torstai 23. helmikuuta 2012

Kevät sanoo tullessaan: Thumps!

Kevät on nyt ihan oikeasti täällä ja se on ihan totta!
Keskiviikkona oli hieno auringonpaiste, aurinkolasit olisivat olleet niin tarpeelliset... ja tietenkin ne olivat jossain hukassa.

Illalla taivas tummeni ja meni lopulta ihan umpeen. Ja ummesta tunki sateen, tiuhan ja kiivaan lumisateen.

Tämä torstai oli plussa-asteinen. Monta kertaa päivän aikana kurkkasin mittariin ja kyllä se pylväs vain oli nollan yläpuolella. Kehnonkehno!
Räystäiden alla lotisi tip-tip-tip ja sitten alkoikin peltikatolta kuulua rahinaa.

Talven lumikuorma luiskahti alas ensin piharakennuksen pohjoispuolelle ja sitten etupuolelle. Thumps -sanoi kevät tullessaan!!

Vettynyttä lunta tuli alas kymmeniä kuutioita, Äitikulta pääsi juuri sen verran alta pois, että lumilasti tipahti kantapäilleen. Säikähdys oli kova. Onneksi kummipoika oli paikalla ja älysi mitä on tapahtumassa ja ennätti varoittaa.

Torpalla on porrasvahtikin saanut lunta niskaansa. Tupaterrieri makoili kuvaushetkellä mukavasti tuvan puolella joten en saanut portaalle koira-asetelmaa. Ehkä joskus toiste. Enkä edes oikein tykkää tekemällä tehdyistä kuva-asetelmista, mieluummin kytistän luontevia tilannekuvia. Enkä käytä photoshoppia. Jos kuva ei rajaamalla ja valojen säädöllä parane, sen voi poistaa. Ja ottaa uuden.

Minä piipahdin tänään neurologian erikoislääkärin pakeilla. Ylilääkäri näkyi olevan. Erittäin mukava ja inhimillisen oloinen nainen ja se on minun suppean kokemukseni mukaan yhä harvinaisemmaksi käyvä luonteenpiirre pitkälle erikoistuneissa spesialisteissa.

Mitään selkeää vikaa ei tälläkään kertaa löytynyt. Ilmeisesti vika on korvien välissä *ironiaa*
Juhannuksen jälkeen menen magneettikuvaan, sitten ollaan viisaampia. Tai sitten nollapisteessä.

Sain myös kivunestolääkityksen, masennuskipulääke auttaa kuulema hyvin kolmoishermosäryn(kin) tyyppisiin kroonisiin kipuihin. No joo. Minun täytyy nyt nukkua yö jos toinenkin ennenkuin haen lääkkeet.

Tuntuu niin oman luonteeni vastaiselta teolta aloittaa keskushermoston kautta toimivat lääkkeet.

Mummovainaakin lääkitsi kaikkea synnytyskivuista kohmeloon hotapulverilla, miksei sitä voisi saada kokeeksi tähänkin vaivaan?

En minä kyseenalaista lääkärin päätöstä, mutta silti tuumailen vielä tovin.

Sekavia ajatuksiahan tämä jättää päähän pyörimään, meikämaallikolle etenkin. Palataan niihin myöhemmin, ehkä. Toivottavasti elämä täällä torpalla tarjoaa kuitenkin jotain muuta kirjoittamisen aiheita kuin sairauskertomuksen. Vasen ranne sentään saattaa kokea ihmeparantumisen, enää vain satunnaista arkuutta. Olen kuullut Titan soimaavan äänen korvissani ja yrittänyt lepuuttaa. Kantanut enemmän oikealla kädellä.

Hiihtolomalaiset ovat yksi kerrallaan kuumeisena ja flunssassa, nyt siellä vällyn alla kärvistelee Siskolikka. Ilmeisesti tauti on vain pari päivää pahana ja sitten helpottaa. Eihän se ole kivaa olla lomalla kuumeessa, ei se ole kivaa milloinkaan. Ainakin lepääminen tulee hoidettua.

Tänään tuli suloisia vauvauutisia Ruotsista. Prinsessoja syntyy aivan liian harvoin ja tulevia kuningattaria vielä harvemmin. Hejaheja naapurimaahan!


Pitkä päivä taitaa vaatia veronsa, leukoja tekee mieli venytellä äärimmilleen ja se on oikeastaan aika hyvä syy vetäytyä vällyihin.

Iso-J tuli illalla kotiin ja saunottaa nyt terveenkirjoihin elpyneitä lomalaisia. Minä elvyttelin heitä jo pellillisellä muhkeita mokkapaloja. Hyvin tehosi ja ilme kirkastui. On se jännä, hyvä ruoka, parempi mieli :D Jos tuohon malliin toipuvat, huomenna on luvassa hevosten tarhan siivoustalkoot. Jokaiselle pulkka vetopeliksi ja jätesäkki keruuastiaksi ja eikun hommiin, paskaralli on täällä taas!








10 kommenttia:

  1. Jahas... teillä on sitten kevät kattolumien verran edistyneempää. Meillä ne jäköttää katolla. Vielä. Eilen Maestro siirsi tallin takanan talvehtivaa Elintenluovuttaja-Subarua kauemmas. Katollinen lunta oli valmiina valumaan sen konepellille.

    Joki on sula ja saukko on leimannut jäljillään taas jokipenkat. Laskee joko mahallaan tai pyllymäellä suoraa sulaan veteen. Kivat jäljet! Mukava tietää, että se vain sinnittelee hengissä. Ei ole hääviä varmaankaan selvitä talvea hengissä. Keväällä harmittelen sitten sen ryöstämiä vesilintujen pesiä... peto se kuitenkin on. Saukko muuten viheltää kuin linnut...

    VastaaPoista
  2. Itte vastustin kanssa aikanaan keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Mutta kun tarpeeks kovasti alkaa sattumaan, niin sitä ottaa vaikka mitä lääkettä, et kivun sais pois. Ei kannata huolestua, noi alkuusa tarjottavat on aika mietoja.
    Ja jos tietäsit mitä hotapulverissa alkujaan oli.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se tietysti on, tämä on minullakin kai sitä muutosvastarintaa.
      Olikohan hotapulverissa jotain jytymiittiä? Taidettiin poistaa liian stydinä aineena kokonaan markkinoilta. Lapsillehan sitä ei kai saanut antaa ollenkaan.

      Pappa, miten täältä saa pois tuon kauhean "todista ettet ole robotti" kuvanarvaustehtävän? Ne ovat ihan hirveitä!

      Titalta kyselinkin jo toisaalla saukkorouvan kuulumisia. Hyvä kun on tallessa. Ei taida olla uutta kaveria hällä? Pitää guugletella saukon vihellys, varmasti melko vinkeä ääni :D

      Poista
    2. Amfetamiinia oli Hotapulverissa...

      Ja mä kyllä ottaisin sarjan osaavan hierojan käsissä noitten kipujen kanssa ennemmin kuin pillerit. Mutta kaikkeen ei hierojat pysty, enkä minä näe täältä asti mistä on kyse. Kipiänä ei ole kivaa olla - sehän nyt on selvä.

      Vilkas perjantai edessä - kahdet synttärit ja kuopus lähtee partioleirille. Töitäkin pitäis ehtiä tehdä...

      Poista
    3. Olenko ihan metsässä jos arvaan, että Hotapulverin kohderyhmänä olivat sodan aikana vammautuneet ihmiset sirpalekipuineen ja muine vaivoineen.

      Lihashuolto ja kireyksien höllääminen on todettu toimivaksi mutta aivan kaikkeen sekään ei pysty, totean minäkin.

      Poista
  3. Blogger hallintapaneli (eli painat sitä B:tä mikä on ympyröity oranssilla) >asetukset >tekstit ja kommentit >Kommenttien valvonta >ei koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pappa! Arvaapa kuinka monesti olen käynyt tuolla sivulla toteamassa itseni puusilmäksi...

      Poista
  4. AAARGH! Mulla on täppä "ei koskaan" ruudussa ja silti pitää todistaa ettei ole robotti :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis silloin pitää todistaa olevansa ihminen, kun tulee kommentoimaan anonyyminä. Sitä ei kai voi poisaa ollenkaan. Pyh.

      Poista
  5. Heips Hirnakka! soitan sinulle illalla tai viikonloppuna liittyen lääkitykseen, voi olla toki muukin laastari-muotoinen ratkaisu, aivan uusi, jos neurologi on epäillyt kolmoishermosäryn taustalla perifeeristä neuropaattista kipua. Partapappa on oikeassa siinä että alussa aloitetaan hyvin kevyillä ratkaisuilla mutta mikäli epäilynä on neuropaattinen kipu kannattaa sitä hoitaa, koska riskinä on sen kroonistuminen ja sitten ei ole enää kivaa ja elämästä voi tulla jatkuvaa dialogia alati läsnä olevan kivun kanssa.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com