tiistai 21. tammikuuta 2014

Lihakaupoilla


Olen jo pidemmän aikaa 'aikonut' piipahtaa naapurikunnan lihakaupassa. Kuntosalin podarit kantavat sieltä kassikaupalla kananfilettä ja vähärasvaista jauhelihaa, useampi tuttu tankkaa pakkasensa pari kertaa kuukaudessa ja jokainen kilvan kiittelee miten on edullista, tuoretta ja kunnollista tavaraa.

Noh, en usko ellen näe ja eilen pakkasin Äitikullan autoon ja hurautettiin tätä paikkakunnan ihmettä katsomaan.

Olihan siellä läskitiskit priimassa kunnossa ja hyllyt piukassa lihatavaraa. Koirille ja tinteillekin oli omat annoksensa.

Oli hirveä ja poroa, karitsaa, lammasta, villisikaa, sikaa, kanaa, kalkkunaa, nautaa, sikanautaa, palana, siivuna, hakkeluksena, lastuna, jauhettuna, paisteina, valmiina pihveinä ja ruhon puolikkaina. Lisäksi maakunnan mehuja, marjasäilykkeitä ja muita Perä-Kurjalan ruoka-antimia, sienisalaatista ja piirakoista lähtien ja muikkuihin sekä mätiin päätyen.

Vaikka olen osittain tarkoituksella vähentänyt punaisen lihan syöntiä, en silti voinut vastustaa kaikkia lihatiskin houkutuksia.

Mukaan lähti reilu kilo broilerin (jättimäisiä) rintafileitä, reilu kilo vähärasvaista naudan jauhelihaa, puoli kiloa hirven jauhelihaa ja Iso-J:lle hokimiesten grillimakkaraa. Plus vähän sooseja, mausteita ja muita hilppeitä. Rahaa ei mennyt neljää kymppiä. Mielestäni tein ihan hyviä ostoksia. Ainakin kanafileiden kohdalla tajusin, että kilohinta marketin hyllyssä on 12-16 € tuotteesta riippuen, tuolla marinoimattomat maxifileet olivat 8,50€/kilo. Ei paha.

Täytyy opetella ruokamarkettiin mentäessä ajamaan siitä ensin ohi, hakemaan lihat tuolta ja sitten takaisin ruokamarkettiin. Edes kerran kuukaudessa.

Omallakin kylällä toimii jokin lähilihapalvelu, häpeäkseni tunnustan, etten ole sinnekään vielä selvinnyt. Pitää käydä katsastamassa tarjonta. Koiranruokien tehtaanmyymälän sentään vihdoin älysin ja käytänkin säännöllisesti.

Poikkesin tulomatkalla leipomolla hakemassa tuoreen ruislimpun ja tunsin itseni hetkittäin hyväksi ihmiseksi, lähiruoka on lähiruokaa ja tulipa tuettua paikallista yrittäjää.

Ihme kyllä, lihoja uudelleen pakkaillessani en tuntenut äljötystä edes jauhelihan kohdalla. Hyvä, raikas ja tuore tuoksu kertovat minun valistuneeseen nokkaani hyvästä laadusta.
Ja kanafileet, ne todellakin olivat maksikokoa.


Pakkaspäivät jatkuvat. Se meinaa säännöllistä tallaamista Torpan ja riihen välillä polttopuiden merkeissä. Eilen olin nuuka emäntä ja tein ruuankin klapihellalla. Samalla tavalla se broilerivokki siinäkin valmistuu kuin sähköliedellä ja oli mukavan lämmin.

Pakkanen naukui -24° lukemissa ja yöllä oli varmasti vielä kylmempää. Tänään onkin lauhtunut ja nyt satelee hissuksiin pehmoista lumiuntuvaa. Peittää nätisti poikien kusiläntit, mutta ei aiheuta kolahommia saati auraustarvetta. Oikeastaan tämä lumitilanne on melko ideaali, laiskan ihmisen kannalta. Kasveille se ei tiedä hyvää ja voi olla, että mansikkamaa on karua katseltavaa keväällä.

Tälle päivälle ei oikeastaan tämän mainittavampaa, huomenna on salilla tapaaminen selkäni tilanteen tutkimiseksi ja sairaalalla pitää piipahtaa fyssan polilla pohtimassa rannetukiasioita. Yliliikkuvien nivelieni tueksi saanen rannetuet. Aion samalla reissulla käväistä terveyskeskuksen puolella poistattamassa muutaman tikin jotka eivät olekaan sulavia vaan kesto-ommelta.

Oman navan ympärillä siis pyöritään huomenna(kin).
Tämmöistä tänne tänään. Mukavaa tiistaita, missä lienetkin.












25 kommenttia:

  1. Lähiruoka rules! Joskus vielä rupean syömään pelkkää sitä. No, avokadot tarvii ehkä edelleenkin hankkia ei-lähiruokana. Kanan kanssa kävi niin, että kun pääsin maistamaan vähärasvaista itse tallin takapihalla teurastettua kukkoa, niin ei tee enää mieli ollenkaan läskiä broileria. Harmi vaan, että kukkoja ei oikein näin talvella ole pataan laitettavaksi, kun ei niitä voi tehdä koko aikaa uusia... Mutta ehkä joskus siihenkin vielä päästään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avokadojen suhteen olemme tuomitut tuontitavaraan. Kyllä se kuulema siemenestä itää mutta hedelmien tuotanto jäänee vähäiseksi. Just kuulin kanadasta kummia, siellä oli avokado itänyt mutta kasvanut sitten niin suureksi, että päätyi biojätteeksi.

      Kukoista tuppaa olemaan liikatuotantoa ja kukkoja saa kahvipaketillisella syksyisin kun kanaharrastajat vähentävät nuppilukua talven takia. Samaan kanalaan kun ei montaa kukkoa mahdu.

      Annettiin kerran yhdelle perhetuttavalle kolme kukkopoikaa. Hän pätki ne päätä lyhemmiksi ja höyhensi. Oli kuulema jumalaton homma suhteessa saatuun lihaan. Mutta liha oli senkin edestä herkkua.

      Toivottavasti pääset jossain vaiheessa oman kanalan ja kukkojen pitäjäksi, lähimuna on paras muna ja oma kana paras kana <3

      Poista
    2. Mun veli oli nuorena poikana muutaman kesän teurastamolla töissä, niin yhden kukon kanssa ei nokka tuhissut varmaan viittä minuuttia. Totta on, että lihat on pieniä, kun ei ole tehotuotettu eläin ja ei välttämättä edes täyskasvuinen. Mulla on se hyvä puoli, että tallinpitäjä on äärimmäisen innokas kanan pitäjä, muttei tykkää itse tappaa niitä ja tosiaan kukkoja syntyy aina enempi ja niitä jätetään vain pari, joten mä saan lihat sillä diilillä, kun hoitelen ne kukot pois silmistä. Joten minä pidän kukon päätä pölkyllä, veli lyö kirveellä ja napsii ammattilaisen ottein lihat irti tosi nopeasti. Kerran olen itekin treenaillut, miten koipireidet vedetään irti, mutta olin niin hidas veljeen verrattuna, että olen jättänyt homman ammattilaiselle.

      Nyt tosiaan jo meidän tallinpitäjä hautoi vuoden ekat munat, joille piti olla ottaja sovittu, mutta menikin puihin ja nyt sitten 18 tipua etsii kotia kahvipakettia vastaan. Kiva ongelma kun ne jäi nyt käsiin tällaiseen vuoden aikaan... Toivotaan, että joku ne ottaa, kun ei tallilla olisi enää tilaa, kun on jo tosiaan kaksi eri kanalaumaa omilla osastoillaan.

      Mutta ensi kesää ja ylijäämäkukkoja odotellessa :)

      Poista
    3. Tuohan on kätevää jos lähipiiristä löytyy taitava lihanleikkaaja. Tulee kukko hyötykäytettyä eikä nurkkiin jää pyörimään kuin henki ja kintut.

      Poista
  2. Jumaliste mikä lihataivas! :O
    Mahdoton kauppa ja tunnustan että kateuden läikähdys kävi rinnassani kun kerroit kanafileiden hinnan sillä meillä sitä kanaa syödään aika usein, se kun on olevinaan kevyempää kuin niiden isojen nelijalkaisten. Kerroinkin eukolle että jonkinlainen ristiretki on suunniteltava vielä tämän talven aikan kun Syyrialaisen perähän näillä keleillä vastaa pakastinta.

    Pakkasta on ja kuuleman mukaan jatkuu viikon, joskin onneksi päivisin mennään muutaman asteen kahdenkympin alapuolella mutta öisin on sitten 4 - 6 astetta kylmempää.

    Eli sulla kävi sitten samoin kun mainitsin siinä taannoisessa kommentissani eli kaikki eivät olekaan sulavia? Toki se aina kurjaa tehdä ylimääräinen hyppy poistatuksen vuoksi mutta ajatteles kun meikäläisellä oli osa tuolla nahan alla ja sitten kävi niin kuin kerroin - ovat meinaten tulehduksen aiheuttaessaan melko ikäviä kavereita.

    Hyvää tiistai - iltaa sinulle ja koko katraalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta visertele, lihataivas kerrassaan! Oli siellä pollevainaatakin, hyvän näköistä filettä olikin.

      Mitähän mahtaisi löytyä jos googlettaa 'lähiliha' ? Voipi tulla kaikenlaista *köhköh* tarjontaa, mutta ehkäpä myös teidän lähimaakuntien lihatuottajien omia myymälöitä. Onhan noita pikkutehtaita vaikka miten paljon nykyisin.

      Niin kävi tikkien kanssa, ihan niinkuin ennustit. Toivottavasti sisuskalut on ommeltu sulavilla langoilla sillä pää ei kestä enää yhtään terveyteen kohdistuvaa takapakkia. Salikorttikin on tuossa kirjoituskonttuurilla pölyyntymässä, ihan turhana.
      Mitenkä nopeasti sulla ne tikit sitten tulehtuivat? Tuliko kuume vai miten oireili? Nimim. luulotautinen löytää kaikki vaivat itsestään

      Poista
    2. Lähiliha :)
      Hakusanoilla "vanha posliini" tekee myös mielenkiintoisia löytöjä kertoi aikoinaan äitini, joka hankittuaan netin päätti tutkailla arabian kippomarkkinoita ...

      Poista
    3. Salla, repesin. No, naisen rakennetta on jotkut ideologisesti värittyneet piirit ja filosofit verranneet maljaan, joka tekee naisesta perusluonteeltaan passiivisen ja vastaanottavan. Malja ku malja. OP

      Poista
    4. Voi Salla, kiitos vaan siitä, että yskin, nauroin ja aivastelin yhtä aikaa. Lähetänkö läppärin teille putsattavaksi. Sinä ja sun vanhat posliinisi.

      Eipä sen puoleen, olen itsekin joskus joutunut selittelemään Äitikullalle, että google saattaa joskus tehdä hakusanoista omia päätelmiään ja suunnata hakunsa hämärille kujille. Enkä totisesti laita kuvahakuun vanhaa posliinia, sen kummemin kuin lähilihaakaan. Tiedä mitä ne naapurit on nettiin latailleet…

      OP, totta tuokin, parempi malja kuin aaltovaasi.

      Poista
    5. Viisi kertaa synnyttäneellä hevostammalla on muuten melkoinen aaltovaasi. Kerran näytin sellaista miehelle, raahasin ukon laitumelle, nostin viisi kertaa synnyttäneen tamman häntää ja sanoin, että kato, tämmönen tulee, jos tekee liikaa lapsia!

      Poista
    6. No mulle kävi niin ettei se leikkausarpi koskaa n umpeutunut kunnolla vaan nahkaan jäi harmittoman näköinen reikä jonka annoin olla vuoden päivät mutta sitten alkoivat tuskat....

      Poista
    7. Ai apua, heko heko... :D

      Mutta lähiruoka rules!

      Poista
    8. Voi Outo Paimen parkaa, ei sun värkki… siis leikkaushaava ollut kuin aaltovaasi, näin otaksun, kommentti vain osui hassuun kohtaan :D

      Kestikö pitkään parantua?

      Jilla, juuri näin, rulettaa ja täysillä!

      Poista
  3. (Kuola näppiselle valuen) Poroa (kaikki ympärillä sumenee), poroa. Ei sen parempaa ole kuin jäinen poron puolikas suoraan erotukselta (Löytää sisäisen hamsterinsa ja huomaa vakavia puutteita varastoissaan).

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, iski ihan älytön himo saada Lapinmiehen keittoa! Huomenna on pakko hakea tykötarpeet kaupasta.

      Savuporoa miellä on pyörinyt iso murikka jääkaapissa pitkään. Iso-J sai työkaveriltaan lahjaksi KAKSI isoa poropaistia.

      Poista
  4. Kuuluva hurraa huuto lähiruualle !




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdyn huutosakkiin: Hurraa!

      Meillä on täällä kyllä aika hyvin asiat, naapuripitäjässä on hyvä mylly (jonka tuotteita muuten saa etelästäkin), omalla kylällä leipomo ja monta muuta asiaa voidaan kuitata paikallisilta toimittajilta. Ja kasvattaa itse paljon kesäkaudella.

      Poista
  5. Saaliisi näyttää kunnioitettavan inspiroivalle. Muistakaapa grillausaikanakin myös tuo puoti...

    Lähilihasta sen verran, että naapurin karjatilalla on tapana teurastaa yksi syöttömulli omiin tarpeisiin syksyllä. Siitä on jostain syystä osat saapuneet meillekin. On muuten IHAN eri laatua kuin Atrian tai Snelmannin pojan tavarat. Onneksi on lihamestarin koulutus muinaisessa menneisyydessä ja hirvi varmaan menis paloiksi vieläkin.

    Tuoreista jauhoista saa muuten ihan sika hyvää leipää itse leipoen. Maku ja koostumus tulee juurella tehden erittäin kilpailukykyinen - viimeksi käytetty resepti Suljetulla Osastolla. Muut voi goolettaa "hiivaleipä juurella." Juuren käyminen tekee aivan herkullisen aromin ja koostumus on kaukana kivikovista versioista. Kokeilkaa ja löytäkää uusi harrastus leivän leipomisessa. Säästää paljon ja saa vimpan päälle hyvät tuoksut huusholliin.

    Pohjanmaa kuittaa -10 asteen helteellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannen varmasti muistetaan tuo kauppa jatkossakin.

      Meidän naapurin karjatilalta saisi kuulema ternimaitoa aina kausittain. Tinkimaitoa saisi jos hakisi…

      Isävainaa yritti opettaa minulle jäniksen nylkemisen, en ihan kympillä innostunut ja silmät kiinni on paha nahkoa yhtään mitään. Hirveäkin paloittelin ja monet sorsat olen kyninyt. Meillä kun ei juuri ostolihoja syöty, metsästä ja järvestä tuli pöytään eväät. Made oli niin pelottava, etten uskaltanut koskea mokomaan luiroon ensinkään. Madekeitto oli kyllä hyvää.

      Muistan miten oudolta koulussa tarjottu kanaviillokki maistui. Ja miten kuivaa oli pakastebroileri. Kun oli sorsa- ja teeripaistiin tottunut niin outojahan ne olivat. Ja kaupan sianliha maistui ihan sille mille sikala haisee.

      Hitsi, mulla oli kai aika onnellinen lapsuus mitä ruokapuoleen tulee.

      Teillä oli sitten lyhyt talvi ;-) Joko sataa lunta?
      Niin ja huomenna taidan leipoa leipää! Hiilareista viis.

      Poista
  6. Nyt lopulta näyttää siltä että voin sulkea Mr. Dellin ja kohta ummistaa silmäni, jotta aamulla voin suunata Isolle Kirkolle. Harmillista, että nyt Torpalle en ehtinyt mutta helmikuussa sitten. Vinkkinä loistavista lähiruokakohteista Lapinlahdella sijaitseva perheen pitämä lähiruokakauppa ja kahvila ja Heinolassa ABC:n hir...tyksen (anteeksi) pihapiirissä sijaitseva ihastuttava kahvila ja lähiruokakauppa. Nemppa kurvaa pihaan säännöllisesti ja Lapinlahdella kahvi ja sämpylä kuuluu ohjelmaan vaikka ei olisi niin hypernälkäkään. Tänne tehdään visiitti joskus Karjalan kulmilla kurvaillessani. Nyt pari päivää kokoustamista ja sitten Thank Good it will be Friday:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se Lapinlahden lihapuoti on noteerattu.
      Eikös siellä jossain Pieksämäenkin huitteilla ole joku luomumarketti tienposkessa? Oletko käynyt?

      Tsemppiä loppuviikkoon, kyllä sä siitä rutiinilla selviät.

      Poista
  7. Vielä kun asusteltiin Vaivion suunnilla, niin meillä oli ihan vakiona hakea kaikki lihaeväät Karelialta. Kerralla tankattiin juurikin tuollaisia isompia satseja ja oli sitten kätevä pakastaa. Siinä voisikin olla meille "pisnesidea", pykäistään meidän kylien väliin oma lihakauppa :)

    Kun kukoista puhuitte, niin meillä odottaa neljä viime kesän kukkopoikaa kaulankatkaisua. Harmittaa pistää niitä pataan, kun ovat niin komeita. Yhdelle onneksi löydettiin uusi koti. Mutta ainakin ne toden totta maistuu hyvälle, jos ei anna niitä meikäläiselle pilattavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina suuri surku kun pitää komea kukkopoika kiikuttaa kolkattavaksi ja pölkylle. Sama kai se on pässipojillakin? Onko teillä lampaan lihaa myytäväksi? Voisi vaikka pääsiäispaistia havitella…

      Mitähän siitäkin meidän lihakaupasta tulisi :D Riuskat emännät tiskin takana ja kaikenlaista arveluttavaa tiskin alta… Ei vaineskaan, joskus olen ajatuksella leikkinyt.

      Poista
  8. Täälläpäin ei ikaväkseni löydy lähilihakauppaa, mutta haen naudanlihan luomutuottajalta suoraan ja lampaanlihan myös tuottajalta. Hyvää ja maistuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän on ihan sama. Varmaan saat lihaa jossa stressihormonien määrä lähellä nollaa.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com