maanantai 25. tammikuuta 2010

Sininen ja valkoinen


Säteilevän kirkasta maanantaita! Voiko raikkaampaa väriyhdistelmää olla? Yhtään en ihmettele miksikö tykkään niin paljon Kreikasta.... sama sinisyys ja valkoisen kontrasti. Noh, Kriekkula on nyt kaukana ja meillä on tällä hetkellä paljon paljon kauniimpaa.

Kylänpinnasta palatessa piti stopata bussipysäkille räpsyttelemään. Ja kotipihassa jatkaa. Miten paljon lumesta voi saada irti? Voiko vaipua nirvanaan? Sisäinen eskimoni palvoo puhtauden illuusiota ja nauttii jokaisesta silmäyksestä jonka luonto suo.












Tuskinpa minä enää ensi talvena jaksan riehaantua tässä mittakaavassa. Valitettavasti ihminen turtuu, oli ympärillä sitten ylenpalttisesti kauneutta -tai vastakohtaisesti loppumatonta rumuutta.

Yritän nyt kuumeisesti olla kelvollinen äiti ja tarjota koulustapalaaville perillisille kotilieden lämpöä, kirjaimellisesti. Aamulla kuului nähkääs viiltävä totuus lapsen suusta: "on se hyvä juttu että tänään voi mennä kouluun lämmittelemään, kotona on aamuisin niin kylmä". Pikkuinen parka tallusti bussipysäkille, vain nenä näkyi hupun, pipon ja kauluksen keskeltä.


Keskiviikkona on tulossa sitten traktorikuormallinen hommia, koivuklapia riihen täydeltä. Ihan kivan puuhatuokion järjesti Iso-J, joka luonnollisesti itse livisti Helsinkiin. No ei vaiskaan, kyllä minä tiedän, että hän olisi täällä sata kertaa mieluummin.

Aamupäivän kahvipaussi olisikin sitten tässä. Mulla on vielä kaikki mahdollisuudet olla erittäin kelvoton äiti, saattaa käydä vielä niinkin, että unohdan pihalle retuuttamani petivaatteet. Ja illalla sitten lapsoset parkuvat surkeaa kohtaloaan kun tyyny on jääkalikka ja täkki huurussa. Ei siinä paljoa ilahduta tai lämmitä tieto, että pölypunkit ovat finito, kaput.

Muotoillaan tuo edellä selostettu vaikka näin: been there done it. Onhan se toki ikävää mutta ei se satu ;-)

Tarmokasta maanantaita ja viikon alkua kaikille!

9 kommenttia:

  1. Oi kuinka ihania kuurakuvia! Ja asutaan vissiin eri mantereilla, meillä on ihanan keväinen päivä, joki sulaessaan lirisee ja lurisee, pakkasta on noin neljä astetta ja linnut laulaa. Kerrassaan kevättä ilmassa. Taivas on tosin pilvessä, mutta sieltä rakosista näkyy sinistä ja auringon häilähdyksiä. Mielettömän ihanat kelit!!!

    Painallan pihalle nauttimaan!

    VastaaPoista
  2. Tita, meillä on talvi nyt. Lykkään halkoa uuniin ja koetan saada torppaa lämpimäksi. Kyllä sen ilmalämpöpumpun tehon huomaa, etenkin nyt kun se ei ole pakkasten takia päällä.

    Maaliskuussa sitten kevättä...

    Nyt aurinko veti pilvipeiton eteensä. Ja minä haen ennen pimeäntuloa ne pahuksen petivaatteet sisään. Onhan se ikävä yrittää nukkumista hanuri kananlihalla ja hampaat kalisten. Kuumvesipullon virkaa toimittava koirakin on niin pahapäästöinen ;-)

    VastaaPoista
  3. Pakkohan se on tännekin höyrytä kertomaan, se on työhaastattelu keskiviikkona, heti aamusta. Pahus vieköön, ei olisi voinut parempaan saumaan tulla. No, tietysti vielä pitää kemiat natsata haastattelijan kanssa. Mikäli haastaisin sujuvasti venättä, mitään työhaastatteluja ei tarvittaisi, töitä olisi suorilta. Valittavaksi asti. Nyt ei voi kun valittaa.

    Saas näkee, ihan kiva juttu. Jännitystä elämään. Valokuvauksella ja bloginkirjoittamisella saati elämällä herkuttelulla kun ei kuitenkaan lompsa täyty riittävän rivakkaan tahtiin. Eikä suoraan sanoen ollenkaan. Miksei henkisellä pääomalla ja hyvällä mielellä ole kaupallista arvoa, häh??

    VastaaPoista
  4. Sitä kuuluisaa tapitusta tulee ympäri Suomen, go Hirnakka go! Eikö venäjästä riittäisi se da ja njet? On se hyvä alku kuitenkin. Ja mietittävä sunkin on se, että onko paikka sua kiinnostava. Tyhjä lompakko laittaa kyllä kiinnostusta kehiin, se on luonnonlaki.

    Takaisin siivouksen pariin! Koitan näitä remontin jälkiä siivota jälleen kerran pois. Kompressorin jätin vielä pirtin nurkkaan. Sitä vissiin tarvitaan vielä naulainta varten. Kiukaan suojaava kaide puuttuu vielä.

    VastaaPoista
  5. Tapit tanaan, kiitos.

    Lukija Sarika jetlagissaan hihittää nyt hulluna kun tunnustan, minä olen oikeasti opiskellut venättä, lukiossa kahden vuoden ajan. Opettaja, pitkämielinen Rouva Perho, pyysi, että en osallistuisi yo-kirjoituksiin kyseisen aineen osalta. Pelkäsi parka maineensa takia. Oltiin vissiin aika keräilyerä koko lössi.

    Mutta ei, ei tarttunut rouva Perhon opeista päähän paljoa. Izstvestija-turnausta katsottiin videolta, Suomi-Venäjä tietysti.

    Tulevan äitienpäivän ruusu on turvattu, muistin ottaa petivaatteet sisään lämpiämään. En ole vuoden katalin äiti. Vielä.

    Tupa on lämmin, hiillos on ihana ja kauhea läjä silitettävää pyykkiä huohottaa niskaan. Jos nyt sais alulle, vois kehua tehneensä. Edes jotain.

    VastaaPoista
  6. Voi dääm, asia unohtui. Joo, on se paikka jota nyt haastatellaan, kiinnostava. Oikeastikin. Tokihan kuukausipalkkakin motivoi, ei voi kieltää. Puunhalaamisella ei elä. Eikä minusta taida Äiti Ammaksikaan olla *whynotmydear*

    Ja sitten, kun elätän itseni kuvaamalla itse kasvattamiani jalosukuisia hevosia, voin sanoutua irti ikävistä maallisista kahleista kuten työpaikasta *joo, just heräsin*

    VastaaPoista
  7. Tässä kävi nyt niin, että läpsäytän justiinsa koneen kannen kiinni ja lompsin puhtaisiin lakanoihin köllimään. Yöpöytäpinossa on monta kiinnostavaa kirjaa. Sitä paitsi väsyttää aivan armottomasti.

    Heti alkaa väsyttää kun töistä on pelkoa *spooky*

    Kanaliakin vaientui pimentyi yllättävän helposti. Taitaa Urho Kukkosen riettailu uuvuttaa kanatkin. 14 munaa tänään, enkka! Huomenna pitää liimata kanan kokoinen muistilappu jotta muistan ottaa munat mukaan kun lähden kaupungille. Satu T, munakuski ovellanne n. 17.30.

    Iso-J narisee Espoossa, koti-ikäväkin kuulema vaivaa. On sitä hänestäkin varsinainen peräkammarin hönö kehkeytynyt ;-I

    Ja nyt liihottelen keijunkevein askelin yöpuulle (lömpsislömpsis). Sov gott and dormi bene. Moro.

    VastaaPoista
  8. Rasti seinään! Hirnakka vetäytyy lantsille jo ysiltä! Minä en kerta kaikkiaan pysty samaan.

    * aaltoja *

    Huomenna on päivä uusi, myrskytuulia lykkäilee rannikkoalueille. Katotaan jaksaako ne tulla tänne asti... ei välttis tarttis.

    VastaaPoista
  9. Jeeeeesh, kymppituntiset yöunet ovat kieltämättä makoisat. Ja tulivat ilmeisesti tarpeeseen. Nälkään heräsin ;-U

    Pakkasta on -26 joten kohta on kiire kanalaankin, vesiä vaihtamaan.

    Perilliskerhon jäsen M vitkastelee kouluunlähtönsä kanssa ja hermo kiristyy, kahvikin on vasta matkalla, on it´s way -tästä voi kehkeytyä pienimuotoinen kriisi.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com