lauantai 21. marraskuuta 2015

Jonkun lapsihan se tämäkin on...

Näin trollaa tosimies

Sain tänään sähköpostia liittyen blogini kuvaan. Kuva on liitetty sangen iljettävään yhteyteen facebookissa.

Siellä tämmöinen pskaläjä nimeltä Rankaisija Jarno Korhonen kehuu koiranmyrkyttämisillä, kissojen tappamisilla ja hevosen ampumisella.  Muutenkin tuon hyypiön profiili on enemmän kuin iljettävä, kuvia ja kommentteja lukiessa lähinnä oksettaa. Tämä hevos/jalkajousikuva on kesyimmästä päästä.

Olen raportoinut FB:n valvomoon, Siskolikka ilmoitti nettipoliisille.
Mitäänhän se ei varmaan auta, nuo trollit tapaavat luoda uuden profiilin ja jatkaa sairasta julkaisutoimintaansa.

Jos joku Torpan Päiväkirjan lukijoista tietää paremmat konstit edes tämän ihmissaastan suun tukkimiseen, kertokaa ystävällisesti tietonne.

Ihan itsehän minä olen kuvani tänne blogiin laittanut ja tiedän, että ne voidaan parilla klikkauksella ladata omalle koneelle. Ja sen jälkeen liittää aivan minkälaiseen julkaisuun tahansa.
Tässä on nyt oikein hieno esimerkki.

Lauantaipäivä on käytetty sisähommiin. Ulkona olen piipahtanut lähinnä sen verran, mitä heinien ja vesien tarjoilukierros hevosten luo ottaa aikaa. Lunta on satanut lisää, nyt sitä on pehmeä kymmensenttinen kerros. Maailma muuttui taas lumen myötä hiljaisemmaksi. Ja valoisaksi.

Lupaan pyhästi (edes yrittää) ulkoiluttaa oikeaa kameraa, huomenna.

Tänään ei muuta, leppoisaa lauantaita, missä lienetkin!

Kedon kaunein kukkanen



10 kommenttia:

  1. Nyt että ottaa kupoliin kun kommentti lehahti taivaalle... HUOH!

    Mutta sitä olin sanomassa, että elämänkokemukseni mukaan tuo tosi trolli on sellainen aika alamittainen mieshenkilö, joka pelkää kuollakseen maailman kilteimpiäkin koiria ja jota häiritsee eniten kaikki, mitä muut ihmiset tekevät, kun elävät tyytyväisempää elämää kuin hän itse. Sitten omien pelkojen ja neuroottisuuden peittämiseksi jaetaan tappouhkauksia niin ihmisille kuin eläimille ja tehdään muuta pientä haittaa, mutta oikeasti pelätään se naapurin kaikkien kaveri collie hyökkää kimppuun.

    Lisäksi voisin todeta, että ainakaan luonnonrotuista issikkaa tuo kaveri ei taitaisi nuolineen saada hengiltä. Ne kun on sillain jalostettu jo viikinkiaikaan, että isäntä viedään aina kotiin, vaikka sen 30 km, vaikka olisi poni täynnä nuolia ja haavoittunut. Vasta sitten kotona voi kaatua. Jos tuollainen nuolisti koittaisi tehdä sen "kaatavan shokin", niin voin kertoa, että ensimmäisen nuolen nasahduksen jälkeen se issikka ottaisi hatkat sieltä aitauksesta ja hatkamatkallaan juoksisi tuommoisen nuolenampujan ylitse ja talloisi sen lyttyyn...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kamalaa kertoa tämä täällä, mutta Marran kommentti issikan sitkeydestä tuottaa todistuksen. Näin on. Kaviokuumetta pitkällisesti sairastanutta issikkaani päästettiin maallisista vaivoista eläinlääkärin toimesta. Rauhoituksen jälkeistä piikkiä seurasi iso määrä tappavia piikkejä, mutta hevonen ei antanut periksi. Eläinlääkärin mukaan sillä ainemäärällä olisi tappanut ison määrän hevosia. Mutta ei yhtä issikkaa. Lopulta ja viimein se onnistui. Ihan tosi kamala kokemus. Mutta ei ollut vaihtoehtoja, kun sairaus oli monesti uusiutunut ja rampauttanut kaikista mahdollisista hoidoista huolimatta. Hevosen Sielu ei vain antanut periksi. On se sitkeä, upea hevosrotu!

      Nettisikoja on maailma pullollaan. Ottamiani hevosten kuvia löysin aikoinaan virtuaalitalleilta, mutta ne häipyivät kun sähköpostilla huomautti. Ikävää löytää oma plinsessa tuommoisen törkyviestin ääreltä. Kirjoituksen laadullisesta annista päätellen tämä on ns. munaton mies, josta ei ole missään tositoimissa minkäänlaista vastusta. Säälittää lähinnä. Olohuoneen laminaatille voi levittää itse kukanenkin mitä haluaa vispilästä lähtien kuvausta varten. Eri asia osaako sitä vispilää edes käyttää.

      Argh!

      Poista
    2. Munkin tieto perustuu omaan kokemukseen. Kaverin vanhaa issikkaruunaa lopetetttin noin 3-4 kertaa ison hevosen annoksella, ennen kuin henki pakeni. Kaksi tuntia nousi ja kaatui kuopan vieressä ja kaveri oli kauhuissaan kun eläinlääkäri aina vaan avasi uutta pulloa. Lopulta suostui kuolemaan ja kaveri joutui sairauslomalle, kun sai pikku traumat kun seurasi vieressä lapsuudesta asti mukanaan kulkeneen hevosen kuolinkamppailun.

      Sen takia minä haluan, että mun issikka ammutaan. Siinäkin voi käydä niin, että vasta kolmas luoti päähän lopettaa kaiken, mutta ne kolme luotia on kuitenkin nopeampaa kuin myrkkyannokset toisensa jälkeen. Tästä toisestakin tavasta on kokemusta. Ei ne helposti periksi anna....

      Poista
    3. Sitkeitä ovat. Kun on omin silmin nähnyt missä oloissa ne elelevät siellä saarella, ei ihmettele niiden hengen sitkeyttä. Vuonohevoset ovat likimain samaa sakkia.

      Muistan, kun vein oman täykkäriherrani viimeiselle piikille. Se kultainen herrasmies seisoi vieressäni, pää sylissäni kauan. Kun sitten sanoin sille heihei ja suljin oven takanani, sitten se vasta antoi itselleen luvan luovuttaa ja kaatua. Soimasin itseäni monet yöt miettien, että itsekkäästi vain vaadin hevosta minua lohduttamaan vaikka olisin vähintään vartti aiemmin voinut siitä poistua pillittämään kassatiskille ja antaa hevosen kuolla.

      Huoh. Surullisia asioita.

      Nuo ovat niitä asioita, jotka ottaa vastuulleen kun eläimen ottaa.

      Poista
  2. Minä luin saman viestin koiria koskien facesta nyt äsken ja toden totta hiukset nousivat pystyyn pelkästä järkytyksestä. Onko ihme, että maailmassa on terroristeja kun lähikulmillakin liikkuu näin sairaalla mielellä olevia. Toisaalta, pelolle ei saa antaa valtaa ja viranomaiset on sitä varten, että turvaavat tällaisilta. Taatusti en anna koirani syödä ulkona tienposkesta yhtikäs mitään. Hyi hitto. Kiva kun postasit tämän ja harmi että kuviasi on käytetty moisen saastan levittämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on nettipoliisi ottanut asiaan kantaa ihan kokonaisella julkaisulla FB:ssa. Ja monta sataa kommenttia asiasta jo tullut. On kuulema trolli eikä pitäisi kiinnittää minkäänlaista huomiota moiseen.
      Ja viimeksi vuosi sitten on saman hyypiön profiilia poliisi kommentoinut.

      Minua ei kiinnosta poliisin selittelyt tässä asiassa. Se tyyppi, joka noita juttuja ja kuvia profiilissaan (olkoonkin feikki) kirjoittaa, ei ole täysijärkinen. On vain ajan kysymys milloin sille hyypiölle ei enää riitä eläinten rääkkäämisestä fantasioiminen.

      Niinpä jatkan profiilin ilmiantamista, nettipoliisille raportointia ja asian julkituomista. Tyyppi tuon profiilin takana ei ole terve.

      Poista
  3. Lisää oma puumerkki kuviisi ennen julkaisua, niin näkyy kenen kuva on esillä, muistikuvan mukaan Klorofyllin Allium tätä käyttää - kuvien alareunassa on copyright merkki ja nimmari. Tiedä sitten auttaako...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on joissakin kuvissa puumerkki ja copyright, mutta eihän se ole mikään este noille inhotuksille. Äkkiähän yhden C:n feidaa pois kuvasta. Ja kun netissä on pelkästään blogissa kuvia vuodesta 2009 alkaen ja ties missä verkkoalbumeissa lisää niin oma moka, oma kärsimys.

      Missäs kohtaa olet luku-urakassasi? ;-)

      Poista
    2. Äh ei ole nyt montaa viikkoa edennyt - työ haittaa harrastuksia ja harrastukset lukemista... Ja eilen jumituin illalla Adelen konserttia seuraamaan ja tänään sen vielä katsoin/kuuntelin töiden ohessa uudelleen. Siinä on ÄÄNI - ei kaikki tykkää, mutta meikäläiseen vetoaa ihan täysillä. Toivottavasti pysyy yhtä "jalat maassa" tyyppinä, kun on nyt. Katselin myös pari vanhaa videota ja voi miten lapsenkasvoinen hän on ollut vielä tuolloin, nyt oli jo "aikuistumista" havaittavissa :)

      Poista
    3. Lukemista riittää vielä, etkö jo saa yliannostusta?

      Adelen ainoa 'vika' on levyjen puhkisoitto. En vain jaksa kuunnella samaa biisiä joka tunti. Sitä se radiokanavien voimasoittoon pääsy tietää. Ääni on vahva.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com