keskiviikko 23. marraskuuta 2011

A niinkuin ahistus


Veli Milton on kehittänyt turhapuroasenteensa taiteeksi. Jätkä makaa, kääntää kylkeä ja jatkaa uniaan. Lämpimän uunin kyljessä on kissan hyvä köllöttää. Mua niin käy kateeksi noiden kissojen elämä.

Monta päivää on mennyt tietotekniikan kanssa turatessa. Nykyiset puhelimet ja uudet käyttöjärjestelmät ovat jo niin fiksuja, ettei peruskäyttäjän äly riitä niiden ominaisuuksien sisäistämiseen. Väitän, että en ole ainoa iCloud-iPhone-iPhoto-iRaivari -viidakkoon eksynyt.

Minä muistan sen ajan kun tietokoneen vilkkuvan kursorin kohdalle piti kirjoittaa jotain hakasulkujen väliin ja DOS oli ainoa jonka ehdoilla elettiin. No oli silloinkin jo mäccejä mutta vain mainostoimistoissa ja jupeilla. Kenkäpuhelimia oli vain Maxwell Smartilla ja Inspector Gadgetilla.

Nyt Jomppe Jokapoika voi mennä ja hankkiutua tyylikkäästi hankaluuksiin uuden älypuhelimen kanssa.

Uusi käyttöjärjestelmä tietokoneelle toi mukanaan ne paljon hälyä herättäneet Angry Birdsit ja voi sitä ritsalla ampumisen riemua! Tähän turhautunut ritsalla-ampuja tuhahtaa pottuuntuneena. Vain suomalainen nörtti voi kehitellä niin kieron pelin kuin AB:n julkaisija *ARRRRGGGH*

Niin että tälleen se viikko on täällä torpan seesteisessä rauhassa alkanut.
Lunta ei ole juurikaan tullut lisää mutta ne entiset ovat vielä toistaiseksi maassa. Nyt on säätila plussalla ja huomiset sateet laulattavat viemäreitä, sinne menee iloisesti loiskuen lumisohjot ränniä pitkin poispoikkeen.

Mukava rupatteluhetki tänään Seijan kanssa. Kiva oli kuulla kuulumisia ja päivittää statuksia. Leuka rintaan ja nöyränä kohti uusia vastoinkäymisiä!

Edellisen päiväkirjamerkinnän kommenteissa oli mukavaa luettavaa moneltakin saralta. Papalle kiitos kauniista kommentistasi ja onnittelut myös bokserineitosen tukijoukoille. Veikkaan, että siinä meillä on semmoinen Beauty Queen joka ei heitä kruunuaan nurkkaan vaan porskuttaa kisasta toiseen ja putsaa pöydät ruusukkeista.

Mitä tulee keppihevosasioihin, jututan Neiti Käsityöläistä huomenna. Tänään hänellä oli äärimmäisen turhautumisen päivä. Siirtymä ranskantunneille toiseen kouluun meni mönkään bussikuskin yllättävän reittivalinnan takia ja päivä oli muutenkin kokeineen kaikkineen pitkä ja rankka. Tuntui vastustavan muutenkin joten passitin pikkuisen saunan kautta sänkyyn. Huomenna on päivä ihan uus.

Minun pitää huomenna ajaa suorinta reittiä koulukyydin jälkeen kaupunkiin. Älköön kukaan epäilkö minun ja Iso-J:n suhteen laatua... teen huomenna aamukahvieni kustannuksella hänet toivottavasti iloiseksi. Yritän ryysätä Lippupalvelun jonoon keulille ja hankkia muutamia Black Sabbath -lippuja. Itseä ei kiinnosta pätkääkään, mutta jos voin yrittää hommata muutaman lipun niin toki sen teen.

Onpahan vapaa viikonloppu luvassa ensi vuoden toukokuussa kun Iso-J ja kalju entinen naapuri heiluttavat tukkaa Hjallis-Areenalla.

Ahistusta toi myös postimies. Ei soittanut kahdesti eikä edes koitellut. Toi ikävää roskapostia entiseltä yhteistyökumppanilta. En enää tiedä itkeä vaiko nauraa. Setäikäinen pikkuheppu joka ei siedä sitä, että nainen sanoo mielipidettään, ainakaan poikkipuolista. Semmoinen nainen pitää panna katumaan. Ja maksamaan.

Noh, osasin vähän tuonsuuntaista odottaakin. Onneksi kaupungissa on päteviä lainoppineita ja annan asian hoitua lainkirjaimen mukaan.  Myötähäpeä on vahva sana ja se nousee vääjäämättä mieleen kun ajattelen sitä ihmistä. Miehestä en oikein osaa puhua, hänen tapauksessaan.

Kamera pitäisi saattaa sinne huoltoon, ei se virheilmoitus katoa vaikka kuinka annan päivien kulua ja toivon parasta.

Voi plääh. Ihan tylsä päivä ja ihan hölmöä muutenkin. Onneksi huomenna on jo torstai. Se on tunnetusti toivoa täys ja muutenkin mukava päivä. Antaa jo vihiä viikonlopusta.

Anteeksi nyt tämä ahistuspurkaus. Tämmöisiäkin päiviä pitää läpirämpiä, osaapahan sitten taas arvostaa tasaisempaa kyytiä.

Pitäkää peukkuja niiden lippujen suhteen!









4 kommenttia:

  1. No nyt jo hävettää tuo ruikutus. Kiitoksen aihetta antoi iloinen ja pirteä Heidi, operaattorin myymälässä. Ymmärtäväisenä ja avuliaana hän imuroi vanhan puhelimeni muistista kaikki 217 yhteystietoani ja siirsi ne MacPuhelimen osoitekirjaan. Sain ujutetuksi monta noloa käyttäjäkysymystä siihen rupattelun sekaan.

    Poliisilaitoksen täti ojensi minulle uuden ajokorttini. Hän ei voi mitään sille, että ajo-oikeuden haltijan kuva on näköinen... joten kiitos hänelle kun piti pokkansa ja oli kiva muutenkin. Ja että homma sujui kaikkine puheineen alta kymmenessä minuutissa. Espoossa se eka vartti olisi mennyt siihen, että paikallistaa jonotussysteemin...

    Joo, oli tässä päivässä paljon kivaakin.

    VastaaPoista
  2. Muistan hyvin noi alkuajat DOSsin kanssa. Älypuhelinta en ota. Poika tarjos mulle sitä nokian uusinta. Ois ilmatteeks antannu, mut en huolinnu. Mä en sellast halkoo ala mukanani raahaamaa. Nykynen pikkiriikkinen, ties kuin vanha nokialainen on sopivan pieni ja mukavan köykäne.
    Mun eka matkapuhelin paino kauppakassin verran ja maksoki 30 000 mk...

    Kyl huonoistki päivist kannattaa kirjottaa, se helpottaa!

    VastaaPoista
  3. "Livet e inte bara att dansa på rosor, det e också supa och k...lla ; ) "

    Vanha viisaus, joka pitää kaivaa esiin naftaliinista näinä aikoina : )

    Syksy on ja sille ei mahra mitään. Pirteämpikin pimatsu saattaa vaipua synkkien mietteiden valtaan. Usko tai älä; jopa mulle käy toisinaan niin ; )))

    Eli anna tulla vaan. Vali, vali-kirjoituksia(kin) on kiva lukea.

    Viikon päästä on jo joulukuu ja eipä aikaakaan kun mennä tohotetaan jo uuden vuoden puolella !

    Täällä keli ei oikein suosi; vettä vihmoo vaakasuoraan, mutta on LÄMMIN. + 9 ?!? mittarissa.

    Vuosi sitten käytiin moikkaamassa oripoikaa Tammisaaressa 28.11. ja tuolloin maassa oli lunta ja pakkasta kirpakat - 18.

    Mutta. Edelleen suosin tätä sulan maan aikaa. Valaistu, pehmeä hiekkakenttä omalla pihalla helpottaa hevosarkea ihmeesti kun töistä tullessa on jo hyvin pimeää.

    On edes joku kehä, jossa kantturat saa liikutettua turvallisesti töiden jälkeen.

    Terkkuja torpalle ja kaikille sen asukkaille. Mites pikku mivvit jakselee ?

    VastaaPoista
  4. Voi tuskaa... sehän oli lippu.fi ja ärräkiska... meitä hönöjä parveili toisen lafkan ovella useampi. Sitten kipikipi ärrälle ja siellä koneet tiltissä. Kohta kiskantäti tiedotti että ne mäni jo ne liput.
    Iso-J sai kuitenkin kaksi lippua joten asia on hoidossa.

    Meilläkin on semmoinen +5, harmaata ja sateista. Ei ilahduta yhtään.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!