Viisi omituista tapaa

Juuttaan St. Peppone oli tällännyt blogiinsa haasteen ja tietysti nakki napsahti minulle.

Listaa 5 omituista asiaa/tapaa itsesäsi. 

Just. Just. Just. Kiitti ihan hirveästi ja jaxuhali sinne perään.
Tätä pitää nyt tovi jos toinenkin hieroa mielessään, ehkä saan julkaisukelpoisen yhdistelmän totta, tarua ja toiveunta. Loput jätän arvailujen varaan. Sitäpaitsi, onhan se niin, että se mikä minusta on ihan normaalia, voi jonkun muun mielestä olla omituista. Oikeastihan minun omituisuuksiani pitäisi kysyä kanssaeläjiltäni. Minun pitäisi siis jäävätä itseni ja haastatella muita torppalaisia. En sitä kuitenkaan tee vaan vastaan ihan itse.

1. Siisteys ja symmetria
Tämä on monella tapaa minulle tärkeää ja moni muu saattaa pitää ihan hulluna.
Ensinnäkin, minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Illalla pitää laittaa tupa ja torppa siistiin kuntoon. Harva asia v-tuttaa aamuisin niin paljoa kuin edellisillan tiskit ja astiat lojumassa, vaatteet hajallaan pitkin sohvia ja seiniä. Toisten kodeissa asia ei haittaa, mutta omassa kodissa epäjärjestys puistattaa.

Kamojen pitää käytön jälkeen olla siellä missä niiden paikka on. Piste.
Piha, talli ja muukin lähiympäristö on pidettävä siistinä. Piste.

Huom. Autoni ei jostain syystä kuulu siisteysvaatimusten piiriin. Ei sielläkään vuosikertaroskia loju mutta hevosen- ja koirankarvoja kyllä. Ja heinänkorsia. Ynnä muita irrallisia partikkeleita.

Symmetrian kaipuuni on hetkittäin kova. Johtunee siitä, että olen itse epäsymmetrinen ja vinksahtanut. Asun vanhassa ja vuodenaikojen mukaan vinksottavassa talossa eikä se haittaa yhtään. En ole looginen.

2. Ajoissa oleminen ja ajan kunnioitus
Jos minä jotain inhoan niin se on (oma) myöhästyminen. Se on hyvin noloa.  Kyllä aikuinen ihminen kellon tuntee ja osaa ennakoida tulevat tilanteet. Ajoissa oleminen on tahdon asia.
Minua ärsyttää suunnattomasti viimeiseen minuuttiin vitkastelu ja kiireellä kaahaminen. En myöskään pidä siitä, että minun on itse odotettava epämääräisiä aikoja ja kuunneltava huonoja verukkeita miksi joku toinen myöhästyi. Sanoisi suoraan, että mokasi. Jos pitää selitellä, silloin on mokannut. Simppeliä.

Olen tarkka aikatauluista. Rakastan rutiineja. En pidä yllätyksistä jos ne sotkevat aikataulut ja ajankäytön.

3. Vihaan arvailua, arvelua, spekulointia, vatulointia ja muutakin märehtimistä
Toisinsanoen, kyseenalaistan suomalaisten mielipuuhan.
Minusta arvailu on ajanhukkaa ja haaskuuta. Parempi kysyä mieltä hiertävät asiat ja kysymykset suoraan asianomaiselta eikä arvella issekseen. Tämän asian olen oppinut kantapään kautta. Ja minua ärsyttää kamalasti jos joku jaksaa jauhaa, vääntää ja spekuloida toisten asioita. Yleensäkin pitäisi antaa jokin ihmisrauha. Eläköön kukin omien arvojensa ja tapojensa mukaan, kunhan ketään ei tahallisesti vahingoiteta tai loukata. Jos jotain asiaa ei kehtaa kysyä, ei sitä silloin ole tarvis tietääkään?

Kaikkein turhinta mielestäni on tämäntyyppinen jaarittelu: mitähän sitä olisi elämä eteen tuonut jos olisin lähtenyt sen junan/lukion/työpaikan/puolison sijasta siihen toiseen? Elämä tuo mitä tuo, antaa mitä antaa ja sen kanssa on elettävä.

Mottoa minulla ei ole mutta tämä on lähellä omaa ideologiaani:
Älä kadehdi sitä mitä joku omistaa. Et tiedä mitä hän on menettänyt.

4. Arvostan (usein) eläimiä enemmän kuin ihmisiä
Eläimet ovat paljon rehellisempiä ja suoranuottisempia. Ihmisiä pitää aina tulkita ja motiiveja arvailla kun ei kehdata ääneen sanoa. Eli palataan kohtaan 3. Eläimet ansaitsevat hyvän ja oikeudenmukaisen hoidon, kohtelun ja kasvatuksen kun niitä vastuulleen ottaa. Eläimet eivät esitä, kieroile tai venkuile.

5. Erakoituminen ja yksinäisyyden kaipuu
Mitä enemmän vuosia mittariin kertyy, sitä vähemmän kaipaan jonninjoutavaa hälinää ympärilleni. Harvat ovat ne kerrat jolloin lähden kotoa jonnekkin viihteen perässä. Ei kiinnosta hilupilttuut, ensi-illat tai ravintoloiden avajaiset. Viihdyn yksikseni, etenkin kun tiedän, etten ole yksinäinen.

6. Bonus
Pidän italialaisesta elokuvamusiikista ja vanhoista iskelmistä.

---

Tuottiko listani pettymyksen? En ole maaninen matonhapsujen oikoja, enkä lue lehteä takaperin.
En ulvo kuutamoa enkä katko kanankauloja woodoon nimissä.
Pelaan Perillisten kanssa keltainen auto -läppäyspeliä ja bongaan rekisterikilpiä, etsinnässä 72.

Hyvää syntymäpäivää veljelleni, missä lienetkin!