maanantai 11. maaliskuuta 2013

On se aika vuodesta


Tämä kuva on omistettu erityisesti Arttoriukselle, joka edellisen postauksen kommenteissa ihmetteli haravoitavia hevosia. Tuommoinen leveä heinäharava on justiinsa oiva peli karvanlähdössä kärvistelevän hevosen kihnuttamiseen. Lisäksi haravan haltija on riittävän kaukana itse kohteesta ja väliin jää tuo julma karvapölläkkä. Tuli juuri tallista ja minulla on klassisesti hampaiden välitkin hevosenkarvoissa. Tarvinneeko sanoa, etten haravoinut hevosta tallissa vaan otin ihan lähikontaktia karstan, suan ja juuriharjan kanssa?

On siis Se Aika Vuodesta. Olkoon voima kanssamme, me hevosilla elämäämme perikatoon ajavat rikastuttavat, ikuisen hevoskuumeen polttamat piruparat onnelliset. Köh ja phyit, karvaa on, riittää tinteille pesänpehmukkeeksi.

Olen elänyt koko viikonlopun iloisessa hyvänmielen kuplassa. Lauantai-illan partyt olivat hauskat. Meillä oli varsinainen dementiakerho kodinhoitohuoneessa (todellakin!). Yleisin kysymys oli: kukas sinä olet? Niin olet tutun näköinen mutta nyt en kyllä muista... ja vähän myöhemmin: jokos me syötiin? Missäs mun viinilasi on? Kuka joi mun lasin tyhjäksi? Otetaas taas! :D
Kiitos ihanat!

Erityisen ihanaa oli tavata kaksi hauskaa anoppitittelin kantajaa jotka istuivat samaisen kodinhoitohuoneen talonpoikaissohvalla (todellakin!) ja vahtivat persaustensa alla talon isännän olutvarastoja.

Olimme kotona hyvinkin ennen Tuhkimon hetkeä ja nukkumaankin könysin hyvissä ajoin, aamutalli on aamutalli, myös sunnuntaina. Tunnustan, kömmin hevoset ulkoistettuani tuvan sohvaan ja nukkua töhötin suorin sorkin puolille päivin.

Iltapäivällä palautin toisen lainalapsen kotiinsa, vein Esikoisen ja Peetun koiratreeneihin ja itse säntäsin rytistelemään katumusharjoituksiin. Kieltämättä vähän hapotti, onneksi oli kevyempi treeninpätkä urakkana. Hommaa oli siinäkin ja nestevajetta piti tankata moneen kertaan. Varuilta tein tuplavahvat mehut mukaan ja silti piti vielä tankata.

Huomasin, että uudenvuoden uhossa annetut lupaukset uudesta elämästä ovat jo useimmilta unohtuneet ja vain todella motivoituneet jaksavat kihnuttaa treenejä vielä näin maaliskuussakin. Se meinaa myös sitä, että ne hervottomat ruuhkatunnit ovat nyt tasaisempia.

Mikä mukavinta, muutama todella motivoitunut pariskunta jaksaa siellä käydä yhdessä, tsemppaavat toisiaan ja oikeasti näyttävät tykkäävän uudesta harrastuksestaan. Eräskin isäntä kävelee jo huomattavasti kevyemmän näköisen eturepun kanssa ja rouvalla nousee taljavedoissa ihan uudet laattamäärät ja ryhti on parempi. Hyvähyvä!


Tänään kävin heti aamutuimaan kaupungilla ja jatkoin sitä mihin eilen jäin, eli ähelsin läpi raskaan sarjan. Huoh. Se kostautui sillä, että 'säkenöivän terävä älyni' on poissa ja toilailen oikein ikääni sopivasti.

Moka 1: lähden pitkän ostoslistan kanssa kauppaan ja muistan jopa dyykata lehtiroskiksesta yhdet etukupongit. Kaupan pihalla, 11 km:n päässä huomaan unohtaneeni lompakkoni treenikassiin. Se siitä, oman kylän äässimarketilta hain vain välttämättömät ja yritän huomenna uudelleen, sinne isompaan kauppaan.

Moka 2: otin loistokkaita (omasta mielestä) otoksia kevättalven upeasta auringonpaisteesta. Äsken ryhdyin siirtämään niitä kameran kortilta omenakoneelle. Kas, kortinlukija-adapteri on unohtunut läppärilaukun sivutaskuun. Ja laukku on Iso-J:n mukana Espoossa. Voi stanakele, on se niin merkeleellistä, että minä hallinnoin sujuvasti kaikkea muuta, mutta tyrin näin alkeellisissa asioissa.

Moka 3: ajattelin olla oikein tehokas ja vessareissulla läträsin antaumuksella kintuilleni penikkataudin oireiden ehkäisyn nimissä hevoslinimenttiä. Vaati pientä akrobatiaa ylettyä käsipesualtaalle siitä pytyltä. Ymmärtänette ahdinkoni. Se linimentti on vahvaa. Se kirvelee.

Onneksi tämä päivä alkaa olla yöheiniä vaille valmis ja voin vähitellen lähestyä petiä. Silmät ovat roikkuneet puolitangossa aamupäivästä saakka ja uskon, että Nukku-Matti väijyy aivan nurkilla.

Päivän paras uutinen oli tämä:


Sinne nyt kaikki sankoin joukoin. Upea tilaisuus nähdä ratsastusurheilua historiallisissa puitteissa. Jopa ne, jotka pelkäävät hevosia, ovat allergisia tai muuten vaan lajia tuntemattomia, sinne kaikki hophop! Välimatka hevosiin on turvallinen kun katsomon lehtereiltä kuikkii.
Minäkin yritän raivata tilaa kalenteriin sillä tuo on todellinen jymyjuttu.

Nyt ei tänään tämän kummempaa. Olisipa huomennakin yhtä upea auringonpaiste kuin tänään, harvinaista lämpöterapiaa taivaslampun täydeltä. Teki hyvää sielulle ja mielelle.

Mukavaa illanjatkoa, missä lienetkin!





32 kommenttia:

  1. :D
    Samanlaisella minäkin sonneja rapsutin. Kivaa etten ollut ainoa, vaikka muista voikin oudolta näyttää. Monissa pihattonavetoissa kantturoilla on harjakone, kovassa käytössä niissä se.

    VastaaPoista
  2. Minä katsos koetan kaikin tavoin viihdyttää ulkoilevia kyläläisiä ja joskus on otettava jykevät keinot käyttöön.

    Viime keväänä talutin hevoset autohallin päätyyn pestäväksi. Siellä oli kaikki tarpeellinen ja lämmin vesi. Hauskaa tilanteeseen toi se, että toisaalla (tielle näkymättömissä) Iso-J ulisutti painepesuria joten kävelytielle näkyi autotallista hevosten ahterit ja kuului painepesurin huuto. Oi sitä riemua kun tiesin mistä seuraavan päivän kirkkokahveilla puhuttiin.

    VastaaPoista
  3. Kait ne kyläläiset ajattelevat, että teittin hevoset tykkäävät vähän kovemmasta käsittelystä. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme, ettei kukkahattutätien iskuryhmä ja mitä niitä kerhoja nyt on, ole vielä tehnyt vapautusiskua meille.

      Poista
    2. Vie seuraavan kerran hevoset pesuun huoltsikan autopesun lähelle, niin eiköhän jo viranoomainenkin kiinnostu. OP

      Poista
    3. No nyt tuli huippuidea! Voisin muuten viedä hepat jatkossa ti- halliin kavionhoitoon. Jokohan sitten kukkahattu työntäisi savua kuin Vatikaanin savupiippu?

      Poista
    4. Eikös ne ole oikeasti jotain animalian porukoita tms. kettutyttöjä, jotka savuaa (joskus aiheesta) eläinten huonosta kohtelusta. OP

      Poista
    5. Meilläpäin ei taida näitä minkinvapauttajia olla mutta ihmisten tietämättömyys (vieraantuminen) eläinten pidosta aiheuttaa joskus turhaa hälinää. Samaan aikaan kun eläinlääkäri tarkastaa ilmiannon takia paikkaa jossa kaikki on hyvin, toisaalla on aivan todellista eläinrääkkäystä. Nämä 'kaupunkikaisten' järjestämät spektaakkelit voisi panna maaseudun elävöittämisen nimissä maksullisiksi ;-)

      Poista
  4. Heti paljon hyvää juttua ja eniten kyllä nauroin vastauksesi painepesuri-jutulle :DDD
    Voi vehviläinen mutta olen varma että kyläläisillä on varmasti hyvin organisoidut kyttäysvuorot teille päin, tyyliin "Siellä tapahtuu aivan kauheita!" ;D Linkin tekstiä lukiessani olin tietysti iloinen hevosharrastajien puolesta mutta heräsi yksi kysymyskin eli mitä on vikellys? (ei, minä en jaksa googlettaa)

    Sarjakuvan hevosista sen verran että koirat tekisivät juuri noin jos niillä riittäisi paukut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin muuten tekisivät. Ja oravat, ne ne vasta tekisivätkin!

      Poista
    2. Vikellys on akrobatiaa ja voimistelua laukkaavan hevosen selässä. Yksi juoksuttaa hevosta ja yksi tai kaksi vikeltäjää temppuilee ja taituroi.

      Monena saa olla, että kyläläisille riittää viihdykettä. Ksikki tuntee apinan mutta apina ei tunne ketään, kaupunkilaisapina varsinkaan ;-)

      Poista
  5. Kyllä, Stadikalle, ehdottomasti!
    Kuule, oikein Siippakin intoutui, mikä on ihan kiva.

    Harava näyttää oivalta peliltä kyhnytykseen. :)

    VastaaPoista
  6. Minä käytin Fiskarsin lehtiharavaa - se kampaa tiheämmästi :) Aivan julmettuja karvapalleroita sillä sai pyöriteltyä persuuksien päältä.

    Nauroin niin makeesti sun ahdingolle linimentin kirvelyn kanssa. Jatkan kertomalla tosi tarinan, jonka kilpaurheileva asiakkaani jakoi kanssani. Luottamuksella :)

    Miespuolinen asiakkaani juoksee lyhyitä matkoja aidoilla tai ilman. Ennen lähtöä verrytellään ja hän päätti vetää takareisiin vähän jäälinimenttiä, kun tuppasivat kramppaamaan kesken kiivaan menon. No linimettiä reisiin ja sitten miesten tapaan (olette telkkarista nähneet itsekin) että juur ennnen lähtöä miehet asettelee shortsin lahkeita venytellen kaikki kiristykset kumminauhoista veks. No oli käsissä linimentin jämät ja käsi pyyhkäisi kiveksiin siinä kuminauhoja sommitellessa. Tuhannen polte iski juuri kun piti lähtötelineisiin asetella ihtensä.

    Mies juoksi kaikkien aikojen ennätyksensä. Ei pysähtynyt maaliviivalla, vaan painoi samaa hullunlaukkaa suoraa suihkuun.

    Oliko se doupinkia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se doupinkia vaan ei dopingia. Tästä uusi ase Suomen urheilulle. OP

      Poista
    2. Perhanan kylmää kyytiä ;-)

      Poista
    3. Levitin kerran,aikoja sitten silloisen tyttöystäväni selkään linimenttiä ja tulin istahtaneeksi (epähuomiossa) hänen pakaroidensa päälle johon oli tippunut ko. ainetta. Jep,suihkuun..

      Poista
  7. Taas ja edelleen olen iloinen, että teillä oli kivaa :)

    Maallikon korviin hevoshommat kuulostaa hauskoilta ja kepeiltä, mitä ne ei varmaan suurimmaksi osaksi ole. Mutta antoisia kuitenkin, eihän kait niitä muuten haluaisi pitää. Kohmeloisina taikka kuumeisina aamuina varmaan touhun mielekkyys arveluttaa... :) Vai Stadikalla, hmm, sehän on ihan tossa naapurissa; se vois olla kivaa viihdettä, vaikkei siitä mitään ymmärräkään. Jos mä huuteleen katsomoon, että Hirnakkaaa! niin lupaatko nostaa lapases pystyyn? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menna, pitää olla erityisen hullu tätä jaksaakseen. Parhaat palkinnot ovat henkimaailman juttuja joiden voimin jaksaa mättää lantaa ja tarpoa kurassa, paikata aitoja ja häätää susia pois nurkista.

      Hulluus mikä hulluus ;-)

      Poista
  8. Haravointihommiasi katsellessani totean että luovuus on hyväksi,mutta klipperi on iloksi ;)
    Yhtään en kaipaa monisenttistä, kaikkialle kulkeutuvaa karvaa. Toivottavasti ei hevosetkaan kaipaa ...

    Stadikalle täytyy ehdottomasti suunnata ! Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  9. Ai jehna, mä voisin myydä mainostilaa hevosten kyljistä, lähtisköhän paikallinen kyläkioski mainostamaan hodareita? Klippaisin vaan kylkeen viikon tarjoukset ja porhaltaisin raitilla...

    Ja taas leuat louskuttaisivat kinkereillä. Ja niiden jälkeen tyhjäkäynnillä muutaman päivän :-)

    VastaaPoista
  10. Ai niin kuin tyyliin: "Kebab Öllövaaran kyläkioskilla nyt 2 €"? Sen tahtoisin nähdä :D.

    Hinnan olisi paras pysyä koko talven samana, jottei mainosviesti vanhene.

    Keväisin hevosharrastus käy keuhkoihin ja kamppeita saa siistiä tiheästi. Pari viikkoa sitten menin ratsastustunnillani kimolla ratsulla ilman satulaa. Katsomosta kuului kesken tunnin huuhdahdus, että "Anu on ihan valkoinen." Tunnin jälkeen ratsastushousujeni ahteria katsoessa heräsi huoli jäikö sinne hevosen selkään minkäänlaista karvapeitettä. Fleecekään ei näyttänyt enää mustanharmaalta.

    A.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin, kebabit ovatkin sopivasti ns. kaikkien huulilla ;-)

      Auh, kimon karvat ovatkin viheliäisiä, ne näkyvät kauas, etenkin kun irtaantuvat siitä kimosta.

      Poista

  11. Anu, ilman satulaa ? Aaltoja ! Mä en enää kykene, tai jos niin en sen jälkeen enää kävele...

    Soosilla on ihan kiitettävästi tuota kankkukarvaa talven mittaan kehittynyt.

    Meillä nakuna talven viettänyt pölhö-kustaa tapiirikaan ei pysty samaan. V-R semikarvassa ja kiraffi aivan nude.

    D on loimittanut ratsuaan niin aktiivisesti koko talven, ettei poloinen ole älynnyt mitään karvapeitettä kasvattaakkaan.

    Sinänsä kätevää, kevään tultua poistetaan vaan peitteet ja voila; täkkien alta paljastuu kiiltävässä karvassa oleva olento :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nita, kuva on vuoden takainen, silloin karvaa oli ja paljon. Tänä talvena ei ole monenakaan päivänä loimiteltu leutojen säiden takia. Silti tuota poninkarvaa on kaikkialla, jopa kissoissa!!

      D:n kiraffi on tosi silee, silittämättä ja sukimatta siisti.

      Poista
  12. Otsikko kirvoitti ajatuksen Pariisin keväästä ja niin olin suunnitellut että nipistän aikaa edes hetken itselleni ja kävelen Seinen rannalle kulmabistroon lasilliselle. Mutta taivas varjele, täällä sataa lunta, satoi niin että lento myöhästyi neljä tuntia ja sataa sitten edelleen. Niin on huonot karmat tuon lentohomman kanssa, että oikein pelottaa:) Anyway, Soosille saattaisi olla paikallaan naistenlehtien hengessä *bikini/satula/ratsuhevos-henkistä* keväistä aikajaksoa hiukan linjojen trimmaamiseksi mutta haravakuva on hauska. Muille sekä neli- että kaksijalkaisille terkut lumisesta valon kaupungista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nelson, I presume?
      Paha Karma lentojen suhteen on toivoakseni ohimenevää, jos ei tuhkapilvi niin sitten lumimyrsky. Frankekin suljettu ja Bryssel sekaisin, paha talvi, menis jo pois!

      Mukavaa illanjatkoa sinne Parisiumiin!

      Poista
  13. Nelsonhan se täällä nyhertää läppärin äärella:)Parisiumissa lumisade ottaa vain vauhtia, ei voi tepsuttaa edes Champs Elyselle ja ruokaa pitäisi jostain löytää. Toivo, että kevät valtaa CdG:n lentoaseman ennen pe lentoa kohti koti-Suomea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurja oli kuvasi keväisestä Parisiumista. Ihan valkoisena maa! Mahtoivat parisiumilaiset olla ihmeissään. Toivon, toivon ja vielä kerran toivon suotuisia lentokelejä ja tietysti: Happy Landings <3

      Poista
  14. Myönnän, että edellisestä kerrasta ilman satulaa on niin kauan, että naismuisti hädin tuskin riittää. Nyt nielaisin kuuluvasti tuntilistaa lukiessa ja jännitin selässä pysymistä. Rauhallinen ratsu ja kohtuullisessa lihassa onneksi ;).

    Ehkä runsas harakkapopulaatio torpan tontilla on mukavan pesänpehkutarjonnan ansiota.

    t: Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti harakat älysivät nyt häipyä, ainakin osa jengistä raakkuu toisilla mailla. Ottivat opikseen siitä taannoisesta kissantappamasta raatoleesta.

      Tirpat voisivat minun puolestani pesiä vaikka hevosten häntiin. Ja ehkä sieltä joku jyrsijän talvipesä paljastuukin kunhan kevät tästä vihdoin etenee.

      Edelleen, suuret aplodit bareback -tunnistasi. Kankkuja kivistää pelkkä ajatuskin.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com