Pitkäperjantai 2013

Kuule Tösse, mä nyt vien tämän teidän pallon

Väistä Soppa, mä haluan juomaan

"Tra-la-lal-lal-laa"

Piinaviikko on edennyt jo Pitkään perjantaihin. Eihän tämä maalliselta kannalta mitenkään erityisen piinaava ole ollut. Ihan perussettiä, sitä samaa josta yritän opetella olemaan tyytyväinen. Ilman, että pälyilen koko ajan ympärilleni missä kytee, mistä se kampitus tulee ja putoaako kuuma kivi syntisen niskaan tänään. Vai sittenkin huomenna.

Piinaavaa tästä on tehnyt ärsyttävä eipäsjuupas -flunssa. Yrittää päästä läpi huolellisesti valkosipulilla buustattuun immuniteettiini. Keskiviikko meni ihan makoiluksi, mitään älyllistä en saanut aikaan. Edes kunnon kuumetta ei tullut, vain vähäpätöistä lämpöilyä. Juuri sitä, joka saa minut raivon partaalle, kun ei ole kipeä eikä ole terve. Paljon olisi tekemistä mutta veto on vähän veks.

Eilen ampaisin kaupunkiin heti aamulla ja suuntasin salille. Se oli kyllä aika uhkarohkea veto ja pukukoppiin hinautuessani mietin voiko ihmisen persaus tipahtaa maahan. Tuntui juuri siltä.

Iltapäivällä uusi reissu, verovirastoon viemään anomusta veroilmoituksen jättöajan pidentämiselle ja ruokakaupparyysikseen. On se kiva, että kauppa käy ja kassa kilisee. Meidänkään ei pitänyt ostaa juuri mitään, mutta yllättävän täyteen auton takatila kuitenkin tuli. Peetu piipahti kasvattajan luona parturoinnissa sillä parin viikon päästä on taas näyttelyt, ihan virallinen koirannäyttämistilaisuus.

Samalla reissulla osuttiin ilmiliekeissä roihunneen talon äärelle, se on varmasti yksi kauheimpia kokemuksia mitä ihmiselle voi tapahtua, oman kodin palaminen. Muistot ja koko elämä haihtuvat yhdessä hetkessä savuna ilmaan tai kastuvat pilalle. Mikään vakuutus ei tuo muistoja takaisin.

Illalla vihdoin Siskolikka ja Pojat kurvasivat pihaan. Ja ilta venähtikin pikkutunneille kun pääsin kerrankin itseäni parempaan seuraan.

Satavuotinen, toivottavasti ikuinen

Tämän kuvan ottamisen jälkeen kevät on edennyt isoin harppauksin. Hanget hupenevat ja ensimmäiset paljaat läntit ilmestyivät eilen pihaan. Toivottavasti rapakausi on lyhyt sillä meillä on vauhdikas neljän nelitassuisen kopla jonka stoppaaminen takaeteiseen on välillä useimmiten mahdotonta. Rapatassut ropisten ne kurvaavat suoraan tupaan ja sitten taas imuri louskuttaa hiekkaa lattialta tauotta.

Onneksi koirat ovat lavuaarissa pesaistavaa mallia ja kissatkin loikkaavat useimmiten suoraan ruokapaikalleen jossa niiden tassujen alla on superimutehoinen pyyhe. Enimmät ravat ja roiskeet jäävät siihen. Loput löytyvät tuvan lattialta.

Välillä olen kuulevinani vienoa napsahtelua kun Iso-J:n päässä katkeilee hermoja. Yritän pitää pokerinaaman ja paheksua ääneen eläinten sotkuisuutta.

Tälle päivälle ei mahtunut mitään muuta aktiviteettia kuin pikainen visiitti Iso-J:n kummitytön 15 vuotispäiville. Käsittämättömän nopeasti siitäkin kastemekkoisesta kääröstä on kasvanut rippikoululainen.

Väliin jäävät sekä salireissu että saunalenkki. Kun ei kunto kestä niin se ei kestä. Parempi jättää sovulla väliin kuin pitkittää tätä nuhatautia. Saunassa saatan piipahtaa. Täytyy punoa Siskolikan kanssa strategia jota noudattaa, sillä vanhin Pojista oli avannut Äitikullalle oman Facebook -tilin ja kaveripyyntö näyttää odottavan....

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tältä päivältä! Hiljenny hetkeksi, missä lienetkin!

Pääsiäismunakattaus vm-2013

EDIT:
Kertokaas te viisaammat miksi kuu on tänään tuommoinen? Eilen se mollotti korkealta, kalpeana ja nyt se lymyää matalalla, hädintuskin puiden latvojen tasalla ja keltaisena kuin juusto. Mikä sitä vaivaa? Joko se Pohjois-Korean Iso-Vauva Jong täräytti raketeilla kuunkin radaltaan?

Anyways, sauna toimii aina. Nyt on parempi.