sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Tuulisella rannalla


Olisi varmaan kannattanut kääntää tuo yksi kivi joka näyttäisi jäävän sateenkaaren alle. En kääntänyt. Vasta kotona, kuvia purkaessani huomasin tuon ilmiön.
Näköjään lähellä olivat lokoisat ja huolettomat eläkepäivät. Liian lähellä.

Pakattiin Iso-J:n kanssa Nasse autoon ja lähdettiin vähän tuulettelemaan päitä. Nasse kyytiin koska retuutti aamulla Peetupoloa oikein kunnolla. Nyt meillä on ontuva ja hyvin surkea russeli ja ilmeisen häkeltynyt borderi.

Tänään on viestitelty ja keskusteltu kumpaisenkin pukarin kasvattajien kanssa. Se on nyt niin, että huomenna näytän Peetun vaivoja lääkärille ja keskustelen samalla Nasselle mahdollisesti annettavasta piikistä. Ei sellaisesta piikistä vaan vähän testosteronituotantoa jarruttavasta pistoksesta. Jospa se pahin julmistelu sillä tasoittuisi.

Pahuksen kiva koira kun Nassekin on ja elämänsä vedossa. Välillä ovat niin sopuisasti ja sitten onkin rähinä päällä. Jos ei jarru riitä, sitten otetaan nipsnaps pallit pois. Mitäpä se Nasse niillä tekee kun morsiamia ei ole jonossa ovella. Tai eihän sitä tiedä mitä siitä meidän joulukuisesta näytelmäkiertueesta seuraa.


Tänään oli hyvin kylmä ja hyvin aurinkoinen päivä. Meidän pihassa lunta on useampi sentti, tuolla missä kuvia otettiin, ei ole juuri yhtään. 

Niin lähellä oli myös komea kurkikuva, kolme kurkea lehahti eräältä rantapellolta liitoon. Hetkeä aikaisemmin bongasin pari joutsenta kelluttelemasta rantakaislikossa ja siitä tovi niin teeren kehno lekutteli auton edestä lentoon. 

Sen päätin, että Kolille pitää kyllä lähteä vielä tänä syksynä kameraa ulkoiluttamaan. Nyt syyslomalla eivät suosineet säät eivätkä aikataulut. 

Löydettiin myös tästä oman kylän laitamilta mukava luontopolku, maastossa jossa on suppa toisen vieressä, korkeuserot huimia ja harjut komeita. Sinne pitää jalkautua vielä ennen lumia.

Jääkausi on muokannut tätä maankolkkaa mielenkiintoisin muotein. Vesi tekee omaa työtään maiseman muokkaamisessa ja minä viihdyn valtavan hienosti ison veden äärellä. Onneksi Torppa ei ole rantamaisemissa, hyiset tuulet pitäisivät yhden täyspäiväisen lämmittäjän hyvässä hiessä talviseen aikaan. Kiva noita rantoja on käydä katselemassa.


Huomisesta alkaa arki. Monenlaista merkintää kalenterissa ja paljon pitäisi saada aikaan.
Veikkaan ensi viikosta aika nihkeää, Perilliset eivät suoranaisesti innosta yläpystyä pompi kun tajusivat, että koulureput pitää pakata valmiiksi ja herätys on armottoman aikainen.

Sitä kohti !

Reipasta viikon alkua, missä lienetkin. Tähän loppuun vielä Hevosvoimista pari räpsyä, Nuorimmaisen perspektiivistä.

Tuulitunneli vasemmasta korvasta oikeaan
Torpan oma Pony show


6 kommenttia:

  1. Eilen kans ajattelin, että pitäis käväistä meren rannassa. Eihän sinne ole kuin kilometrin verran matkaa, vaan niin päivä vilahti iltaan ettei tullut lähdettyä.

    Iso vesi tarjoaa nyt lievennystä syksyyn lempeällä hönkäyksellä. Ei tule talvi vielä, vaikka olen nyt saanut kaksi autoa talvikengitettyä. Liukasta tien päällä on, että ei ole ollut hätävarjelun liioittelua.

    Raahasin taimikasvattamosta 10 taimilaatikollista uuteen kasvihuoneeseen. Ajattelin kokeilla talvetusta siellä, enkä tungekaan niitä kellariin. Joku sadepäivä istuttelen ne purkeistaan kasvualustaan ja luen loitsut perään.

    Tuo lumiset kivet -kuva on aivan upea! Voimia tulevaan arkiviikkoon koko pesyeelle, me kokeillaan nyt sitä lomailua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuomaseni, lue kovat loitsut talven varalle. Lumikivikuva on kiva.

      Poista
  2. Niinhän se onettä omistakin nurkista löytyy kaunista katseltavaa kun on aikaa pysähtyä niitä katselemaan. Hyviä kuvia niin maisemista kuin hevosistakin ja toivotaan ettei se talvi ole vielä tässä vaiheessa tullut jäädäkseen vaan saatais nauttia vähän lämpöisemmistä keleistä edes pari viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perinteiseen tyyliin minulla ovat talvivalkosipulit edelleen väärällä puolen maata ;-) Saisi nyt tuo lumi sulaa jotta saan ne jemmattua peltoon ennen talviroutaa.

      Lämpimiä kelejä toivottelen myös sinne Korpeen.

      Poista
  3. Kyllä ol eilen kylmä ilma,käydessämme Heinolassa.Kierreltiin paikkoja ja lintutarhalla piti päästä kattelee.Hienoja kuvia sinulla on..Ihania heppoja,tykkääään niistä,ne on mun intohimoni,vaik ei omaa olekkaan,eläimet on the best ♥.Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kopsukat kiittävät kehuista. Töttis on leikkinyt Barbieponileikkejä Sörsselsonin jouhilla ja nyrhinyt vähemmän nättejä koloja harjaan ja hännäntyveen.

      Monesti olen mieluillut itsekin Heinolan lintutarhaan tutustua mutta kun ajamme useimmiten kutostietä, se on aina jäänyt.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com