikeaa. Ihmiskurjan on välillä niin pahuksen vaikeaa muistaa omat rajansa. Vanha kunnon sääntö "ei mopolla mahottomiin" ei aina pysy mielessä. Epäsäännöllinenkin palkkatulo kieltämättä helpottaa elämää ja mahdollistaa monen unelman toteuttamista. Mutta toisaalta, yrittäjän elämä riskeineen on vallan houkuttava vaihtoehto.  Etenkin kun voi hallita itse aikataulunsa. Sikäli kun muistaa olla Kalenterin Herra, my prrrecioussshh...

Niin, harkita pitää mikä riittää ja mihin tyytyy.


Milton viihtyy reissukassissa vallan mainosti. Saatiin yövieraita ja oitis pilkisti pupunaama uudelta työmaalta. Mokomat rakkarit, ovat ilmeisesti eliminoineet ainoa mustanpunaisen unikkoni. Sen monsterin kuviahan julkaisin muistaakseni toissapäivänä.

En voi kuvata sievin sanoin sitä vetutuksen määrää mikä kohosi ns. tappiin kun huomasin unikosta tököttävän vain lehtien ja varren. Kukka tipotiessään. Jos sen kukan kohtalo ei ollut Pupunaamojen käpälissä, rusakonryökäle nappasi buffeesta herkuista herkuimman. Kosto elää -onneksi myös toivo. Luulisin, että samaa sarjaa on toisessa penkissä valkoisena ja yksi mokoma ei enää väriään kerro, kota vain keikkuu ilkkumassa. Harmittava takaisku mutta tästä noustaan, kuin usva pskasta!


Onneksi näitä voittopuoleisesti ihastuttavia elämänosumia on enemmän, yksi kadonnut unikko ei ole vielä katastrofi. Katsokaas tätä pentuetta! Voiko olla vinkeämpää? Iso-J on onnekas ja saa tuliaisina Herra Nelsonin. Salamanaama olisi kyllä myös hurjan houkuttava mutta kattikiintiö on kyllä Nelsonin myötä toistaiseksi täysi. Sitten voikin pohtia tasapainon vuoksi koirapartion vahvistamista ;-)


Jesh, myötätuulta Herra Nelsonin purjehäntään ja tervetuloa kotisatamaan!

Ilta viilenee ja tämä kanava hiljenee. Huomenna sitten uusia asioita ja leppoisa pyhäpäivä. Eläkää viisaasti!

8 kommenttia:

  1. Ihan oikeasti yritin saada (jo sadannen kerran) kaikista blogissa julkaistuista kuvista diashowta pyörimään tuohon sivupalkkiin... ei se nyt vaan onnaa. Voisiko joku nörtimpi lukija neuvoa miten se nyt oikeasti saataisiin wörkkimään?

    VastaaPoista
  2. Ei osaa neuvoa - mutta että osaa olla söpöjä penikoita! Ja että joku lisempää haluaa parasta mahdollista masennuslääkettä! Kukapa voisi olla nauramatta kissanpennun illistelyille?

    Pitää mennä kuulemma lymfaamaan lasta nukkumaan. Huokaus.. sentään pitkän koulutuspäivän jälkeen samaa jatkoa.

    VastaaPoista
  3. En sitten katsonut, että onko Nelson herra vai rouva... siinäpähän sitten atuloit! Jos se onkin Nelsolella? Luulisin kyllä naamasta, että Mr. Nelson. Mutta vannomatta paras...

    VastaaPoista
  4. Delf-Viini. Toi sun überiso kesikses : )

    Mun pitäis siirtää ruhoni 10 km etelään, alpakoiden myyntinäyttely meneillään Aktiivitallilla.

    Ihan pakko nähdä ne, söpömpiä elukoita ei ihan joka päivä näe.

    VastaaPoista
  5. Jassooo, vai että Hänmies onkin ehkä Hänneiti. Pitääpä varata kiireemmiten aika Pupunaamoille, pääsevät konsultin vaativaan rooliin. Kurkataan nyt ensin sinne Nelsonin hännän aluseen ja tilataan sitten niitä aikoja.

    Yöllä alkoi niin tervetullut ja kaivattu sade. Ihanan tasaista ropinaa aamuun asti ja nytkin ollut sadekuuroja. Vähän vilkkuu jo tuttua sinitaivasta joten ehkä vielä jatkuu pyykin ulkokuivaus.

    Nita, ne laamat ja alpakat ovat vinhan näköisiä mutta sylkymälli lentää kauas. Aika jukureitakin kuulema ovat, hoitajalla pitää olla ameeban hermorakenne. Kerrohan sitten montako muutti Suulberiin ;-)

    Ja lanka on ihanan pehmeää. Jos olisin oikein rumasti rahoissani, hommaisin torkkupeittoni langat nimenomaan alpakkalankoina. Vaan kun en ole, tyydyn ohjeenmukaisiin Nalle-lankoihin.

    Kaikki päivän perusrutiinit on hoidettu. Paperityöt eivät houkuta joten taidan keskittyä joutenoloon. Ei huono.

    VastaaPoista
  6. Pikaiset terveiset Loviisan suunnalta! Ja toiset sieltä Espoon asukilta - Fransu vietti viikonlopun täällä meillä kummityttöään ja meitä tervehtimässä. Että terveisiä vaan hänkin lähetteli.
    Täytyisi jotenkin alkaa orientoitumaan syksyn tuloon. Ei siis sään suhteen - vaikka se juuri nyt onkin lähes täydellistä meikän mielestä - vaan kalenterin. Syyskuu on täällä ihan just ja kohta sitten jo varmaan taas joulu ja sit huomaa ettei ole muka mitään ehtinyt taaskaan tekemään tai ketään näkemään. Kevyttä pessimististä inhorealismia, sorry :-)

    Vaan palaillaan - äskeinen orientoituminen liittyi päässäni siis mahdolliseen torpalla kyläilyyn.
    Tää yrittää nukkua tän yön ilman kipulääkkeiden jelppiä Saa nähdä kuin akan käy.

    VastaaPoista
  7. Kävin tänään harmaiden pentujen luona. Salamanaama ja jompi kumpi sinisistä on jälellä. Eilen oli viety toinen sininen, mutta isännällä ei ollut sitten hajuakaan kumpi oli viety.... Se on sitten sellainen paikka, ettet ikuna ole käynyt vastaavassa. Sanoin, että pe tai la kisu lähtee Jojensuun suuntaan. Talon ykköskissan paikka on luvattu :P Jaetulla ykkössijalla on melko monta mouruajaa...

    Otatko Iris setosaa ison puskan? Olis joutilas. Komea se on, kukkii runsaasti sinisenä. Yksi kukka ei vain kamalan kauan kestä, mutta oikein tyylikäs keihäslehtihän se on. Mulla on vain niitä niiin paljon, että muhkea puska joutais jonnekin muuallekin. Ja tee lista valmiiksi niistä must-kasveista. Jos meinaa meiltä löytyis.

    Ilmota kun tiedät vähän matkasuunnitelmiasi. Mulla on perjantaina yksi asiakas, enkä taida sinne enempää ottaakaan. Viikonloppu on vapaa.

    VastaaPoista
  8. Jassoo, sitähän joutuu kohta sormikoukkua vetämään jotta yhden villahousukissan saa kokoelmaansa ;-) Salamanaama on aivan yhtä toivottu kuin harmaakin.

    Ilmoittelen mahdpian sekä kasvitoiveita että aikatauluja. Veikkaan kotkan laskeutumisajaksi alkuiltaa perjantaina. Särkällä panostamme syyskukkijoihin ja sinivaleisiin... ei valaisiin. Ja Irisrukka mahtuu sekä kyytiin että tontille.

    Paplulle kiitti kuittauksesta! Suunnittele vain reissu tänne, duunataan sitten ohjelmallinen Karjalan kierros ja muutakin mukavaa.

    Nyt unta.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com