tiistai 12. tammikuuta 2010

Lyhyestä jorinasta päivään parempaan

Jahas, äsken kirjoittamani  teksti, täynnä kuolemattomia elämänviisauksia katosi kuin tuhka tuuleen. Ehkä se katosi jonnekin jalostumaan ja jonain päivänä pulpahtaa pintaan entistä nerokkaampana.



Nyt sitten karkasi ote ja ajatus, vissiin ideaa etsimään. Tässä päiväänne kukka, talvitulppaani pilkisti mullasta. Enempää tulppuja en taida tähän talveen tarvitakaan. Tuo on niin söpö.

Palaan myöhemmin, nyt ärsyttää kadonnut teksti ja hukkaan mennyt aika. Kahvikin kärtsäsi pannuun.
Moido.


12 kommenttia:

  1. Se teksti varmaan varastettiin matkalla ja se päätyy johonkin elämänfilosofiateokseen. Tai sitten täällä on lukijakunnan mukaan filtteri, joka poistaa liian nerokkaat ajatukset liian vaikeasti ymmärrettävänä. Yksi pitkä litania on minultakin samalla tiellä. Toivottavasti kohtaavat...

    Ja lopputalvi saisi olla jotain tämmöistä. Aurinkoista, pikkupakkasta ja ihanaa keliä. Kiitos. Saa sitä lunta tulla lisää, ei haittaa. Kiitos vielä.

    VastaaPoista
  2. Juu, siellä ne jossain linnunradan laidalla viisaat ja syvälliset ajatukset kohtaavat. Ja nämä maallisemmat tajunnanvirtapläjäykset jäävät elämään :-D Tämä on inhimillistä arkitodellisuutta. Minusta ei zenfilosofia saa tekemälläkään, ei vaikka seinään heittäisi.

    Totta turiset säidenkin suhteen. Nyt on hyvässä balanssissa lumet, pakkaset ja paisteet. Meillä tosin ei edes paista, sellainen hassu maitomainen ilma. Minä en edes lunta tarvitse lisää, tämä 30 cm passaa hyvin. Sulaapa sitten nopsemmin pois.

    Nyt on illan rauhallisin hetki. Hautaudun tuolini uumeniin lueskelemaan kertynyttä kirjallisuutta (Kouluikäisen lapsen maailma).

    VastaaPoista
  3. peeässi,
    mua on huijattu. Sulkasatoiset kaamosmasennuksesta kärsivät kanat munivat tänäänkin 12 munukkaa. Mitä ne sitten kevätvillissään tekevät? Munatulvan?

    VastaaPoista
  4. Hirnakka - niiden lumien suhteen on ihan tyynen viisasta toivoa lisää. Kun sitä ihan varpisti joka tapauksessa tulee lisää saman verran kuin nyt on maassa. Vähintääkin.

    Kevättalvellahan niitä pyryjä piisaa jos vanhaan malliin menee. Sitten sitä syleskellään että "Uusi lumi on vanhan surma" ja mietitään että kuin helkutisti sitä uutta pitää sataa että entinen katoaisi. Ja jatketaan filosofointia, että miten monta viikkoa sen vanhan surman kestää sulaa.

    Kevät on kuitenkin tulossa, se on saletti. Eilen kotiin tullessa ei tarvinnut pitkiä valoja kotitiellä. Kello oli 16:08. Tänään meni työpäivä vähän pitkäksi ja valo ehti hiipua. Tuo ilman pitkiä valoja kotiin tuleminen on kevätkauden merkkitapaus, joka painetaan mieleen. Aina se ajoittuu tähän tammikuun puolenvälin tietämille.

    Palajan langoille taas. Käyn ensin korkkaamassa tänään hengenpitimiksi mukaan kaapatun valkkaripullon. Eilinen asiakas toi kyllä kotivalkoviinipullon, mutta noi kotiviinit on vähän turhan jänniä nautittavia. Juotetaan jollekin viattomalle vieraalle... tai jotain. Pitää alkaa käskyttämään jälkikasvua iltatoimille.

    VastaaPoista
  5. No heiiiii, minä kun ajattelin tyytyä vähään, lumien suhteen, että esimerkiksi Etelä-Suomeen sataisi vielä moooonta kertaa oikein roima annos. Muistan kyllä Espoon vuosilta monta vähälumista talvea ;-) Että ihan vaan epäitsekkäästi jättäisin enemmät lumet muille...

    Sitä paitsi, nyt on tanakasti oma lehmä ojassa. Olen sivistänyt itseäni mm. Särkän perennataimiston sivuilla ja täydentänyt musthave -listaani. Se on aika pitkä. Joten tarvitsen maksimaalisen pitkän istutusajan. En lunta.

    Onko silkkaa ahneutta kahmia esimerkiksi neljää sorttia lewisioita, useita eri kulleroita ja väsätä samanaikaisesti sekä aurinko-, varjo-, että liljapenkkiä? Sitten on vielä kellokasvit, nauhukset ja ruusut sekä pionit miettimättä. Sekä kärhöt (niitä riittää aluksi 2 erilaista).
    Akileijat, kurjenpolvet ja leimut puuttuu lähes tyystin.

    Hyötykasveille en nyt ole uhrannut puoltakaan ajatusta.

    Noh, se nyt on turhaa odottaa järjen ääntä Titalta, puutarha-asioissa... *rolleyes*

    Äläkä minun visiittiäni varten säästele kotiviiniä, juota ihan muille vieraille. Sitäpaitsi mie oon tuttu :-D
    Kotiviinit ovat todellakin jännittäviä.

    Hetki kirjallisia hommia ja kurkkaan tänne myöhemmin. Odottelen samalla että kotka nimeltä Iso-J laskeutuisi.

    VastaaPoista
  6. Jooh, se kärhöasia jalostui. Mullahan on 8 omenapuuta joiden runkoihin kärhöt laitetaan kipuamaan. Eli 8-10 kärhöä saa kodin. Mitään seinätukirakennelmia ei voi nyt tehdä koska torpan seinustat ruopataan lähivuosina.

    VastaaPoista
  7. Jahas - ihan ilman pienintäkään kannustusta Hirnakalla mopo keulii ihan itsekseen.

    Respektiä siitä!

    Lewisiolle pitää tehdä kalteva rinne läpäisevään maahan (hiekkaa) ja sitten keräilet pieniä kiviä (ihan vain sormenpään kokoisia) ja asettelet ne taimien juurelle. Ne ei tykkää liiasta kosteudesta. Mun fyllin päikkärissä on niistä juttua ja on siellä oma topikkikin aiheesta. Mulla on öööö...ainakin kuutta sorttia levisoita. Ja lisää laitan heti kun löytyy mielenkiintoisia taimia. Ilman muuta. Hintaa kysymättä. On ne vain niin hienoja!

    Otitko sen perhoangervon matkaasi Espoosta - se sopii kun nakutettu liljojen ympäröimäksi! Jos et ottanut, niin velvoitan sinua hankkimaan uuden. Tai kolme...

    Järjen ääni lopettaa tähän... ilman muuta teet kaikki himoitsemasi penkit.

    Sonnan lappaminen tallista ja tilkkanen valkoviiniä helpotti pahinta ahdistusta. Aivan hirveän ihmiskohtalon purkamisen kuuntelin tänään. Nuori - vain 25 vuotias nainen - jonka elämä on helvettiä lapsuuden kamalien kokemusten takia. Kyllä lestadiolainen tiukka moraali voi synnyttää universumin pimeintä materiaa perheen sisällä. Ja vaiettua salaisuutta, häpeää ja pahoinvointia riittää tuleviksikin vuosikymmeniksi uhreille. Tragedia ei ole koskaan ohi.

    Voi että minua etoo. Toivon todella, että Helvetti on olemassa. Ja että sinne päästään ihan ansioiden mukaan.

    Menen ottamaan toisen valkoviinin. Olen monelle kollegalle luennoinut siitä, että kotiin ei saa viedä töitä mielessään. Kun asiakas on hoidettu niin hyvin kuin ikinä kykenee, niin sen jälkeen ei asiaa mietitä. Muuten ei tätä työtä jaksa tehdä. Tiedän liian monta pohjaan palanutta hyvää hoitajaa. Maailma ei muutu murehtimalla. Mutta tänään oli niin rankkaa tarinaa, että pakko turvautua kemialliseen huokaisuun valkoviinin parissa ja parantavaan keskusteluun aviomiehen kanssa. Sekin on vaitiolovelvollinen, joten mitään arvokasta ei rikota.

    VastaaPoista
  8. Hyi hemmetti, mielikuvitus antaa ehkä jotain olettaa. Onneksi teillä on henk.koht. purkuoja ihan omaksirengastettuna. Ihmisen järkyttävää pahuutta ei voi välillä kuin yökötellen yrittää käsittää. Ymmärtää sitä ei voi. Saati ikinä hyvinpäin selittää. Perustella saati anteeksi antaa. Ei voi, eikä pidä.

    Jos minä jotain maailmassa vihaan, on se epäoikeudenmukaisuus. Teot vastoin parempaa tietoa, tuomitseminen aiheetta, pelkillä oletuksilla. Ja mikä pahinta, epäoikeudenmukainen, epäreilu ja alhainen kohtelu pienimpiä, viattomampia ja puolustuskyvyttömämpiä kohtaan.

    Phuuuuh.

    Tuota noin, kasvilista venyy järkyttäviin mittoihin. Siinä on perikunnallakin istuttamista jos mie nuo kaikki hommaan. Ja kun tulee vääjäämättä vielä heräteostokset, variaatiot ja muut rönsyt. Ja jokainen kesä tuo kasveja lisää potenssiin ... öööh... monta.

    Perhoangervo on tuolla autotallin seinustalla lumen alla jemmassa. Jäi valeistutukseen ja hiton huonoon paikkaan. Mikäli ei löydy keväällä, merkitään hankintalistaan uudelleen.
    Samassa paikassa sinnittelee torniolaaksonruusu.

    Se toinen ruusu ei mennyt ekaa talvea Espoossa.

    VastaaPoista
  9. Ja olisit nyt edes pienen pihasaarnan pitänyt. Pilaan vielä hienon vanhan pihan rouhimalla sinne sun tänne. Paitsi että himoitsen pihatien pituista penkkiä, ihan niinkuin Majakarillakin on.

    Lisäksi:

    Aurinkopenkki (Ennen Puolta Päivää), Aurinkopenkki (Puolen Päivän jälkeen),
    Aurinkopenkki (Etelärinteeseen, keltainen)

    Hurskaittenpenkki

    ... In My Dreams...

    VastaaPoista
  10. Hirnakka - sitä pitää tehdä ihan itsensä näköistä puutarhaa. Raamit on osin valmiina, mutta persoonan panos tulee näkymään tulevina vuosina. Ja aina hienoa vanhaa pihaa voi vieläkin parantaa. Tässä hommassa ei ole muita rajoitteita, kuin muistaa että vanhoilla puilla on pitkä toimitusaika. Vain se. Kaikki muu voi elää ja muuttua mielialojen, tarpeiden ja näkemysten mukaan. Jos tuli vikatikki, niin sitten peruutetaan. Teoriassa. Käytännössä sitä mennään kovaa ja puuskuttaen eteenpäin.

    Niin että venytä vain kasvilistaasi. Hyvällä omalla tunnolla. Ja kerro siitä minulle, niin katsastan omista valikoimista onko jakaa himokkiasi. Tai hyödynnän ystävällismielisiä suhteita naapurin perennataimistoon ;) Se PääPuutarhuri on kyllä jo keksinyt konstini. Kysyy aina että tuleeko sulle vai jollekin muulle? Hinnoittelu sitten sitä rataa (silti alle ohjehintojen). Pitää parantaa taktiikkaa.

    VastaaPoista
  11. Hold my horses, please ;-D
    Minähän se vieläkin roikun kaikenmaailman kasviluetteloissa ja kollaan jo toisen (paikallisen) taimiston tarjontaa. On vain niin vajakit sivut että ihme kun mitään saa myytyä...

    Pahapahapaha-Napoleonkompleksi nostaa päätään. Niitä nauhuksia kun hinkusin jo Espoon kolmen neliön pihaan... Ja nyt olisi parikymmentä metriä kevyesti, pelkkää juoksevaa pituutta, leveyttä ihan miten paljon vaan.

    Tungen lunta sukkiin ja häivyn nukkumaan pahimmat höyryt pois. Nyt on kuitenkin vasta tammikuu. Ja lunta sataa vielä monta kertaa :-)

    VastaaPoista
  12. Tita jos kuka osaa tuon puutarha-kannustamisen ja herättelee henkiin samalla muutaman muunkin innostuksen!!!

    Minun lista alkaa taas oleen liian pitkä, siemet tilattu ja niitäkin pitäisi kohtapuoliin alkaa funtsiin ... mihin ne sitten taimina menevät ja riittääkötila, pitääkö kääntää lisää nurmikkoa kukkapenkiksi :D))

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com