Kevään merkkejä ja muita havaintoja

Hyvinhän se meni. Pronssi aina voitetaan, hopea hävitään.
Hieno oli peli ja hienosti joukkue kokosi itsensä, nousten ottamaan sen joka heille pelillisten(kin) ansioiden puolesta kuului.

Kunniaa ja menestystä Kanadalle illan peliin, tre kronor tikahtukoon koppavuuteensa. Ja tahallani kirjoitin pienellä. Eihän tre kronor ole yhtä euroakaan, hädin tuskin yhtä Kanadan dollariakaan.

Nyt onkin hyvä jäädä odottelemaan mm-kisoja. Jännäksi menee miten sen maailmankolkan tilanteet kääntyvät.

Viikonloppu on sujunut kutakuinkin niin kuin perjantaina vähän haaveilin. Sopivasti urheilua, lepoa, ruokaa ja rentoilua. Ei mitään ylimääräistä pakollisten kuvioiden lisäksi.

Sää on ollut kauhea. Välillä satoi isoja räiskäleitä, välillä tihuutti vettä. Tänä aamuna tuli räntää. Nyt on vain harmaata ja lämmintä tuhrua. Lumi pysyy hädin tuskin läjässä, tuosta ei ole enää pitkä matka sohjoon. Eikä kevääseen.

Kevään merkkejähän tässä on ihmetelty koko talven. Lintujen kevätkarkeloinnit, kanojen hautomisvietit, koirapoikien uuttera postilaatikon penkan haistelu, jänisten temmellykset peltoaukeilla. Pikkuisen jos uskaltaisin kopaista kukkapenkkiä, sieltä varmaan ensimmäiset penkkipunnertajat jo löytyisivät. Varmaan jouluruusukin värkkää jo nuppujaan.

Sisällä pörrää pari kärpästä ja pelargonit värkkäävät nuppujaan. Kaikkein varmin kevään merkki toistaiseksi on tämä:

Kliivian poikanen värkkää kukkaa. Varsinainen emokukka murjottaa toisaalla, tämä poikanen päkistää esikoistaan.

Kärpäsistä nimittäin ei voi olla varma. Nasse on sellainen turaturkki pierupussi, että hällä varmaan asuu persvilloissa pari kärpästäkin alivuokralaisena, ympärivuotisesti.

Kevät tietää myös sitä, että koko nelijalkaisten kööri pitää madottaa ja tarkistaa rokotukset. Töttistä ainakin pitää ilahduttaa rokotuksella ihan lähiaikoina. Karvanlähtö hevosten kohdalla on 50/50, Sörsselson pudottelee villahousujaan, Töttis ei luovu yhdestäkään karvasta. Varmaan murjottaa vielä juhannuksenakin talvivällyissä.

Kevät etenee, myös kalenterissa. Ensi sunnuntai-iltanana pitäisi hinautua lentokenttähotelliin ja olla valmiina aamun aikaiseen lentoon. Ensimmäistäkään matkavalmistelua en ole vielä tehnyt ja nyt huomaan, että olisi pitänyt aloittaa ajoissa. Garderoobi on ulkoilma-akiviteettien osalta kunnossa, mutta iltatilaisuuksien osalta se on tyhjää täys. Yksillä ehjillä sukkahousuilla ja uudella pipolla ei vielä täytetä smart casual tai black suit dress codea. 

Uikkarit ja aurinkolasit sentään paikallistin, niitäkin siellä matkustusohjeen mukaan tarvitaan.

Jep, kiire tulee. Tänään on kuitenkin vielä ihan vaan löysäilypäivä, Peetu ja Esikoinen lähtevät agilitytreeneihin, me muut käymme sillä välin kävelylenkillä. Ihan tasamaalla tasatahtiin, ei mitään intervallirepäisyjä. Vieläkin nimittäin pistää (ajatustasolla) hiottamaan lauantainen jumppakattaus, parhaat palat sekä Grit Plyosta että Coresta. Viimeisissä kerähypyissä sain hädin tuskin tossunpohjat irti lattiasta, hyppypunnerruksissa ei ollut hypystä toivoakaan, hyvä kun sain viimeiset punnerrukset tehdyksi.

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa, missä lienetkin!

Tulossa ovat nämäkin