sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Tyhjemmän puoleinen takki


Tässä mynttää aitoa näädännahkaleluansa Santra, kolmikuinen Karjalan karhukoiran pentu. Hurja peto ja mikäli minä pukeutuisin aitoon karhupalttooseen, väistäisin suosiolla Santraneitiä. Ja vaikkon hurja luonto, ihanan luttana koiravauva kummiskin. Ihana epeli!

Santra ei asu täällä torpalla vaan kuuluu ystäväperheemme pojan ruokakuntaan. En ole eläissäni nähnyt niin hienoja hirsimökkejä -koirankoppeina. Mutta kun koira on sekä työkaveri että perheenjäsen, on parasta pitää fasiliteetit ja välit kunnossa. Mukava nähdä, että nuorella miehellä on hyvä ja lämmin asenne koiriinsa eikä mitään törpönmachoa vouhkaamista. Kaunista, eleetöntä toimintaa ja isäntäänsä palvova koira. Hienoa!!


Ja tässäpä kuva Örkkiosastolta. Tuota minä olen viikon ajan uskollisesti jokaisena iltana ja aamuna tuijottanut, samalla kun olen sumuttanut kosteusprosentit terraariossa kelvollisiksi. Se on kuulkaa Keiju-rasian pohja. Ja se on mielestäni paaaaljon mielenkiintoisempi kuin rasian sisällä lymyävät asukkinsa.

Ottaisitko sinä lemmiksiksi Keiju-rasian? Jonka hoitoon kuuluu annos jauhomatoja päivittäin (kuolleet nypittävä pois), kosteusprosenttivaatimus 50-70 % ja jonka karkaamista saat pelätä aina kun terraarion lasiovi on auki?? Ja joka tuottaa käsittämättömän pahan hajuisia sontakikkareita?


Kurkkaus Keiju-rasian sisään antaa nämä maisemat. Kaksi perusnyrpeää Leopardigekkoa. Noin sisiliskon kokoisia örkkejä. Elävät ihmisen ilona *pälyilyä* ruokottoman pitkän ajan, jopa yli 20 vuotta.

Onnistuin kuitenkin pitämään nuo öppiäiset hengissä viikon, joten ehkä minussa on joku piilevä herpetologi (eikse ole joku liskotietäjä). En kuitenkaan koe palavaa tarvetta perehtyä liskoihin tällä haavaa enempää. Seuraava lisko joka meille tulee, kantaa hanurissaan Hermés:n logoa ;-)

Tässä taannoin lupaamani kuva perinne-esineistä. Mortteli painaa 5,5 kg, lehmänkello on mallia muinainen, aisakellossa vuosileima 1902 ja kuparipannulla on keitetty kuulema monet kahvit. Iso-J:n mummon jäämistöstä, saimme vastuullemme säilytyksen. Upea juttu!

Pakattiin tänään omat ja lainapenskat autoon ja lähdettiin kartoittamaan alueen uimarantoja. Todettiin, että lähiranta on paras ja enää pitäisi saada ne uimakelit... melkoista tuiverrusta tänäänkin. Välillä paistoi pistävän polttavasti ja välillä kylmäsi luita ja ytimiä myöten. Kesäkuu on kohtuullisen oikullinen.

Kotiseutukierroksen osuvinta kuva-antia oli tämä, kertoo oikeastaan olennaisen päivän mielenkiintoisimmasta pysähdyksestä:

Huomisesta alkaa kesäkuun kiistämättä haastavin osuus, Iso-J lähtee reissuun ja minä jään neitiosaston kanssa oman onneni nojaan. Irtisanoudun jo nyt tulevan viikon blogipäivitysten järjellisyydestä saati sisällöstä. Älkää siis odottako yhtään mitään, älkääkä hämmästykö yhtään mitään ;-)

En tiedä mihin olenkaan pääni pistänyt mutta yritän nyt kuitenkin puhaltaa kohtuuväsähtäneeseen habitukseeni paljon reipasta torpantytön energiaa ja kohdata tulevan viikon haasteet avoimin mielin.

Huoh, uskoikohan kukaan? Minä en ainakaan. Väsyttää aivan tolkuttomasti. Kissakaksikko, ne junnut eli hullut, valvottavat yöt ja tuiskahtelevat neidit vievät melko lailla energiaa päivisin. Onneksi välillä saa nauraa vatsansa kipeäksi, aikamoisia runonlausujia nuo ipanat ;-)


Tämmöinen örkki oli tarttunut muistikortille Botanian perhospuutarhavisiitiltä. Vinkeän näköinen perhonen. Jos joku lukijoista tietää lajin, olkoon velvoitettu sen täällä kertomaan. Hieno on.
Nyt silmissä vilistää jo vaikka minkämoista örkkiä joten lienee parasta oikaista raihnainen kroppa vaakaan ja koettaa hetkeksi ummistaa silmät. Kissojen yöralli alkaa nykysin puolen yön aikaan.

Nyt ei veny enempää, moi!

9 kommenttia:

  1. Peeäääs: Sari/Savu, olen uusimman tiedon mukaan niillä kunnahilla 23.6., illalla. Yötä vasten lähden ajamaan kotiin joten tiukille menee treffit. Soitan sulle kun aletaan olla lähdoillä, katsotaan jos edes lähtökahvit ehdittäisiin juomaan istualteen.

    Seuraavan kerran tulen sinne Juhannuksen jälkeen, mutta se on sitten ihan oikukkaiden follikkelien armoilla. Tää on nyt taas niin tätä... ei voi tietää.

    VastaaPoista
  2. En edes halua ajatella avointa terraariota...mietin kuinka sait vangittua Örkkilän väen kuvaan. Nemppa kannattaa ehdottomasti logollisia liskotuotteita, lisko on parhaimmillaan käsilaukkuna tai kenkinä. Herpetologia ei Nempasta saa tekemälläkään. Viikonloppu on vilahtanut kotipuuhissa perjantain liikutuksen jälkeen. Ystävyys, jopa miehinen, vetää aivan sanattomaksi ja saa aikaan silmähikea. Terveisiä Torpalle niin kaksi kuin nelijalkaisille Nemppalasta:)

    VastaaPoista
  3. Puhdas arvaus ... olen jossain nähnyt kuvan Pääkallokiitäjästä. Nuo siivessä olevat laikut vois olla sellasen merkki.

    Olen helposti ylipuhuttavissa, koska varmasti tunnistan kärpäsen ja ampparin lisäksi vain puutiaisen ja sarvijaakon.

    VastaaPoista
  4. Pieleen meni arvaus!
    Googletin, pääkallokiitäjän pää on kuin pääkallo.

    VastaaPoista
  5. Jees! Käsi kesti kuin kestikin työntekoa. Sain jopa aamulla itse tehtyä ponnarin niskaani. Kevensin typäivääni yhden ei-niin-hätätapauksen osalta. Onkin kaapin kokoinen äijä, joten puolitoista toimivaa kättä ei siihen piisaa.

    Tähden lähtöhetkeksi on varmistunut torstai-aamu klo 5:30. Huoh. Pakkaan siis hevoskamat vintille odottamaan jotain. Nyt tuntuu että antaapa olla, mutta mistä sitä tietää tulevaisuutta.

    Kelit on täälläkin aika viileät ja sääsket vihaisia. Muonahuolto kutsuu nyt kiivaasti, suolisto ilmoittaa laiminlyönneistä. Tässä ei enää kuppi kahvia taida auttaa. Perilliset on kyllä kadonneet jonnekin kylille, pitänee kaukosäätimellä ottaa yhteyttä että saapuvat ruokalautasten äärelle.

    VastaaPoista
  6. Lasken täällä päiviä - sunnuntaihin on enää kuusi yötä :-) Ja siitäkin yhden tai kaksi vietän reissussa, Ypäjällä siis groomina hyvin taitavalle nuorelle ratsastajalle. Ja sitten meidän perhe päästään ikiomaan kotiin :-) Siihen saakka sinnittelen toisaalta yli-innokkaan ja toisaalta "kyllä äidin pitää lapsensa kanssa päivät ilolla viettää" -asenteisen mummin kanssa. Että kiitos vaan niistä taputuksista selkään - tulevat tarpeeseen ja kiva kun ymmärrät yskän.

    Porvoossa paistoi tänään aurinko kun täällä suurkaupungissa satoi vettä. Sehän siis vaan todistaa, että meillä siellä idän suunnalla on asiat paljon paremmin.

    Tsemppiä kaikkien juniorien kanssa!

    VastaaPoista
  7. Voi Paplu, halataan kun tavataan. Ja otetaas ihan äitiyden ilosta parit kylmät fumé blanchit ;-)

    Meidän Äitikulta jo tietää, että Omaa Ilmaa pitää olla, muuten tukehtuu. Eikä ole alkumöläytystensä jälkeen kommentoinut ajankäyttöäni. Ja teidän tilanne on vielä ihan omaa luokkaansa. Jaksaa jaksaa!!

    Ypäjä oli omassakin kalenterissa mutta "saat sen mistä luovut" -ajattelun kunniaksi peruin menoni. Ehkä minut palkitaan vaikka golden braceletilla syksyn HIHSiin *vinkvink*

    Nyt lienee parasta hautautua petiin ja kauhulla odottaa kissakaksikon uusia temppuja: Katso mamma, vailla järkeä!

    VastaaPoista
  8. Botanian örkki on Brahmaea wallichii. Suvusta on jossakin yhteydessä käytetty nimeä brahmeakehrääjä, mutta itse olen nimennyt lajin "himalajanpöllökehrääjäksi".

    VastaaPoista
  9. Oi, hienoa, saatiin ihan oikeaa tietoa. KIITOS Markku!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com