tiistai 28. toukokuuta 2013

Peruna oppii istumaan


Tänään on pantu perunat istuksimaan. Ehkä ne jonain päivänä selvittelevät mikä suunta niistä kuuluu alas ja mikä ylös ja hyvällä tuurilla pukkaavat uutta satoakin. Viime kesänä sateet huuhtoivat enimmän osan kylvöksistä ja istutuksista alamäkeen. Porkkana pinnisteli kohtuullisen sadon. Nyt vaihdettiin peruna yläosastoon ja porkkana juurtukoon alemmas.

Nyt kun pottu on istumassa, voin toivottavasti näpistää aikaa aitaamishommiin. Tämä pottu oli vähän semmoinen ykkösprioriteetin homma sillä Äitikulta ilmoitti, ettei yksin jaksa ja potut itivät jo pitkillä versoilla. Kaipa siihenkin hommaan on joku vanhan kansan sanonta "jos ei pottua maahan toukokuulla, ei pöytään koko kesänä" tai jotain. Olkoon, en halua kuulla. Huono omatunto on nyt vaiennettu koska kuokittiin ja harattiin niitä pahuksen vakoja hiki otsalla ja sääskiä suut täys.

Säissä ei ole ollut moitteen sijaa. Lämmöt heti aamusta yli +20°C ja päivän vanhetessa lukematkin kohoavat. Isännät ovat totisesti rautapersausten sukua, aamusta yöhön valtrat ja johndeeret jurnuttavat pelloilla. Ilmeisesti kohta pitäisi toivoa nättiä sadetta itämisen varmistamiseksi?

Maamies peltoon pehmeään, kyntää, kylvää siementään...

 Kuulostaa vähän pirttiviljelyltäkin mutta pysytään nyt luonnossa ja maataloudessa. Joku roti!


Tänään ehdin jopa kaupunkiin ja aivan yllättäen löysin itseni polkemasta sitä hemmetin juoksupyörää. Mukavana yllärinä oli kuntokoutsin värkkäämä kolmijakoinen ohjelma. Totesin, että jalat osaan suunnilleen itsekin väsätä annettujen tahtien mukaan, mutta ykkösosa on niin hepreaa, että varasin perjantaille treenikaverin. Katsoopahan kerrasta tekniikan kuntoon ja pulttaa liikkeet selkäytimeen. Kolmososaa en uskaltanut vilkaistakaan, melkoista ähkimistä luvassa kesäkuulle (Sitten tuleekin kaivattu lomabreikki. Hyst hiljaa, ei manata pahoja henkiä, eihän?!).

Kouluissa on aivan hassut aikataulut tällä viikolla, yksi soitti ja kehui, että toinen saksantunti olikin vapaata, voitko pliis tulla hakemaan kirjastolta. Toinen tuli muuten vaan ennenaikojaan kotiin.

Huomenna on illalla virallinen äitienitketystilaisuus koululla, torstaina siivoavat ja perjantaina koulu alkaa vasta kl. 16. Virallinen Suomen Suven avaus lauletaan perinteen mukaisesti Laulurinteen lavalla. Monta tuhatta alakoululaista ympäri kauniin Karjalamme muodostaa suurkuoron. Karjalasta kajahtaa kl. 18 ja ainakin Radio Suomen kautta sen saattaa kuulla, Pohjois-Karjalan radio kehui lähettävänsä suorana. Tiedä sitten.

Jos en ihan väärin käsittänyt, lakkautettava sotilassoittokuntamme säestää lapsia tänäkin vuonna. Ensi vuodesta kukaan ei tiedä. Ei ole rahaa kuskata lapsia laulamaan ja varuskuntakin lopetetaan.


Torstai aiheutta minulle jo nyt pientä hyperventilaatiota, ahistusta ja ohimosuonten kiivasta kramppausta. On meinaan se aika vuodesta kun hevoset saavat hammashoitonsa (raspaus) ja rokotteet. Sörsselssonhan on ihan lunki ja rento, niinkuin aina, mutta Se Toinen onkin varsinainen tapaus.

Olenhan minä sitä siedättänyt tässä talven mittaan kaikelle. On napsuteltu kuulakärkikynää korvan takana, tökitty milloin milläkin kaulaan ja ronkittu ruiskuilla. Ei mitään reaktiota. Nada. Mutta auta varjele kun lääkärin Landcruiseri hurahtaa pihaan, silloin hurahtaa tammalta silmät päässä nurin ja alkaa semmoinen pudotuspeli, että heikompia hirvittää. Ja minuun sattuu kuitenkin. Taas. Viimeksi sain vasempaan kyynärvarteeni väliaikaiset kipparikallen muskelit, mustelman ja ruhjeen muodossa.

Saas nähdä... huokaus. Olisi hyvä kun saisin sen laitumen huomenna valmiiksi, voisin pitää hevosia torstaina aamulla laitsalla ja tamma olisi sopivasti tuoreella kyllästetty, ettei jaksaisi lotkauttaa  korvaansa... *putosi juuri pilvilinnoista ja totesi olevansa edelleen samassa saumassa*

On se vaan semmoinen mieliharmi, että hetkittäin mietin koko hankinnan järkevyyttä.


Johan tästä taitaa joutaa maate. Vaikka valoisaa riittää, riittää ja riittää. Tuntuu ihan tuhlaukselta mennä kesken päivän nukkumaan, mutta aamu on armoton. Äitikulta pitää kyytiä heti aamutuimaan laboratoriokokeisiin. Sitten saattaisi olla se muutaman tunnin teoreettinen mahdollisuus aitaamiselle.

Toivottavasti hommat menee ns. tuubiin ja saan pidettyä aikataulut kasassa. Ensi viikolla helpottaa, vihdoin.

Lapsiraukat saavat silloin rääpiä henkensä pitimiksi mitä löytävät, Äiti purkaa sumaa. Iso-J suhaa ympäri maakuntaa ja haalii tilaukset kotiin ennen lomia.
Sitten pitäisi kai saada se remonttiaikataulukin valmiiksi ja ja ja... hengästyttää.

Niistä sitten tuonnempana, arvailu ja arvelu on ajanhukkaa. Nukkuminen sen sijaan on kuin panisi rahaa pankkiin. Siirryn siis talletusosastolle. Mukavaa viikonjatkoa, missä lienetkin.

Saskatoon aloitteli kukkimista
PeeÄäs: iloitsen: löysin ja opin Spotify -palvelun. Ei poppi lopu, ennen loppuu luureista virta.
PeeÄäs: kadehtin niitä onnekkaita jotka ovat juuri nyt Pinkin konsertissa, vetäkää ilolla!
PeeÄäs: eilen oli joku vesilintujen ylilentopäivä. Lännestä itään menivät, ainakin kolmessa aallossa:

Hirveesti tirppoja, taivaan täydeltä
PeeÄääs: lehdessä uutisoitiin, että valkoposkihanhien muuttoa on hidastanut kova itätuuli. Satojatuhansia niitä on uutisen mukaan lentänyt yli. Muistan viimesyksyltä niiden massiiviset yömuutot. Olin juoksulenkillä ja ajoittain kaakottava parvi lensi ylitseni jossain korkealla. Niitä parvia oli monta ja sitä ylilentoa jatkui monena iltana.






5 kommenttia:

  1. Mun on pitänyt monta kertaa kommentoidasanoa, että tuo on todella hienoa, kun äitisi asuu samassa pihapiirissä ja olette ilmeisesti vartavasten halunneet torpan, josaa on tilaa hänelleken.
    Siihen ei moni pystyisi(eikä tietty aina ole tarviskaan), mutta kuitenkin, huikeaa ja arvostettavaa. Lisäksi ainakaan tekstien perusteella ei ole mitään kyräilyä tms siitä asiasta puolisosi tai omalta osaltasi. Taatusti ristiriitatilanteitakin tulee välillä kuten muidenkin ihmisten kanssa, mutta perusmuuria ei hetkauta mikään.
    Äitisi on varmasti onnellinen, kun hänellä on kaltaisesi tytär.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kuule eilisillasta asti miettinyt tuota kommenttiasi. Etenkin mitä siihen vastaisin. Ensin pitää sanoa kiitos.

      Silloin kun me päätimme ryhtyä etsimään taloa näiltä seuduilta, yksi olennainen ehto oli saada Äidille koti kävelymatkan päähän. Siitäkin syystä etsiminen ja tämän oikean löytäminen kesti niin kauan.

      Täällä me remontoimme (ts. rakensimme uuden) Äidille kaksion vanhan kivinavetan seinien sisään. Ja kyllä siitä on kylällä puhuttu, kaupunkilaiset pistivät vanhan ihmisen navettaan. Mutta kun ovat nähneet senioriresidenssin, ovat leuat loksahtaneet sijoiltaan.

      Jotenkin vain tuntui siltä, että hän on niin luonteva osa meitä ja meidän perhettä, että ilman ei osata olla, kumpikaan. Veljeähän ei perhe voisi vähempää kiinnostaa, sisarellani on omat ruuhkavuotensa siellä etelässä. Viettää paljon lomiaan täällä meillä.

      Eihän se aina onnen auvoakaan ole, temperamenttia kun on, molemmilla. Hänelle on vaikea pyytää apua ja olla autettavana. Onneksi meillä kummallakin on omat ovemme jotka saamme perässä kiinni. Kotirauha kummassakin taloudessa.

      Hyvähän hänen tuossa on olla, luulisin. Ei tarvitse olla yksin ja saa tehdä pihahommia oman vointinsa mukaan.

      Iso-J:lle anopin läheisyys ei ole ollut ongelma. Ja lapset ovat autuaita; hän paistaa letut ja vohvelit, parsii suosikkifarkut ja kutoo villasukat. Auttaa koulun käsitöiden kanssa ja kertoo muinaishistoriasta eli omasta lapsuudestaan.

      Joo, näin on hyvä. Hoitakoon oman huushollinsa niin kauan kuin jaksaa, sitten autellaan tarvittaessa. Niitä vuosia en tahdo nyt edes ajatella, edessähän ne raskaimmat ajat vielä ovat.

      Poista
  2. Isoisäni aina sanoi, että perunat pitää istuttaa ennen kesäkuun ensimmäistä päivää. On se siis vanhan kansan viisaus. ;) Siihen aikaan olin minäkin lapsityövoimana perunapellolla, kun käsipelillä istutettiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, se on sitten toukotöitä tuo perunan laittokin. Vielä löytyi yksi vasu itäneitä, ne on pakko kuokkia tänään illalla multiin, että pysytään aikataulussa.

      Kertoman mukaan eräs armeijaa käynyt nuorimies oli kirjoittanut loma-anomukseen: "haen viikon lomaa, kotona on perunanistutus ja se tehdään käsi pelillä". Vastaus oli: "loma myönnetty, 3 pv. Ottakaa käsi pois peliltä niin homma sujuu nopeammin"

      -Mistkäköhän mullekin näitä inttijuttuja on kertynyt??

      Poista
  3. Kasvaa se pottu kesäkuussakin istutettuna :D

    Mutta tänään taitaa olla panoilta täälläkin. Ainakin pottua pannaan ja kävin hamstraamassa tarvitavat muutkin siemenet.

    Kasvihuonekin tuli rekkakyydillä kotipihaan. Kokoamista vaille valmis :)

    Ja Hattara antaa odotuttaa - ei kuulu vielä pentusia. Ajan kysymys vain...

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com