sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Paras Pentu

No nyt se repii jalan irti
Voi rähmä tätä koplaamista
Näpit irti äijä mun leegoista

Kävimmä näytillä. Näiden ensimmäisten kuvien perusteella Peetu ei varsinaisesti ilahtunut tuomarin käsittelystä, mutta lattialle päästyä häntä jo heilui ja sama hyväntahtoisen (hölmön) onnellisen piskin ilme levisi korvasta korvaan. Mahanalus tassuja täynnä Peetu kipitti tarvittavat kuviot, seisoi nätisti paikoillaan ja nappasi täyspotin.

Mitään uutta edellisiin kertoihin ei ole lisättävänä, sama setti tuotiin kotiin kuin ennenkin.
Kyseinen tuomari pitää legendan mukaan ruskeavalkoista  ainoana oikeana russelin värinä joten kun hän kiittelee Peetun mustavalkoista väritystä, se täytyy ottaa kunniana. Arvostelussa mainittiin myös miehekäs pää ja  tehokkaat takaliikkeet, monen muun hyvän ja erinomaisen asian lisäksi. Ei ole Peetu turhaan pötkinyt tallihommissa ja tunkiolla, sieltä ne tehot löytyvät vähäiseenkin terrieriin.

Kätevä on kyllä tuommoinen rekku jonka voi aamutallin jälkeen ravistaa roskattomaksi ja nakata häkkiin, siitä kehiin ja kiitoskiitos pokaalitiskin kautta kotiin. Kasvattajalle iso kiitos avusta, tuesta ja opastuksesta.

Tuomari Harry Tast
ROP-Pentu, KP

Tähän se sitten loppuikin, pentuluokassa kisaaminen. Seuraavan kerran mennäänkin jo juniorikehään ja siellä on yleensä aina enemmän vastusta joten pokaalit ja rusetit ovat kovemman työn takana. Mutta nämä ovat ne ensimmäiset ja siitä syystä tärkeimmät, toistaiseksi.

Kotona oltiin jo puolilta päivin, joten tässä jää aikaa ties mihin kaikkeen. Ulkona on ihana auringonpaiste, plussakeli ja paljon lentäviä ja sirkuttavia lintuja. Huomenna kuulema sataa lunta.

Taidan käydä tekemässä tallihommat alta pois ja keskittyä sen jälkeen huilimaan. Illalla käyn lenkillä ja siinä se sunnuntai sitten saakin olla. Ei mene suorittamiseksi.

Veli Miltonin sunnuntain tyyli on oivallinen. Sama rentoutta toivon sinullekin, missä lienetkin!


PeeÄäs: nyt on kyllä tosiaan syytä tehdä tälle valokuvauskoneelle jotain. Sisäkuvat eivät onnistu millään säädöillä ja irtosalama on ihan tolkuttoman hidas. Joko pitää ostaa parempi kameranrunko tai opetella kuvaamaan. Taidan ryhtyä säästämään siihen runkoon....

11 kommenttia:

  1. ONNEVA Peetu!
    Onhan se hienon näköinen kuvissa, joten en ihmettele, että pärjää.
    Ja Peetun hapan ilme selittyy kyllä mösjöö tuomarilla. Herra on varsin kovakourainen aina.

    Tartupa heittämääni luonnonsuojeluhaasteeseen kun joudat. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herra Tuomari on kyllä myös kuuluisa kitsaasta palkitsemislinjastaan joten otamme päivän saaliin ilolla vastaan ;-)

      Ööööh, haaste.... No jos muistan niin teen sen jossain välikössä.

      Poista
  2. Onnea Peetu! Ja tyttärelle tietysti myös! Tiesin sen että se pieni perkele ottaa paikkansa korkeimmalla korokkeella. Se on niin onnellinen nykyisestä elämästään että tekee osansa areenoilla - iha muina miehinä ja ohimennen - jatkaakseen paskassa möyrimistä :D
    Kerrohan terkkuja, Nasselle myös ja voitko samalla tönätä Miltonia, se on ihan liian tyytväisen näköinen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peetu viihtyy sekä kehässä että tunkiolla, monitoimiterrieri :D

      Terveiset ja onnittelut välitetty. Kiitos.

      Poista
  3. Loistava kuvasarja Peetusta. Hihittelin itsekseni. Ja ihana toi Peetun alin poseeraus. Näitä kuvia on katsottu monta kertaa tänään.

    Parhaat koirat on monitoimikoiria.

    Onnea Peetulle ja koiran esittelijälle myös.

    OP

    VastaaPoista
  4. Ah... jackpot tyhjennetty pajatson kera. Onnea! Ennen kaikkea teinixin mielihyvän ja harrastuksen eteen buenoo. Siinä äiteenkin sielu ja yhteisymmärrys puolin ja toisin toimii taas paremmalla luistolla. Joka ei tiedä, ei ymmärrä ao. lauseen merkitystä.

    Onnea kaikille osapuolille! Onnistuminen on aina nasta kokemus :)

    VastaaPoista
  5. OP ja Tita, kiitos molemmille. Monitoimiterrieri nukkuu limppukiepillä Nasse-sedän vieressä, vieno pierunkatku kertoo, että ovat elossa :-)

    Minä ja Juniori varustimme ratsut ja höntsäilimme hyvän tovin. Tahallaan harhautettiin hevoset viemällä ne talliin -ei suinkaan syömään vaan satuloitaviksi ja sitten takaisin kevätiltaan hommiin. Minä ratsastin Soosin ja Junnu käppäili Töötin kanssa. Sitten hevoset saivat taas odotella tallissa, iltaruokiaan.

    Soosilta kärvähti käämi, paukutti ovea kiukulla. Ja oppi kerrasta, ettei puuroa heru ellei nätisti odota.

    Nyt syvennyn toviksi hesarin kuukausiliitteeseen, laatuaikaa! On ollut tosi pitkä päivä, paljon sitä yhdessä päivässä ehtii kokemaan :-)

    VastaaPoista
  6. Jonkunhan on oltava paras, Peetulle rooli käy kuin kirsu kuonoon. Voittajaksi syntynyt.

    Koiruuden ansioituneella esittäjällä on muuten megamageet kynnet. Tykkään !

    Nätti pari.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut lutuiselle!! :)

    Mulla olis sulle haaste blogissani, jos vaikka edistettäisiin kesää sillä tms ;)

    http://jillanblogi.blogspot.fi/2013/04/tuulahdus-kesasta.html

    VastaaPoista
  8. Kiitos Jilla, kunhan tämä hirmuinen hässäkkä helpottaa, lupaan katsella kesäkuvia avoimin mielin ja tehdä kesänvauhdituspostauksen.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com