Hyvis ja pahis

Felix the Fatso

Nyt on sen verran takkuisia ongelmia tämän tietotekniikan kanssa, että taidan vain länttäistä tänne muutamat kuvat ja klikata koneen kiinni jonka jälkeen kulautan kurkkuuni uuden hermosärkylääkkeen. Sitten se on herran haltuun ja hyvää yötä. 

Sivuvaikutusluettelo on vaikuttava, vähimpänä ehkä huimaus. Saa siis olla tarkkana, että osuu oikeista portaista alas, oikeinpäin ja hallitulla alastulolla (telemark?) jos yöllä tulee tarvetta liikehtiä. esimerkiksi vessan suuntaan.

Oli niistä Torpan kissoista puhetta. Osuivat kerrankin kameran linssin eteen ja tämmöisiä roikaleita ne nykyisin ovat. Puhdasverisiä laiskureita, tupakissojen aatelia. Myyrät ja hiiret mellastavat vapaasti riihen ja kanalan liepeillä. En oikein tiedä mitä tämän kissa-asian kanssa pitäisi oikein tehdä. Nämä kaksi pallinaamaa viihtyvät hyvin raksukuppinsa ääressä, toisaalla tarjoillaan myrkkyä rotille. Kun kuitenkin myrkytön vaihtoehto rotille olisi kissa. Mutta koska vilkas tie, meillä on kaksi ahnetta tupakattia ja myrkkysyötit jyrsijöille.

Näin se vaan menee.

Rinnakkain tai yhteiskuvaan en tällä kertaa saanut jätkiä ahdistettua, kokoero näillä kahdella on nimittäin valtava. Oscar on pieni tappijalka, Felix iso reteä roikale. Pikku-Pete ja Iso-Pat vai miten ne nyt oli?

Osama, Massa-Ossi Oscar

Oscar on se kiltti kissa. Hyppää aina olkapäälle tai selkään jos tilanne sallii. Sanoo purrrr ja tykkää silittelyistä. Viihtyy veljeään paremmin sylissä ja tulee jopa vapaaehtoisesti jalkojen päälle makaamaan jos joku laiskuri vetelehtii päiväsaikaan torkkupeiton alla.

Oscarilla on kopiseva varvas, se on juurikin tämä tassu joka kuvassa näkyy. Varvas on jotenkin rustottunut niin, että se osuu luu edellä lattiaan ja kopina kuuluu. Yhtään ei näytä kissaa haittaavan joten Oscar on prosenttijengiläinen, 1% invalidi.

Sitten se toinen kelmi, Felix keltainen. Siinä on viimeisen päälle kovanaama. Keikistelee ja yrittää söpöillä, yleensä ruokapöydällä. Sallii silloin silittelyt ja rapsuttelut mutta syliin otettuna on rento kuin rautakanki. Ihan outo kissa jolla on hyvin leijonamaiset keltaiset silmät. Oscarilla on tuommoiset animehahmon pyöretä mollukkasilmät.

Felix on ihan varmasti semmoinen kissa jonka nahkoissa asuu leijona. Tai joku muu kissapeto.

Hakusessa on edelleen mustavalkea kiltti kollipentu josta saa koulittua rennon sylikissan. Veljeksiä Hulluudessa (RIP) ei voi kukaan koskaan korvata, eikä tarvitse. Mutta Torpalla on selkeästi yhden mustavalkoisen peräkammarin poikakissan vajaus. Yritin sieltä etelän suunnalta saada, mutta ei ole vieläkään vastausta sähköpostikyselyyn kuulunut ja kun ei ollut numeroa johon soitella niin sitten jäi sekin kissa hakematta.

Mutta kyllä se vielä löytyy. Nyt ihmetellään näiden kahden huiman edesottamuksia. Felixhän ei voi kulkea ovista normaalisti, sen pitää aina ottaa kova vauhti ja ponkaista oven kautta, ihan siis kunnon parkourkimmokkeella. Räminä ja kolina on siis melkoinen.

Nyt sitten se iltapilleri ja petiä kohti. Toivottavasti näkyy edes mielenkiintoisia unia, se edellinen  "Kissanäyttelymatkalla Islannissa" uni oli vallan vinha. Mielelläni jatko-osan katselisin.

Huomenna viikko on jo puolessa ja Marraskuu melkein selätetty!

Kivaa viikonjatkoa, missä lienetkin.