lauantai 24. heinäkuuta 2010

Katso kuinka paluumuuttaja loikkaa...


Jepjep, lampaanpolskan tahdissa hyppyytettiin paluumuuttajia iltapuhteeksi.

Aattele nyt ite, omalle kohdalle. Saunan jälkeen zeniläisen tyynesti hoivaat, palvot, rasvaat ja vatkaat kylkeä, potkaa, selluliittia (you´ll name it) ja sitten SE tulee kuin ilmahälyytys. Lampaat irti!
Eihän siinä voi muuta kuin vetäistä jotain säädylllistä verhokseen ja kirmata kartanolle. Jos oltais ihan omalla porukalla, ei se asukaan olisi niin justiinsa. Vaan kun sattui Iso-J:n sinänsä viaton serkkupoika asemiin.


Eipä siinä mitään, siinä missä lambit ryysäsivät joukkovoimalla aidan ALI horsmien kimppuun, me hätistimme ne kaupunkilaisen kiukulla takaisin. En ole suotta ansainnut Alennusmyyntien Mustaa Vyötä marketin riehapäivillä painiessani. Niskapersusotteella lensi bäbättimet takaisin aidan lailliselle puolelle. Sitten hirveällä höngällä toiselle puolen aitausta tukkimaan portti. Ihan kuin Isossa Omenassa "Kaasugrillit -50 %" -tarjouspäivänä ;-)

Sitten vielä muutama tovi rivakkaa niittämistä -ja saunan jälkihiki olikin palautunut kivasti. Just.

Seuraavaksi koetan saada puuskutukseni tyyntymään, mieleni rauhoittumaan ja ottamaan tästä episodista opikseni. Tarinan opetus on ilmiselvästi: Älä pidä lampaitasi vähässä laitumessa. Älä pidä horsmaa lampaidesi ulottumattomissa. Ne ottavat sen. Aitaa uusi laidun ajoissa.

Joo joo, ei tarvi mäkättää... ainakaan sillä puolen aitaa jossa nyt kahlataan horsmassa *sensuroitu*

Eipä sitten tälle päivälle enää muuta tarvitsekaan. Äitikullalla on viimeiset listoitukset tehty, myös ne Ikuisuuslistat joita kaikilla remppaajilla jää aina tekemättä. Yleensä. Mutta meillä nekin on nyt tehty.

Tämä kuva on sitten Specially for Tita, Äitikullan silmäterä, The Ryytimaa. Ei siellä montaa rikkaa rehota kun seniorikansalainen ja hara pääsevät ohdakkeen herroiksi. Ajatella että tuokin pläntti kasvoi metristä ohdake/nokkos/horsma/hukkakaura/räksänpesä/rytömaana vielä vuosi sitten. Kaiken keskellä sinnitteli elämänlangan murjomana umpeen kasvanut hernepenkki.

Sitten sinne päästettiin irti sinnikäs mummeli ja katso, IHME!

Tämän päivän tilanne ryytimaan suhteen on se, että kehäkukat, ruiskaunokit, unikot, salvia, iisoppi ja moni muu kukkivat täysillä. On muuten upea. Ja kasvipenkkien reunat ovat pääsääntöisesti pikkukivillä nätisti "muuratut". Ei vain kaikki upeat nyanssit näy tässä kuvakulmassa.

Oma kuvakulma alkaa olla tässä illan vaiheessa siinä jamassa, että unta huutaa rääkätty kroppa ja vähitellen tyyntyvä mieli.

Tämä rukousteltta ei ole kuitenkaan suviseurojen jämäriepu vaan Saskatoonien kesärotsi. Räksät yrittävät imuttaa sadon tänäkin vuonna mutta kampoihin pistetään mikä lammasjahdilta ehditään.

Melko vaikuttavan näköinen rakennelma, ihan kuin Valkoinen Valas :-D


Tuli tuosta lammasaidasta vielä mieleen... se, että meille joskus tulee uljaita ratsuhevosia pihaan, edellyttää kyllä sen, että on villihevosia pitävät aidat. Noiden lampaiden kanssa on kätsä treenata. Ne ei arvosta sähkölankaa karvan vertaa joten oppiipa lankkuaitaa tekemään riittävän tiuhalla juoksuvälillä :-) Eikä hevosille taas voi laittaa verkkoa. Joten laitamme sähköistetyn lankun ja hirsitolpat, metrin välein.


Huomisen päiväkirjamerkintää en uskalla luvata, on periaatteessa reissupäivä Espoon raukoille rannoille. Mutta tehdään nyt se kakkosaitaus ensin ja matkataan sitten.

Vadelmasato on tänä vuonna vähäinen, suut makiaks saadaan kyllä. Ja ihan ite pakastin tänään 8 litraa mansikoita *aaltoja itselle*

Nyt moi... eiku MÄÄÄÄÄ meen nyt :-)

5 kommenttia:

  1. Juu minäkin opettelin kantapään kautta, että ruohonsyöjä menee vihreämmälle niitylle eniveis. Eli uutta laidunta valmiiksi, niin ylläreiltä säästyy. Hope so. Mutta osappa olla riittävän nopea!

    Hieno yrttimaa kerrassaan. Jälleen respektiä äidillesi. Hän ihan ilmiselvästi nauttii suuresti!

    Minä kaadun suihkun jälkeen maate. On ollut ns. hyväsaattoinen päivä.

    VastaaPoista
  2. Onhan se aika raukkista treenata lampailla mutta ainakin ensi kesä vielä otetaan opiksi, sitten saavat hevoset tulla :-) Lampailla pokka pitää.

    Lampaiden jälkeen otetaan aitaverkot rullalle ja korvataan pystytolpat järeillä parruilla, lankutetaan ja vedetään sähköt. Portit lienee viisainta ostaa valmiina, ei tule ikäviä ylläreitä siitä, että kantakirjaorhi juoksee raamit kaulassa kutostiellä...

    Niin, enhän mie mihnään unille joutanut, piti käydä hengaamassa yön hämäryydessä ja laskemassa lampaita :-)

    VastaaPoista
  3. Aaltoja mummelille myös minulta. Niin idyllistä : )

    Voin sieluni silmin nähdä Hjirnakan painimatsissa bäkäbään kanssa, siinä todellakin otetaan naisesta mittaa !

    Mulla päivän saldona yksi poksahtanut pakastin, kyliltä noudettu esikoinen ja aloittamista vaille oleva pesty matto ; )

    Aloitin viikko sitten matto-ja loimirumban, eilen ei siinä "pakkasessa" tarennut, nyt täytyy huitasta tuo viimeinen pois maleksimasta.

    Ja jos Hirnu näille kulmille laskeutuu, niin paree ois ilmoittautua...

    Mulla huomenna ohjelmassa, yllätys lätys, mm. pakastimen ja siinä samassa jääkaapin metsästystä.

    VastaaPoista
  4. Hehhee pystyy niin hienosti mielessään näkemään bäkät edellä ja rouva vauhdilla ja tiukassa ilmeessä ja suu saippuapesua kaivaten perässä :-DDDDD
    Eilinen viileä päivä teki niin hyvää. Ja tänään taas palattiin lähes normiin kesään, mutta onneksi sentään edes tuuli puhalsi ja tulihan niitä pilviäkin sitten iltapäiväksi takaisin. Alkaisi helle jo riittämään allekirjoittaneelle.

    Jälkikasvumme, prinsessa koko maailman keskipiste (sarkasmia ja paljon äänessä tätä lausuessani) on ilahduttanut meitä jo muutaman viikon aivan käsittämättämillä raivokohtauksilla. Siispä lohdutan itseäni tallikäynneillä, Ypäjän kisareissulla ja nyt vielä suunnitelmissa on muutaman päivän Hollannin matka, ihan vaan hevosmimmien kesken. Viedään yksi juuri oripäivillä nyt keväällä jalostukseen hyväksytty nuorimies Hollantiin ratsutettavaksi ja istuskellaan siellä kentän laidalla pari päivää viinilasit kourassa ja katsotaan kun ammattilaiset ratsastaa sen kymmenen kouluratsua silmiemme edessä. Ja ehkä vähän shoppailuakin täytyy suorittaa. Näillä suunnitelmilla sitä ehkä jälleen jaksaa pari seuraavaa raivaria...siis ehkä.
    Nyt kun sä kerran jo ymmärrät huimasti puutarhailusta, niin voisit poiketa tästä meidän kautta heittämässä pienen konsulttikeikan - tarttis nääs pohtia miltä pihan pitäisi näyttää vaikkapa ensi kesänä ja mitä pitäisi poistaa ja mitä lisätä ja mitä muutenkin häh pitäis tehdä. Voisin sit ohjeistaa äitini hommiin :-) Meilläkin mummi siis hanskaa puutarhapuolen varsin mallikkaasti ja tykkää mullasta kynsien alla. Hyvä niin, että edes joku meidän perheessä.

    Ja milloin osuu Loviisa reitin varrelle...?
    Hyvää etelänmatkaa vaan ja terveisiä sinne Espoon perukoille!
    pau

    VastaaPoista
  5. Heitin juur Hirnakalle vähän tulitikkuja... pehimittäköön Iso-J:tä kaikin mahdollisin konstein... lähetän valokuvia sinisistä kissanpojista...

    Ei kun puuhiin, Hirnakka!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com