Tuulisella rannalla

Olisi varmaan kannattanut kääntää tuo yksi kivi joka näyttäisi jäävän sateenkaaren alle. En kääntänyt. Vasta kotona, kuvia purkaessani huomasin tuon ilmiön.
Näköjään lähellä olivat lokoisat ja huolettomat eläkepäivät. Liian lähellä.

Pakattiin Iso-J:n kanssa Nasse autoon ja lähdettiin vähän tuulettelemaan päitä. Nasse kyytiin koska retuutti aamulla Peetupoloa oikein kunnolla. Nyt meillä on ontuva ja hyvin surkea russeli ja ilmeisen häkeltynyt borderi.

Tänään on viestitelty ja keskusteltu kumpaisenkin pukarin kasvattajien kanssa. Se on nyt niin, että huomenna näytän Peetun vaivoja lääkärille ja keskustelen samalla Nasselle mahdollisesti annettavasta piikistä. Ei sellaisesta piikistä vaan vähän testosteronituotantoa jarruttavasta pistoksesta. Jospa se pahin julmistelu sillä tasoittuisi.

Pahuksen kiva koira kun Nassekin on ja elämänsä vedossa. Välillä ovat niin sopuisasti ja sitten onkin rähinä päällä. Jos ei jarru riitä, sitten otetaan nipsnaps pallit pois. Mitäpä se Nasse niillä tekee kun morsiamia ei ole jonossa ovella. Tai eihän sitä tiedä mitä siitä meidän joulukuisesta näytelmäkiertueesta seuraa.

Tänään oli hyvin kylmä ja hyvin aurinkoinen päivä. Meidän pihassa lunta on useampi sentti, tuolla missä kuvia otettiin, ei ole juuri yhtään. 

Niin lähellä oli myös komea kurkikuva, kolme kurkea lehahti eräältä rantapellolta liitoon. Hetkeä aikaisemmin bongasin pari joutsenta kelluttelemasta rantakaislikossa ja siitä tovi niin teeren kehno lekutteli auton edestä lentoon. 

Sen päätin, että Kolille pitää kyllä lähteä vielä tänä syksynä kameraa ulkoiluttamaan. Nyt syyslomalla eivät suosineet säät eivätkä aikataulut. 

Löydettiin myös tästä oman kylän laitamilta mukava luontopolku, maastossa jossa on suppa toisen vieressä, korkeuserot huimia ja harjut komeita. Sinne pitää jalkautua vielä ennen lumia.

Jääkausi on muokannut tätä maankolkkaa mielenkiintoisin muotein. Vesi tekee omaa työtään maiseman muokkaamisessa ja minä viihdyn valtavan hienosti ison veden äärellä. Onneksi Torppa ei ole rantamaisemissa, hyiset tuulet pitäisivät yhden täyspäiväisen lämmittäjän hyvässä hiessä talviseen aikaan. Kiva noita rantoja on käydä katselemassa.

Huomisesta alkaa arki. Monenlaista merkintää kalenterissa ja paljon pitäisi saada aikaan.

Veikkaan ensi viikosta aika nihkeää, Perilliset eivät suoranaisesti innosta yläpystyä pompi kun tajusivat, että koulureput pitää pakata valmiiksi ja herätys on armottoman aikainen.

Sitä kohti !

Reipasta viikon alkua, missä lienetkin. Tähän loppuun vielä Hevosvoimista pari räpsyä, Nuorimmaisen perspektiivistä.

Tuulitunneli vasemmasta korvasta oikeaan

Torpan oma Pony show