sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Marraskuu, täällä taas

Paistinkääntäjä

Massa-Ossi kytisti lauantaina tilaisuutta kääntää paisti, kirjaimellisesti.
Tuossa noin metri kissan alapuolella köllöttää kolme lampaanpihviä ja nippu kanaa, odottelevat siinä grillinparilalle pääsyä.

Oscar olisi mielellään ihan itse hankkiutunut rotissöörien eli paistinkähveltäjien... kääntäjien veljeskuntaan. Minä kuitenkin estin moiset alhaiset aikeet ja survoin latzia kahteen kuppiin. Tarkkana sai olla, Felix ajelehti lähistöllä, selkeästi yritti hämätä lattiatasolta ja pelata tilaisuutta velipojalle.
Aikeeksi jäi ja kyllä oli hyvät pihvit lisukkeineen. Oscarin rinnan kohdalla roikkuu osuvasti valurautapannun koukku ja siitä pannu. Kuin kunniamerkkinä.

Nyt on grilliparilat ja muut paistamisosat pesty ja rasvattu ynnä varastoitu asiaankuuluvasti.
Pitkähän se grillikausi taas oli, joskus pääsiäisen tienoilla taisivat ensimmäiset habanerot kärytä, vai oliko se vappu? Monta mukavaa ruokahetkeä on kuitenkin tälläkin grillikaudella istuttu, välillä isollakin porukalla.

Pyhäinpäivä meni sekalaisia kotihommia toimitellen, taisin enimmäkseen siivoilla sisätiloissa. Ulkona oli sen verran vinha tuuli, että se otti oikeasti ohimoon.

Tänään oli tyyntä ja minäkin hankkiuduin ulkopalvelukseen. Lapioin salavanlehtiä kottikärryyn (isoon) ja kyytsäsin kompostialueelle. Iso-J pilasi naapureiden pyhärauhan ulisuttamalla lehtipuhallintaan (teholuokkaa halpa fööni). Kymmeniä kärryjä, satoja lapiollisia, varmaan tuhannen kiloa salavan lehtiä on nyt arkistoitu maatumisosastolle. Enkä muista milloin olisivat salavat ja muut pihapuut näin tyhjiä. Valiomyrsky ja lukuisat navakat tuulipäivät ovat erittäin tehokkaasti tyhjentäneet puut.

Vielä kun saisi nyhdettyä yhden ruusunräyskän pois tuvan ikkunanaluspenkistä ja kitkettyä alueen ensi kevään istutuksiin. Eivätkä ne valkosipulit ole vieläkään maassa.... huoh.

Heinääkin ajettiin yhden keikan verran, nyt näyttää kyllä todella hyvältä talven heinätilanne. On sekä hyvää, että priimaa heinää.

Alkavalle viikolle on luvassa normaalia arjen jyystöä, toivottavasti ilman isompia töyssyjä tai pomppuja. Ehkä ja kenties loppuviikosta vaihtuu auto. Minun ja sinisen salaman yhteinen taival (n. 100000 km) on päättymäisillään. Voi että, paljon ajettuja kilometrejä. Hyvä peli se on ollut, kiitos sinne minne kunnia kuuluu.

Tällä sitä sitten jatkossa huristellaan, jos Luoja suo ja tuulet ovat kerrankin myötäiset. Pikkuinen rouvajeeppi. Eihän tuolla tee mitään kelirikkoaikana jossain Rännivaaran perukoilla, mutta pikkuisen vahvempi peli kuitenkin on.

Mukavaa marraskuista maanantaita, missä lienetkin. Ja kyllä, niitä maanantaita mahtuu tähänkin marraskuuhun viisi. Kyllä, viisi.




16 kommenttia:

  1. Teillähän oli piiitkä grillauskausi. Meillä grillattiin vissiin vain kymmenkunta kertaa. Aina satoi ja grillaaja ei halunnut värjötellä kylmässä vesisateessa. Tämä kesä meni muutenkin ihan ohi, joten siitä ei sen enempää. Ensi kesä toivottavasti parempi. Minä lykkäsin jo syyskuussa grillin talviteloille.

    Kissat ovat tilaisuuden hakijoita - ja hyväksi käyttäjiä. Meillä piti induktiolieden päällinen putsata joka ilta kattiloista, sillä kissat yöaikaan käyvät tullaamassa onko jotain syöntikelpoista jätetty hollille. Niiden tassujen painallusten seurauksena voi hella alkaa kuumentua. Jos päällä on jotain kattilaa, niin tulipalohan siitä tulee.

    Antoisaa alkavaa viikkoa! Minä aloitan Oulun reissun terävillä, eli reissu akupunktioon on tiedossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se aina on, keväästä riippuen aloitetaan aikaisin ja nyt kun on ollut superhyvät säät, joka lauantai on eväät käytetty grillin kautta.

      Huh, induktioliesi ei sitten ihan ykkösvalmentaja ole kissatalouteen. Voi Felixin persaus kärähtää, se kun tykkää löhötä keraamisen lieden päällä.

      Poista
    2. Argh... Ykkösvalmentaja on ykkösvalinta, mulla tämä fiksu puhelin tarjoaa valmiiksi sanoja (joita ilmeisesti käytän joskus).

      Poista
  2. Äh ja joo - mahdollisimman vaivatonta onnea ja yhteiseloa uuden auton keralla! Onhan se sentään neliveto - ohjeena on että elä löysää kaasua mutkassa. Se kääntyy kun painaa lisää kaasua, jarrun painaminen liukkaalla on ihan kuollut idea. Kokeile ensin jossain tyhjällä parkkipaikalla tai jossain vapaalla areenalla. Neliveto ei puske kuin etuveto, vaan kaasulla voit oikeesti kääntää autoa mutta se vaatii uskallusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä minun mallissani ei ole virallista nelivetoa, sen kun saa vain dieselmallleihin mutta kyllä tuollakin pääsee eteenpäin.
      Dieselvehjettä ei minun ajoillani kannata laittaa, se on siinä ja siinä pääsetkö dieselin hinnoilla edes kuolettamaan dieselveroa per vuosi.

      Poista
    2. Tai en minä siis tiedä, periaatteessahan kaikissa Jeepeissä on neliveto, ainakin niissä jenkkiversioissa. Tämä eurooppamalli on kai vähän cosí cosí. Ihan sama, kunhan kulkee.

      Poista
  3. Onnea uudelle biilille! Nemppalassa on ollut tosi kiireistä ja monenmoisia asioita on kehissä, eikä niin välttämättä niitä huippuhetkiä! HIS oli ihana. Eteisessä on tuliaisina yksi HIS-juliste, jossa Daniel D. hienon Cornet D'Amourin kanssa vuoden 2015 keulakuvana. Kaipaako Nuorimmainen HIS:n virallista julistetta tai Torpan varustehuone/talli somisteita. Cornet D'Amour voisi motivoida Ponimiestä:) Loppuviikko enemmän tai vähemmän reissussa, huomenna herätään klo 5:00! Jos vienon pyynnön voisin esittää, malttaisitko ottaa iisisti vielä pari viikkoa Kuomaseni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä onnitella, sama sininen seisoo tallissa. Nyt se on jo pesty ulkoa, minun kontolleni jää sisätilojen pesu ja puunaus. Ja arvaat varmaan minkälaiset luennot kuuntelen päivittäin auton siisteydestä.... jäkäjäkäjäkä.... Onneksi enää ei tarvitse taittaa tallireissuja autolla, silloin olisi kyllä sisusta kovilla sillä hevosenkarva tarttuu auton penkkiin kuin se kuuluisa pska Junttilan tuvan seinään.
      Jäkätyksen kiihtyvästä tahdista voisin päätellä, että vaihto tapahtuu ihan näinä päivinä.

      Oi, kyllä kaikki motivaatiokuvat ja julisteet kelpaavat. Meinasin tällätä motivaattoriksi pienen lihamyllynkin tallin seinähyllylle.

      Seuraavat pari viikkoa yritän himmailla mutta sitten vasta tiedän tulevien tapahtumien aikataulut. Elleivät passita kotiin pilleripurkin kanssa.
      Yritämme soitella jonain sopivana hetkenä. Voi hyvin Kuoma!

      Poista
  4. Lahjoitan siis ihanan Daniel Deusserin varustehuoneen somistukseksi, sitä silmällä pitäen sen nappasinkin:) ja varjelin Havenin matkalaukkuvarastoon ja yritän toimittaa sen Torpalle, joko postitse tai henk. koht. hyvässä kuosissa. Ah, tuo auton siivoaminen, JT saa varmaan tukea eräältä tuolta Yläkerrasta, tunnen ajoittain jäkätyksen vieläkin. Nyt pitäisi pakata, kotiin päästään varmastikin viim. torstaina ja yritetään löytää aikaa puhelulle. Hugs from Nemppa and hälsningar till Alla på Torpan:) Ja tiedän Kuomaseni että kaikki varmasti järjestyy parhain pain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jo etukäteen. Mietin sopivaa paikkaa. Varmaankin pääsee Ponimiehen karsinan vastapäiselle seinälle, ei sinne karsinan sisään jossa juliste joutuisi 'maalitauluksi', arvaat kyllä mihin toimintaan.

      Auton nylkyttäminen imurilla on kyllä viheliäisintä hommaa, samoin pölyjen pyyhkiminen. Autopesuriin on ihan kiva ajaa, siinä saa just hyvin juotua pahvikahvit ja lukaistua nettilehden otsikot.

      Loppuviikon aikataulu on ihan levällään, kaikki riippuu nyt kaikesta ja mikään ei mistään. Sattumakin saattaa sekoittaa pakkaa.
      Odotellaan ja katsotaan mitä viikko tuo eteen.
      Tsemppiä sinne hotellielämään.

      Poista
  5. Oscar on aika hyvinsyöneen näköinen paistinkääntäjä, kyllä. En tiedä, kuinka sulavasti siltä kävisi paistinkähvellys, tai ehkä tekniikkana on mätkähtää paistin päälle.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ole Oscar nälkää nähnyt, edes unissaan.
      Varmaan taktiikka oli juurikin mahalasku pihvien päälle ja siitä niiden raahaaminen yksitellen rauhalliseen herkuttelunurkkaan. Haaveeksi jäi. Ja näkisitpä mikä plösö Felix on! Yritän joskus jahdata molemmat atleetit samaan kuvaan, näet kokoeron. Felix on kolossaalinen!

      Poista
    2. No, onhan ne sumopainijatkin atleetteja.
      OP

      Poista
    3. Kotleetteja noi meidän sumokissat ovat. Tänään jompikumpi plösöistä oli kiivennyt takaeteisen verhoa ylös, seurauksena tanko verhoineen putosi ja vääntyi. Oscar makasi 'rasvatyynenä' siinä vieressä, ilmeisesti kolhujaan parantelemassa oli Felix, tuo kehnojen kehno.

      Poista
  6. Jep, I agree. Kaikki riippuu kaikesta ja mikään ei mistään ja loppujen lopuksi elämässä todella tärkeät asiat on yhden käden sormilla laskettavissa. Tänään Tassu starttasi 5:50 ja kurvasi Radisson-kodin pihaan noin klo 21. Päivään mahtui monen moista, visiitti Pohjanmaalle ja sitten Kotiseutujen kautta kohti Isoa Kirkkoa ja perille päästiin turvallisesti, joskin Vastaanotto ja Kuortin ABC:n nenäkäs kassaneiti sai *tuta* nälkäisen ja väsyneen Nempan verbaalisen annin. Ärsytyskynnys oli suhteellisen alhainen ja joskus heinänkorsi voi murtaa kamelin selän vai miten se nyt menikään? Itse olen oppinut kantapään kautta että asiakas on oikeassa tai ainakin maksaa lystin... Ilmoitin että en asioi ABC:llä säännöllisesti ja tämän jälkeen ne vähätkin käynnit jäävät väliin. Kuortti on ollut ainoa, joka on saanut armon oikeudessa mutta ei välttämättä enää tämän jälkeen...Pitänee varmaan miettiä ruokarytmiä tai hankkia Tassuun verensokerimittari keskikonsoliin:) Nälkäinen Nemppa ei ole kovin kiva Kaveri. P.S Kymmenen Uutisten kevennyksessä oli Ressu ja muistui mieleen erityisesti Kummikoira. Hälsaa koko Eläinosastoa, Perillisiä, JT:tä ja Einaria. Miss You! Warm Hugs from Nemppa on the Road

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkää päivää sitä sinäkin siellä pusket. Pimeässä ajaminen ei todellakaan edistä henkistä hyvinvointia ja siihen päälle naukuva nälkä ja tilannetajuton (heh, voiko tajuton olla noinkin??) kassaneiti... joskus ei vaan jaksa.

      Hanki sinne keskikonsoliin pähkinäpussi tai jotain kuivattuja hedelmiä, niistä saa ihan oikeasti hätäapua kun verensokeri sakkaa miinuksella. Pysähdy joskus urheiluravinnehyllykön äärelle ja nappaa mukaan myös proteiinipatukoita tai vielä parempia, raakapatukoita. Ne ovat ihan hyvä välipala ilman nopeita sokereita.

      Eläinosasto sai terveiset. Ja nuhteet koska jokainen on taas typerehtinyt oman päivätinkinsä täyteen. Leffe istuu juuri nyt matolla, läähättää ja tuijottaa raippaa. Pinkin raipan se on jostain matolle hinannut ja nyt ei voi käsittää mitä sillä pitäisi tehdä. Siispä se läähättää.

      Koeta jaksaa!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com