tiistai 12. helmikuuta 2013

Pientä pintaremonttia sekä case Alma

Nyt en rohkene kuvaakaan laittaa, sillä torpalla (virt.) on remontti käynnissä.
Julkisivua fiksataan ja nyt aletaan olla jo niissä sfääreissä joita minäkin tavoittelin kun blogin polkaisin pystyyn syksyllä 2009.

Itseäkin vähän jännittää mitä tästä loppujen lopuksi hioutuu, nytkin näyttää jo oikein hyvältä.
Ja minähän en itse näihin bloggerin hallintakaluihin koske, ne on osaavammat jotka fiksaavat. Tekijän toivon jättävän oman linkkinsä ja puumerkkinsä blogin etusivulle.

Tämä alkuviikko on sitten kyntänyt niin syvissä vesissä ettei mitään rajaa. Tähän saakka nenä on sentään pysynyt pinnalla, mutta tänään luulin jo hetken, että nyt upotaan pohjaan saakka. Sakkasi ja pahasti.

Nyt luulen, että tunnelin päässä näkyy sittenkin valoa, eikä se ole juna. Ehkä.
Viime viikolla tuli odotettu voitto eräästä kilipäästä, nyt on vähintään yhtä paljon pelissä. Toivottavasti tämä loppuu pian ja voin taas keskittyä olenaiseen.

Ihan vaan kurjuuden maksimoimiseksi päätin, että tällä viikolla vastaan jokaikiseen tulevaan puheluun. Minulla on ollut erittäin traumaattisia kokemuksia puhelinmyyjistä, joten olen systemaattisesti skipannut puhelut jotka tulevat tuntemattomista numeroista. Laatimaltani älä vastaa -listalta löytyy kymmeniä puhelinmyyjien numeroita. Eija Enialta, Tero DNA:lta, Seppo Elisalta, Mika Soneralta ja ketä teitä nyt onkaan. Ai niin, Mediapexin uuttera väki meinasi unohtua. Ne olivat sitkeitä. Minä en ole pyytänyt teitä soittamaan. Otan yhteyttä kun tarvitsen palveluita. Ihan itse soitan.

Koko pahuksen päivän odottelin, että joku kurja sielu soittaisi ja tekisi tarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Kello oli jo 17.29 kun outo numero soitti. Ilahduin. Siellä oli Veera swishshwaswohs- firmasta. En saanut tuon enempää nimestä irti vaikka kysyin kolmesti. Veera sitten selittämään: Elikkä hei Hirnakka, kiva kun sain sinut kiinni koska tiedän, että suuhygienia kiinnostaa sinua varmasti paljon. WTF??? Mistä ne voi tietää, että pesen leegot kahdesti päivässä?

Veera tarjosi sähköhammasharjasettiä pelkkien postikulujen hinnalla. Ja sitten myöhemmin saisin kolmen kuukauden välein vaihtoharjoja. Pitelin poskistani kiinni ja sain kohtuullisen ystävällisellä äänellä kerrottua Veeralle, että nyt ei ole asia ajankohtainen. Meillä on hammasharjoja, sähköllä ja ilman riittämiin.

Sitten soitti Alma. Vanha ystäväni, ihan siis puhelintuttu, tuli elämääni viime syksynä. Aluksi luurista kuului väräjävällä mummonuotilla: Haloo?? Haloo?? Onko Liisa? Haloo, oletko Liisa siellä? Alma täällä! Johonkin väliin sain sanotuksi, että Alma hei, tämä ei ole Liisa. Noin kahdeksannella soitolla Alma vihdoin tajusi, että Liisan numero on muuttunut tai minulla on Liisan entinen numero tai jotain häikkää yhteystiedoissa on. Sitten oli tovin tauko. Eräänä päivänä joulun alla tuttu numero soitti taas. Nyt siellä oli Pappaikäinen herrasmies: Haloo? Onko tämä Liisa?

Pappa oli vielä huonokuuloisempi kuin Alma, joten sain kajottaa kovalla volyymillä, että Liisa ei nyt ole tässä numerossa. Opastin molempia Nollakakkosen pakeille, mutta ei tainnut mennä se valistus perille. Ei ainakaan uponnut. Vielä ennen joulua soitti Alma ja kyseli taas Liisaa. Nyt oli kuulolaitteessa uudet patterit (kiitos sille vävypojalle joka ne Almalle vaihtoi) sillä pystyin aivan normaalilla puheäänellä jutustelemaan Alman kanssa. Ihmeteltiin molemmat miten onkin jännä, että minulla on Liisan numero. Selvisi, että eroa on 040 ja 050. Numerosarja on muuten melkein sama.

Alma toivotti minulle hyvää joulua ja minä toivottelin Almalle valoisaa vanhuutta.

Tätä on nyt jatkunut muutaman kuukauden ja viime viikolla Almalla oli taas asiaa. Nyt hän jo naurahti, että ohhoh, eipä osunut seitsemän oikein tällä kertaa.
Nykyisin minulle tulee hyvä mieli kun Alma soittaa, siellä on ehkä yksinäinen seniorikansalainen jolla ei ole muita kuin Liisa.

Niin, tänään oli sitten muilta osin rauhallinen ilta puhelinmyyjien suhteen. Melkein petyin. Kun minulla oli Tössen vasen takakavio tiukasti kainalossani, puhelin vislasi Kill Billin melodian ja nyt osui Jymypotti, Estetty numero. Yleensä vastaan niihin aina ilahtuneena, sillä lainvartijasukulaisten soitot tulevat aina estetyistä. Tällä kertaa sieltä soitteli virolaisittain puhuva Marina joka tarjosi Evitan pikkareita (alushousuja) tutustumispakettina vain 3,90. Ehkä jossain joku neropatti oli päätellyt, että kuulun vielä siihen ryhmään joka a) käyttää hammasharjaa b) ei käytä vaippoja. Yllättäen Marina ymmärsi kun kerroin kuinka tukalassa tilanteessa olen juuri sillä hetkellä ja tammaakin tympii kökkiä kolmella jalalla kesken kaurojen pureskelun.

Siihen ne tämän päivän soitot tyssäsivät. Höh. Hammasharjoja ja pikkareita. Eivätkö ne mitään järeämpää tarjoa?

Jos se savvoo viäntävä akuankan myyjäpoika soittaa, minä tilaan akkarin ihan varmasti. On nimittäin kerran aikaisemmin otettu akun tilaus ihan vain myyjän supliikin takia. Loistotyyppi!

Muilta osin päivä ei ollut mitenkään jännittävä. Enimmäkseen tympi.
Onneksi Äitikulta värkkäsi laskiaispullia ja ihan silkkaan v-tutukseen söin niitä kolme.
Äitikulta päätti tehdä pientä yllätystä ja oli ihan itse veivannut mantelimassaa. Siis m-a-n-t-e-l-i-m-a-s-s-a-a! Meillä on  aina täytetty laskiaispullat kermavaahdolla ja hillolla. Mikä riemuidea oli survoa nyt sinne sitä äklöttävää massaa? Silti söin niitä kolme. Enkä uskalla ajatella kuinka monta olisi uponnut jos ne olisi täytetty oikein.

Laitan huomenna tänne alas kuvan laskiaispullasta. Nyt vetäydyn yöorrelle, huomiseksi on ohjelmaa.

Moido! Missä lienetkin.



15 kommenttia:

  1. Miksiköhän minulle soittaa puhelinmyyjät vain tylsistä paikoista nykyään, lehtee, liittymää, kaapelitelkkarii? Ennen oli toisin, lankapuhelimen aikana. Mulle soitti monta kertaa joku mies, joka alkoi myymään minulle jotain:"Tehän kuulutte siihen sukupolveen, joka on kokenut sotiemme kauhut?" Olisinkin viitsinyt kertoa mummoni tarinaa (joka siis on sota-ajan elänyt) siitä, kuinka Ruotsiin soudetti saksalaisia pakoon, lehmät uitettiin saareen ja rannalta katsottiin kun talot paloivat Suomen puolella.(Tosi surullista, oikeasti.) Tai sitten olisin voinut tiedustella, että mistä sodasta on kyse? Usa:n ja Kuwaitin, kenties? Olen syntynyt aboot 70-luvulla, siis. Tämä tapahtui kait 90-luvulla. Sitten oli toinen, poliisi mies, joka yritti sitkeästi kaupata jotain Poliisien kertomaa -kirjaa, siis eräänlainen nykyisen tosi-TV:n esi-isä. Nimeni vääntyy usein miehen nimeksi, ja kun puhelimeen vastasikin humanistinainen, joka ei itselleen ko. opusta olisi ostanut edes viiden promillen humalassa, alettiin tiedustella, olisiko poikaystävävää (eipä ollut), entä isä (äiti olisi suuttunut), pappa (vilkutti pilvenreunalta,vaikka kohderyhmä kenties ok. lestadiolaispappani kun luki Alibia ja Nykypostia). Olisin kyllä voinut molemmat palkit sitkeydestä. Paitsi jos olisin päässyt johonkin Sotiemme naiset antologiaan...

    Laskiaispullat käy täällä sekä että. Tosin mantelimassa pitää sekoittaa pullamuruun...Ja muuten, ostin paikallisesta herkkupuodista kylmäsavustettua hevosta. Lähden veistämään leivät.

    Toivottavasti Rva Hirnakka kulkee valoisaa puolta loppuviikon.
    Toivoo OP

    VastaaPoista
  2. Se oli Pohjolan Poliisi kertoo! Se kirjasarja :D

    Kiitos OP, valoisaa puolta minäkin jo kaipailen.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut uudistuneesta ulkonäöstä,täällähän on suunnalla jos toisellakin pientä pintaremppaa menossa mutta hyvä niin.
    Et sitten ole liittynyt STML:oon? Niiden ylläpitämä ja jatkuvasti päivittämä estolista on hyvä.Omaan numerooni ei ole tullut kuin yksi tai kaksi soittoa viimeisen vuoden aikana. Ei siinä mitään menetäkään kun palvelu on täysin ilmainen ja sisään kirjautuessaan pääsee joko poistamaan omalta estolistalta kohteita tai sitten lisäämään sinne. Suosittelen.

    Ps. Äitikultasi on kyllä tehnyt kardinaalivirheen. Mantelimassaa ei pitäisi laitta mihinkää eikä koskaan

    VastaaPoista
  4. * Nyökyttelee hyväksyvästi pintarempan tyyliä ja aistikkuutta. Tunnelma on hyvä ja tekstit aina yhtä mehevät *

    VastaaPoista
  5. Nyt on Torpalla nättiä.
    Pieni pintaremppa piristää aina. Niin blogia kuin sen lukijoita ;)

    VastaaPoista
  6. Pelästyin ensin, että nyt olen väärällä Torpalla, mutta teksit paljasti ettei mitään hätää :) Hyvältä näyttää uusi look :) Mulle soitti mieshenkilö väärään numeroon ja sen mielestä mää olin varustettu "seksikkäällä" äänellä. Olin siitä vähän salaa ylpeä. Sain kyllä rangaistuksen synnistäni, kun setä luulisin pikkusen nauttineena, olisi halunnut jutella lisää. Useamman kerran :D

    VastaaPoista
  7. Mulle soitti puhelinmyyjälaps - siis oikeesti niin nuori ääni, että varmaan ekassa duunissa ja harjoittelemassa eli ulosanti oli aika mmmm erikoista. Tarjolla olisi ollut sähkösopimuksen tarkistusta. Tämän hän ilmaisi jotenkin tosi oudosti. Minä siihen sitten (kuten tosi on), että tässä taloyhtiössä ei voi itse vaihtaa sähköntuottajaa, koska yhtiö päättää asiasta. Laps meni ihan mykäks "...öööö, siis ei SAA itse päättää?..." hyvin hämillisenä. Minä vastaamaan, että ei, ei voi. Pitäisi olla jokaisella omat vempeleet jne. Eli mahdotonta, en jaksanut selittää alusta asti -> koulutus on hänellä ilmeisesti vielä kesken, mutta vähän myös suretti tytön puolesta. Olisivat nyt antaneet jotain muuta myytäväksi tai paremman koulutuksen asiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta ja antaa sitäpaitsi aika huonon kuvan firmasta.

      Poista
  8. Kiitos kaikille kommenteista. Koska nyt on kiire ja yksitellen vastaaminen hidasta, laitan kimppahalit teille kaikille.

    Minäkin tykkään tästä uudesta ulkoasusta, kiitos Katille. Laitahan se linkkisi tuohon etusivulle ja lue sähköpostisi niin saadaan työ päätökseen.

    Puhelinmyynti on jotain ärsyttävää ja on todella tökeröä laittaa sähkönmyyjäksi ihminen joka ei tiedä mitä eroa on pientalolla ja kerrostalolla... sähkö menee molempiin mutta mihin voi vaikuttaa onkin kokonaan toinen juttu.

    Hushhus, hoputan itseäni takaisin oikeisiin hommiin.

    VastaaPoista
  9. Eli nyt olet laskeutunut siihen ikään, että akkarit käy, mutta alkkarit ei ;)

    No, eihän sillä Akullakaan niitä housuja ole ollut...

    Blogin ulkoasulle paljon pojoja, hiano on !

    Mulle ei puhe-elimeen tule näitä tarjouksia niinkään, mutta sähköposti pullistelee jos jonkinlaisia ehotuksia maan ja taivaan väliltä.

    Oikeesti. Haluanko tilata sukkia ? Not. Haluanko langattomat kuulokkeet ? Not. Haluanko "hottest bikini tops" ? En tod ! (Ympäristösyistä), Haluanko "eliittikumppanin" ? Ei nyt jaksa. Jne. Tässä vaan osa tämän päivän kirjosta meilitarjonnassa.

    Torpalle tuasiinsa terveisiä, olettekos laskeutumassa näille leveysasteilla hiihtolomalla ???

    VastaaPoista
  10. Ihana ulkoasu! :)
    Itse kyllästyin jatkuviin puhelinmyyjiin, joten tein netissä Maistraatin kautta eston. Eivät ole sen jälkeen soitelleet. :)

    http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk4_90/index.html
    (Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen)

    VastaaPoista
  11. Nita, Akua ei huolet paina, paljaana on persus aina! Hyvä motto.
    Kyllä olisi pikainen etelänreissu suunnitteilla viikon 10 alkuun. Yrittäisin niin kovin mieluusti tyrkyttäytyä teille katsomaan sekä poikia että Jadea että kiraffia. Kyllä mä teidätkin moikkaan ja tuon rouvalle munukkaa.

    Koodailen lähempänä kunhan tiedän aikataulut ja ajoreitit (Hipposport, Vermon Hevosväylä, Hööks, Horze ja mitä niitä nyt on). Ai niin ja Stocka <3

    Mulle tulee myös ihan hämäriä markkinointikirjeitä. Ei sentään eliittikumppania mutta kaikenlaista käyntikorttia ja muita yrittäjän ilmeisestikin tarvitsemia kapistuksia.

    Blogiin tulee säännöllisesti näitä spämmejä... huoh. Onneksi nyt on ollut hiljaisempaa sen suhteen.

    Myy Tippa, eikös olekin söötti ulkoasu? Minä tykkään kerta kerralta enemmän. Kati on taitava! Toivottavasti hän laittaa jonnekin kohtaa etusivua oman mainoksensa. Aika jännä että ihan tuikituntematon ihminen osasi toteutaa sekalaiset toiveeni näin hyvin.

    Ehdotin punamultaseinää johon olisi graffitina roiskaistu Hirnakan Torppa mutta sitä ei tullut. Tuli tuo vuoden luontokuva, kesäyön ruusut.

    Eikä tänään tule tämän kummoisempaa lisätekstiä, aamutreeni ja päivän muut urakat vetivät mehut mammasta ja sauna viimeisteli. Nyt sitä unta ja äkkiä!

    VastaaPoista
  12. Toi vanha lautaseinä on niiiin sopeva kuin ikään Torpan taustaksi. Ja toi juhannusruusu niin loisto-otos, että sen juoksutin aikoinaan Suljetulle Osastollekin. Luminen Nasse ja Haamu-Tösse sopivat hyvin maisemaan. Torpan ikkuna kukkineen viimeistelee upeasti. Onnea tekijänsä sommittelulle!

    Saa siunauksen. Jaksamista Torpan arjen pyörittämiseen. Meillä on viikko 10 lomaa. Koko lössillä. Ja ensi viikonloppu vapaata pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
  13. Uudistettu torpan seinä on hyvä ja sisältöön sopiva!

    Muuten lähetän lisävoimia etänä. Sinuun luotan, alamäkeä seuraa kyllä ylämäki (ja uusi huippu) ;).

    Mulla oli myös erääseen aikaan vakiojoukko tuntemattomia soittajia. He tavoittelivat täysnimikaimaani, jolla oli salattu numero. Porukka oli aika kirjava väräjävä-äänisestä vanhasta tädistä työntekijänsä hukanneesen työnantajaan ja iloisesta juhannuksesta toipuviin kavereihin. Eräs sinnikäs mies ei ollut uskoa päätyneensä väärään numeroon.

    Muuten olen hämmästyttävän hyvin välttänyt jopa lehtien myyjät, jotka soittavat ilahduttavan harvoin. Mutta minä en olekaan yrittäjä.

    /Anu

    VastaaPoista
  14. Toveri Hirnakalle ja koko seurakunnalle toivotan Hyvää Ystävänpäivää!!!!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com