Kas noin, puujalka kolisee otsikon suhteen mutta näissä pakkasissa järkikin jäätyy. Mittarissa punainen viiva ulottui jo -26 lukemaan. Jos vielä pakastuu, pitää kanaset hakea tupaan tai vaihtoehtoisesti viedä orrelle makuupussit. Nyt jo sydäntä kylmäsi kun lämpölampun sammutin yöksi. Patteri töhöttää täydellä teholla yölläkin. Kyllähän kanala plussan puolella on, mutta silti vähän säälittää. Tai mua ainakin ärsyttäisi kärvistellä hikisellä orrella koko yö ja pelätä, että naapuri nokkii helttaan. Ihme, että tuo meidän kaarti on niinkin hilpeää porukkaa. Ehkä niillä on kauroissa jotain käynyttä. Ja sitä munaa tulee, sellainen 12 munaa päivässä on aika kelpo keskiarvo. Pitäisköhän aloittaa marenkitehtailu?
Päivä on mennyt lämmityshommissa ja koskapa pakkasen takia kaikki on hivenen hitaalla, ei tässä hosua parane vieläkään. Ihan piti kuulkaa lämmikkeeksi lorauttaa lasin pohjaan tilkkanen punaviiniä. Ilmalämpöpumpustahan ei ole juurikaan iloa kun pakkaset siirtyy -20 kylmemmälle puolelle. Jotenka näpsäytin hiljaiseksi koko laitteen.
Sitten piti lämmitellä autoja että päästiin kaupunkireissulle. Ainoa hyvä puoli siinä reissussa oli se, että Carlsonilla olivat kaikki valkoiset steariinikynttilät halvennuksessa. Hamstrasin. Lisäksi totesin, että untuvatoppiksia ei ole enää valittavaksi asti. Vain ylen koreita versioita oli jäljellä. Ehkä ne ovat enemmän slaavilaiseen makuun joten jäivät rekkiin. Ja minä kun oikeasti tarvitsen uuden untsikan. Kesällä heitin reteästi uffin laatikkoon vanhat, arvelin ostaa uuden. Noh, tässä sitä sitten palellaan.
Ruokahuolto meni pizzan puolelle vaikka tuommoinen häränkin paistoon passeli hiillos olisi ollut käytettävissä. Jotenkin kaikki aikataulut menivät ihan kuusikkoon. Sain sentään kehyksiä kaipaavan taulun kehysliikeeseen ja ammattimiehen avulla valikoitiin upeat raamit. Kyseessähän on ainakin tietylle lukijakunnan osalle tuttu teos, Mariannan maalaama Tulesta syntynyt. Taulu päätyi noin vuosi sitten minulle, kiitos siitä vielä kerran. laitan kuvan tännekin kunhan kehystystyö on valmis.
Nyt vasta tuntuu, että on kulunut tarpeeksi aikaa että voin katsoa Harmaan Hevosen kuvia ja muistella menneitä. Hevosen kokoinen aukko ihmisen sydämessä umpeutuu hitaasti.
Laitetaas vielä vähän pökköä pesään...
-kas noin, lämmittää ihan kuvanakin.
Tällä viikolla kuulin ilouutisen, Joensuun raviradan liepeille on paraikaa rakenteilla Eläinklinikka, myös ja erityisesti suureläinten hoitoa varten. Pitäisi avata ovensa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen mie sanon, että tarpeeseen tulee. Laukaa lienee lähin iso klinikka, sinne on matkaa reilut 200 km. Pelkkä tieto klinikan tulosta helpottaa tulevaisuuden päätöksiä ;-) Klinikka on hevosenomistajalle tuttu paikka. Yleensä sinne mennään sunnuntaina, aattoiltoina ja mieluiten yöaikaan.
Huomiseksi ei ole vielä ihmeemmin ohjelmaa, saapas nähdä jaksanko lompsia metsään kameran kanssa vai hyydynkö talventörröttäjäksi peltoaukealle.
Eiköhän tämä ala olla tässä, mukavaa ja lämmintä illanjatkoa kaikille. Hyvää yötä.
Voi hyvää iltaa vaan. Iso-J lenkittää kissoja. Patsymummo kipittää touhukkaana ympäri tupaa, punaisen pointerledin perässä. Koira löntystelee perässä ja katsoo kun kissa hakkaa tassulla punaista valotäppää ;-) Koira katsoo mua välillä hyyyyvin anovasti; "mamma, Patsy on ihan nolo pelle, tee jotain".
VastaaPoistaNyt voidaan päivän työlistalta ruksata myös kohta Hanki koiralle ruokaa. Täällä käy kaksikin koiranruokarekkaa säännöllisesti ja neuta saa helposti, melkein kotiovelle. Onhan se aika homma niitä Espoosta ajeluttaa tänne ja yrittää pitää jäisenä koko matkan.
Voisin vähän ajankuluksi tutkia pionisivuja. Ei tässä nukkumaan vielä maltaa lähteä.
Ihanat kuvat kuumasta aiheesta!
VastaaPoistaMinä kävin vanuttamassa kroppaa joogassa, vieläkö Hirnakka tekee sitä samaa?
Pakkanen kirii ikävällä tavalla, mutta ei lähellekään Hirnakan torpan maiseman lukuja. -17 tuntuu silti vähän holotnalle.
Väsytti ja paleli niin saamaristi, täältä luin punaviinin lämmittävistä ominaisuuksista ja manguin mieheltä viskitilkan. Löytyi kätköistä ja veri kiertää jälleen.
Pitäisi konkoilla sängyn puolelle, pirttiä olen koittanut lämmittää sekä takan, leivinuunin ja puuhellan voimin. Alkaa tarjeta.
Meillä kylmää karttavia katteja on taas pirtti pullollaan. Kukaan ei ole menossa ulos. Hevoset on puolestaan pakattu lämpimään talliin. Sinne tulee muuten kylmä ja kuuma vesikin. Toisin kuin erääseen käsittämättömään yli 20 hevosen talliin. Hävetä pitäisi omia pulleita hevosia, mutta kun katsoi kuvia näkäkuoleman partaalla pidetyistä elämistä, niin voi hirveätä. Pahaa tekee eläinten rääkkäys. Tosissaan.
Kuuma hiillos on rauhoittavaa katsottavaa. Jotenkin mieli kiertyy auringonlaskuun ja kesään vaikka pakkanen paukkuu nurkissa.
VastaaPoistaAikoinaan olin Raahessa Turvakodin vapaaehtois hommissa. Olin tyytyväinen että pääsin siitä irti, itse repivän eron läpikäyneenä ja toisten samanlaisia läheltä seuranneena, koin homman tosi raskaaksi. Niitä asioita kun ei voi olankohautuksella sivuuttaa, kuljetin toistenkin murheita matkassani. Eniten surin lapsia jotka olivat täysin sekaisin tilanteista.
Voit auttaa, kuuntelemalla. Vaikeuksien jakaminen on naisten poweria!
Meillä myös pakkanen kiristyy, mutta Pönö käy kuumana naisten perään. Kohta en pärjää sen himoille vaan on tarkistettava sterilointi kantaani uudelleen.
Pakkasia pitelee. Onneksi täällä ei ihan nuin kovia, mutta kuitennii.
VastaaPoistaTämä eka lomaltapaluu-viikko on hujahtanut menemään todella nopeasti.
Tiistai ehtoona ennätin kauhomaan vesihumppaan, keskiviikko ilta meni VeeÄrrää talutellessa ja ellää vartoillessa (kehitti pienen kaasuähkyn poikasen, meni ohi kävelyttämisellä ja kipupiikillä) ja eilen tiskattiin junnun kanssa kolmen päivän astiat (tiskikone sanoi sopimuksensa maanantaina irti).
Mäkin keskiviikkona tutkiskelin isojen karvalasten lääkärihoitaja-paikkojen koordinaatit ja etäisyydet.
"EKK":lle matkaa reilut 60 kilsaa ja Hyvinkäälle n. 80 km. Ja tuonne viimeksimainittuun Hanko-Hyvinkää tielle päästyämme pääsee posottamaan nk. suoraa tietä !
Enpä ollut tuotakaan ajatellut ennenkuin nyt kun oli taas tilanne ikäänkuin päällänsä.
Kyllä noiden eläinten kanssa tekemistä piisaa. Täytyykin koota Hjirnakalle inhorealistinen lista hevostenpidon "ihanuuksista" eri vuodenaikoina.
Sitä ei kylläkään passaa Iso-J:lle vilauttaa, ainakaan ennen kuin kavioeläimet ovat pihhaan saapuneet... ; )
Mutta toisaalta tämän hullun harrastuksen plussalistalta löytyy myös PALJON asioita : )
Tärkeintä lienee, että kaikki talouden käsiparit ovat jossain määrin henkisesti ja ruumiillisesti sitoutuneita hevosenpitoon.
Jos harrastus on vaan yhden kontolla, niin hevosenpito omassa pihassa käy loppupeleissä liian raskaaksi.
Tallityöt ym. pulaaminen vievät sen verran aikaa, että "sille ihtelle" eli ratsastukselle ei työssäkäynnin, perheen vekaroiden ja koirien hoidon ohella tunnu enää riittävän aikaa.
Ei ainakaan pimeimpään vuodenaikaan.
Em. aistinvaraiset kokemukset ovat ihan tästä lähiseudulta, miehän en takapuoltani satulassa enää kovin kummosesti hinkkaa.
Heipä hei Tuula. Kaikki myötätuntoni himokkaan ärrierin kotiväelle. Ei teillä ole helppoa ei...Eläinlääkäriltä löytyy kyllä elinikäinen apu tuohon riesaan. Siinä vaiheessa kun kenelläkään ei ole kivaa koiran himokkuuden kanssa, jos se rajoittaa normaalia elämää tai koira laihtuu, on syytä tarkistaa kantaa asiaan.
VastaaPoistaYstävälläni jonka murheita mietin toissapäivänä ihan julkisesti, on nyt ns. pitkä viikonloppu vapaata. Saa hieman etäisyyttä tilanteeseen.
Nita, hui kauhistus, ähkypeikko on kauhea! Onneksi tilanne selvisi parhain päin, eikä sinne klinikalle tarvinnut lähteä ajelemaan.
VastaaPoistaMulla on kyllä oikeasti aika inhorealistinen lista itselläkin, siis siitä mitä hevosenomistajan glamoröösiin elämään tulee.. Kieltämättä se välillä syö motivaatiota kun mikään ei suju ja palkaksi vaivannäöstä saat aina uuden jännevamman/ähkyn/kaviopaiseen. Kärsimys jalostaa -parempia aikoja odotellessa siis kärvistellään ;-) Ja haaveillaan.
Mitenkäs teillä, jännittämistähän piisaa? Onko tilanne stabiili?
Tamma paisuu ja eka virusabortti-piikki on jo tuikattu : )
VastaaPoistaSiis mä en ton mun inhorealisti-listan kanssa edes muistanut, että kavioeläimet voivat sairastaa ! Siis oikeesti.
Nää meidän karvapäät ovat pitkässä juoksussa olleet NIIN terveitä, ettei muutamia ähkynpoikasia jaksa edes noteerata : )
Lähinnä ajattelin tämän arjen pyörittämistä. Kun kaviokkaat ovat pihassa, niin niiden kanssa ikäänkuin on giftiksessä ; )
Neljä kertaa päivässä on käytävä morjestamassa ja kun se tapahtuu 365 kertaa vuodessa, niin naama tulee tutuksi puolin ja toisin.
Etenkin aamutallin tekijöitä (klo 6-7) ei arkiaamuisin ruuhkaksi asti ainakaan meidän eteisessä näy tönivän toisiaan...
Heh, arkiraadannan huipuksi kovaonninen hevosenomistaja voi viettää illat, aatot, juhlapyhät ja muutkin vastaavat joko kuljetuskoppia iljanteisella tiellä sompaillen matkalla klinikalle, klinikalla tai matkalla kotiin. Se sairastavuushan on ikään kuin ekstrabonus.
VastaaPoistaEttei se elämä olisi vain hebbailua ja ponnylaiffia ;-) Auringonpaistetta ja kaurapusuja, happy happy hip hurraa
*hilfe*
Juu, näin se menee. Veikkaan, että aika isoon ämyriin saisi meidänkin torpassa karjua ennenkuin joku ilmoittaisi kuittaavansa aamutallin/iltatallin/räntäsadeliikutuksen/ähkytalutuksen...
Mutta ei, eihän hevosille sielunsa menettänyt näistä arjen murheista huolta kanna. Sellaiset päivät jonta hevoskulta elää terveenä, pirteänä ja tekee pyydetyn työnsä kiltisti, yhteistyössä ihmisen kanssa, kuittaavat satakertaisesti kaiken sen lapioidun/silmille saadun sonnan.
Siinäpä se pointti taitaakin olla. Kaiken se ottaa ja paljon antaa -hevonen.
peeäss, hieno homma se tamman pullistuminen ;-D