torstai 2. helmikuuta 2012
Sisällöntuotantoa
No niin, nyt lähti ns. mopo lapasesta ja päivän toinen postaus on tänään, tässä ja nyt.
Aamukahvipaussilla innostuin niin kovasti Partapapan höpinöistä että keräilin lähes kaikki kootut blogilinkkini yhden ja saman otsikon alle. Siinä ne ovat oikeassa laidassa, olkaapa hyvät.
Kerrottakoon vielä parilla sanalla *rahhahhahhaa* blogilistauksestani.
Siinä eivät suinkaan ole kaikki. Osaa vilkuilen harvemmin, osaa usein, joitakin jopa päivittäin. Monta kivaa blogia on hukassa, en ole tullut klikanneeksi kirjanmerkkeihin, osa on toisen selaimen muistissa ja toisella koneellakin on joku lukuhistoria.
Keräilen niitä tähän listaan sitä mukaa kun silmän eteen osuvat. Ja toki aina saa kutsua omansa lukijaksi, täällä saa mainostaa omaa hengentuotostaan! Sekaan vaan vaikkei seisoiskaan <- vanha myyntimiesten sanonta, taas.
Posti toi paketin. Kiitos Aunelle ja Fredille Kanadaan. Iloa ja hupia piisasi ja etenkin ajatus siitä, että täältä kaukaisesta Suomesta kiikutetaan sinne käsityömateriaalia teki lahjuksista entistä arvokkaammat. Kiitos!
Äitikulta saa omansa ja minä taltioin ylimääräiset. Kyllä aika tavaran kaupitsee.
Lupaan lähiaikoina laittaa Kanadaan omistetun kuvaspesiaalin kanalan käänteistä. Siellä valkoinen silkkirouva hautoo ja vanha Pataässäkin sovittelee persiinsijaa pesäheinille, taidetaan olla pääsiäistipujen suhteen omavaraisia tänäkin vuonna. Yllättävää, että ne reppanat aloittavat hautomiset heti kun päivä vähänkin pitenee. Kana jos kuka on positiivisen ajattelun taituri. Ottakaamme oppia kanoista.
Tähän loppuun vielä yksi sydäntä lämmittävä asia. Iso-J palasi etelänreissultaan mukanaan nippu lähihistoriaa. Isä-M oli tyrkäänyt pojalle kassillisen kuvia ja dioja perhehistoriasta.
Iloa ja riemua piisasi kun levitimme kuvat tuvan pöydälle ja tutustuimme Iso-J:n lapsuuskuviin. Perilliset olivat välillä tyrmistyneitä, välillä aivan tohkeissaan. Musta suomenhevonen Tuisku sai osakseen ihastuksen huokauksia, mutta hevosaidassa käytetty, ajanhengen mukainen piikkilanka herätti heti valveutuneiden lapsosten huomion.
Palajan ehkä jossain vaiheessa kuvien skannauksen jälkeen asiaan.
Kuvia on onneksi säästynyt elämän käänteissä myös minunkin sukuni puolelta, joten aineistoa on paljon.
Luvassa mustavalkokuvia ja aitoa maalaistunnelmaa! Ja hassuja vaatteita, hassuja kampauksia, vanhoja kulkupelejä, aitoa nostalgiaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mitäs menin googlettamaan :D :D :P
VastaaPoistaOlen I H A N mykistynyt... eeppinen paska - voi tsiööös! TÄMÄ oli avartava kokemus, kerrassaan!
Samat sanat tuosta eeppisestä paskasta. En tosin tiedä avartiko kokemus vai ei. Ja jos avarsi, nii mitä se sanoo kokijan maailmasta.
VastaaPoistaOP