Kummipoika

Meillä on niin mainio kummipoika, että hän ansaitsee mielestäni oman päiväkirjamerkinnän.
Hän on kummilapsistamme nuorin... öööh, eikä niitä sitten veljenpojan lisäksi muita olekaan.
En ole kummitädeistä ansioitunein, ainakin jos tulee kummilapsen kristilliseen kasvatukseen.
Mutta yritän olla aikuinen joka on ainakin tekstarin päässä jos oikein tiukka paikka tulee, omien vanhempien kanssa. Tai elämässä muutenkin.

Tässä on sellainen nuori mies, jonkalaisia soisin olevan tiuhemmassakin. Siskolikan nuorimmainen, kohta äitiänsä pidempi ladonovi joka on maailman suloisin ja kivoin nuori mies. Oma joukkueensa äänesti hänet tälle kaudelle kapteeniksi ja hienosti on isoa C:tä rinnassaan kantanut. Hän jos kuka on tiimipelaaja, aina omien puolta ja kaikkien kaveri. Pitää silti oman päänsä eikä lähde hölmöihin hommiin. Koska se nyt vaan ei oo siistii möhlii hommii jo nuorena.

Tänään tuli viestiä kauden toiseksi viimeisimmästä turnauksesta:

Jees voitettii ruotsalaiset hofors team 3-2 :)

5 min ennen loppuu purjehdin omast alueest ruotsalaisten ohi 

ja kosarin päätteeks ratkasin nöyrä oikee yläkulma.

Kosari on lätkäkieltä ja tarkoittaa coast to coast (rannikolta rannikolle, (kaukalon) laidasta laitaan yksin läpi ja ratkaisumaali tehtiin nöyrällä asenteella oikeaan yläkulmaan.

That´s my darling. Lapa jäähän ja nimi lehteen. Kuvat ovat Siskolikan kuva-arkistosta.

Muilta osin lauantai on ollut mukavan keväinen. Pihaa paljastuu päivä päivältä enemmän. Koirankikkareita ja haravointia, sitähän se kevään pihapuuhastelu on.

Hevoset alkavat näemmä vähitellen siirtyä kesäkarvaan, ainakin se hillitön talvikarvan pöllyäminen on jo laantumaan päin.

Pyhäpäivän kunniaksi pakkaan auton aamulla täyteen junioreita ja suunnataan PeetuRoadShow:n merkeissä näyttelyareenalle. Pitäkäähän peukkuloita pydessä, pokaalikaappiin mahtuu vielä paljon pyttyjä ja Esikoisen huoneessa on paljon tilaa uusille ruusukkeille.

Ja mikäli niitä ei heru, otetaan homma treenin kannalta. Pääasia, että päähenkilöllä häntä heiluu ja mieli on iloinen.

Mikäli luoja suo ja tuulet ovat suotuisat, pääsen huomenna lenkille tai jymypotin osuessa kohdalle ihan salille saakka. Ihan jännittää kumpi keikka osuu omalle kohdalle. Voittajafiilis on jo valmiina. Flunssalle sanoin heihei, ryin kurkkuni puhtaaksi ja nyt on taas heleä ja kantava ääni. Kuuluu tallilta pihaan saakka :D

Leppoisaa lauantaita, missä lienetkin!

Vielä minä joskus...