keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kakarakatsaus


Torpan kaksi- ja nelijalkainen nuoriso, kakarat ja jälkikasvu voivat hyvin, kiitos vain kysymästä.
Sen enempää vauhtia kuin ajoittain vaarallisia tilanteitakaan ei puutu. Järjenkäytön perään kyselen harva se päivä. Kaikilta.

Otetaan nyt ensin tämä Peetu Paksukallo. Koira jolla on superpallo aivojen paikalla ja pippuri sydämessä. Ei jätkältä yritystä puutu. Loikkii, juoksee ja touhuaa aivan huimana. Kissa on kätevä painikaveri, halko hyvä puruluu (ulkona) ja Nasse on kätevä trampoliini. Aivan. Olen nähnyt lukuisia kertoja kuinka Nassea härskisti alistetaan trampoliiniksi jonka päältä voi yrittää pongahtaa uusiin sfääreihin.

Kaikkea pitää pienen koiran tutkia, haistaa ja maistaa. Hevosen häntä on jo huomattu huonoksi liaaniksi, Tösseparka katsoi minuun armoa anoen kun pikkurakki roikkui suomenhevosen jouhissa. Onneksi hevonen piti takajalkansa maassa eikä potkaissut vaikka vaistot varmasti niin neuvoivat tekemään.

Talikko, talliluuta ja kottikärryn rengas, kaikki kelpaavat harjoitusvastustajiksi. Ja me kiellämme. Me suhahdamme, tömistämme, hushhushussaamme pentua pois kielletyistä asioista ja tekemisistä.

Onneksi joskus pääsemme kiittämäänkin. Ja juuri nyt, minulla on aamutallin työmäärästä väsähtänyt lämmin koiranpentu polvitaipeessani. Parasta koiranpennussa on pyöreys, lämpö ja suloisuus. Silloin kun ne nukkuvat. Se, että pentusen henki haiskahtaa lampaanpapanoille on vain hellyyttävä piire... *köh-köh*


Sitten on toinen sydäntäkylmäävä porukka, ne kesällä hankkimamme kananuorikot, kiuruveden nätit tytöt.

Niitä neitosia ei enää pitele muu kuin kannellinen astia. Läpsläps ja kana lentää liihottaa yli kaksimetrisen aidan. Noin kerran tunnissa joku meistä joutuu kanapaimeneksi ohjastamaan kanaset portista takaisin suljetulle osastolle.

Juu, verkkokatto on ns. työn alla, vielä vaiheessa tosin. Tarvitaan monta käsiparia eikä hyvä sääkään olisi pahitteeksi. Rankkasateessa ei suoraansanoen paljoakaan hotsita hosua kanaverkkorullien ja muiden vempeleiden kanssa.

Eihän meitä haittaisi ollenkaan, vaikka pari kanaa tuossa pihapuiden alla tepasteleekin. Mutta kun en voi täysin luottaa Frakkitakkisen Kissaveljeskunnan mielenhillintään. Pylleröivä kananpersaus saattaa johdatella pulskankin tupakissan villeihin viettiliikkeisiin ja se on kanan menoa se.


Niin, frakkiasuiset kissaveljekset. Ne ovat nyt aikuisia, hieman pyyleviä peräkammarin poikia. Toki tyhjiinimettyjä hiirennahkoja löytyy pihalta päivittäin ja joskus joku sulkakin pölähtää. Veli Miltonilla oli männäviikolla ylilentävästä sorsaparvesta tipahtanut sorsanpoikanen saaliinaan. En todellakaan tiedä mistä kissa sen löysi. Pelastin mitä pelastettavissa oli ja sorsa pääsi vaivoistaan. Kissa jäi ilman sorsapaistia.

Kissaveljekset voivat siis erittäin hyvin. Ja paksusti. Juttelin rokotustalkoissa eläinlääkärin kanssa aiheesta. Hän tuumasi, että täällä maalla ne kissat kastroidaan ja rokotetaan, jotka elelevät elämänsä sisäkissoina. Viimeistään kissa tuodaan rokotuksille kun se muuttaa kerrostaloon.

Maalaistalojen villit ja vapaat kissat eivät juurikaan vastaanottoaikoja kuormita.

Meidän jätkät on rokotettu, madotettu ja taitaapa kummallakin olla jopa mikrosiru nahkassaan.

Hevosnuoriso voi hyvin, niilläkin maha kasvaa ja turkki tuuhettuu.

Kaksijalkainen nuoriso (ei kanat) viettää syyslomaansa. Lojuvat kuin lapamadot pitkin sohvia, vain läppärin näpytys kertoo, että jotain älyllistä elämää on vielä rahtunen jäljellä.

Luudan ja raipan avulla julma äiti ajaa lapsoset pirtistä pihaan ja hommiin. Semmoista se elämä on, oi aikoja oi tapoja.

Mukavaa keskiviikkoa, missä lienetkin!








11 kommenttia:

  1. Peetu kuulostaa juuri siltä, miltä se kuvien perusteella näyttääkin. ;)
    Mutta eiköhän se siitä, ennemmin tai myöhemmin ja Siperia opettaa.

    Aika hurjia kanoja kun tuolla lailla lehahtelevat aidan yli. Toivottavasti pysyvät kaikki tallessa kuitenkin.

    Lapset vaan pihalle lomanviettoon, raitis ilma ei ole koskaan pahasta! :D

    VastaaPoista
  2. Tästä kyllä oikein aisti sen lämmin henkisyyden, ei voi muuta sanoa. Varsinkin kuvaus Peetusta, sen saattoi aivan kepeästi nähdä sielunsa silmillä tekemässä tihu/tutkimustöitään :) On teidän elukoilla onnelliset päivät, terveisiä koko poppoolle.

    VastaaPoista
  3. Voi paska, lampaan sellanen. Olipas mukavanvirkistävä tarina!! Elukat on siit mukavii, et niitten pöllöilyy on aina välil mukavaa tiirailla. Mut meil ei tartteta ky yks NO NYT huuto ni riehuminen taukoo, ainaki sekunniks. :)

    Mukavaa päiväjjatkoo koko katraalle, sinne!!

    VastaaPoista
  4. Kiitosta vain kiitos yllekirjoittaneelle kolmikolle. Mukava jos koitte tekstin ilahduttavaksi.

    Lisää ilonaihetta minun päivääni toi kaksi tallin varastoon pyöriteltyä jymypaalia vihreää, kesältä tuoksuvaa heinää. Juuri sellaista kuin heinän pitää ollakin. Ja niitä paaleja on varattu meille 30 kpl. Tarvittaessa enemmänkin. Naapurin setä kuskaa paaleja tarvittaessa. Tästä heinäjemmasta tietää vain viljelijä, naapurinsetä ja minä. Naapurinsetä hakee sieltä heinää miniänsä hevosille ja meille. Hintakin on sangen sopuisa ja hyvästä heinästä maksaa mielihyvin.

    En olisi tätä heinäpelastusta löytänyt ilman Maailman Avuliainta Naapuriamme. Kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja pitkä kiitos sinne minne se kuuluu. Pirulle pitkät paskat homeisten heinien myyjien takia, myykööt ryönänsä minne myyvät, mieluummin tukehtukoot itse homeisiin heiniinsä.

    Olin jo hieman huolestuneena pöyhinyt heinäpaalejani, niitä elokuussa tulleita. Laatu on kärsinyt jo näin lyhyen varastoinnin aikana ja kohta ne olisivat olleet syöttökelvottomia.

    Onneksi nyt voin syöttää jo tätä uutta ihanuutta. Kuulostan ehkä kiittämättömältä, ei ole heinäntekijänkään osa helppo, varsinkaan tämmöisenä katovuotena jolloin heinät homehtuvat jo kasvaessaan ja tulva kelluttaa ainoat kelvolliset paalit piloille. Sehän minua tässä heinähommassa varsinaisesti nyppii, että tänäkin syksynä heinä on maksanut taas piirun verran enemmän vaikka laatu on ollut huomattavasti edellisvuotta huonompaa.
    Ja aina löytyy joku luikku joka myy tietentahtoen surkeaa jämäheinää, priiman hinnalla. Analyysejä ei saa pyytämälläkään tai sitten ne ovat ihan hatustavetäistyjä männävuotisia arvauksia.

    Sataa, tietysti. Sekään ei haittaa kun on niin hyvä mieli tämän heinähomman ansiosta.
    Iltajuoksun jätän väliin, sieltä saa iljettävän nuhan ja ties minkä näivetystaudin joten minä pysyn tänään illalla tuvassa.



    VastaaPoista
  5. Hyvä että positiivisia asioita tapahtuu, niistä tulee aina hyvälle mielelle. Vastasin sun viimeiseen kommentointiin tuolla Luostarin puolella, kyllä sitä yhdessä paikassa tänä iltana naurettiin navettaan tungetulle mummolle! :D

    VastaaPoista
  6. Hätäensiapuna vaikka kaatosateessa narukerä, jota viskotaan edes takas kanatarhan katon ylitse niin että tulee lennon estävä "verkko". Vrt lokkiestot Kauppatorilla...

    VastaaPoista
  7. Hei, pikaiset terkut Nemppalasta. Silkkaa juhlaa on ollut olla kotosalla eikä Radisson-kodissa. Viime viikolla Pohjois-Suomessa homma kynti oikein perusteellisesti. Viikko on vilahtanut huimaa vauhtia, tänään illalla varmaankin pikainen piipahdus julkistaa Suomen paras viinibaari noin niin kuin UB Horse Shown etkoina ja huomenna kiskot kolkkaa kohti Isoa Kirkkoa ja la iltapäivänäytös ja sunnuntaina Rolex World Cup ja sitten suunta kohti Kuopiota. Mukavaa syyslomaa perillisille ja tsemppiä Nasselle:)

    VastaaPoista
  8. Ai samperi, nyt iski ankara kadetus. Olisipa somaa istahtaa Nemppakuoman kanssa virvoittavien viinileilien ääreen ja harrastaa jaloa hevosurheilua valomerkkiin saakka. Niinkuin vanhoina hyvinä aikoina :D

    Sen sijaan nylkytän hikihölkkää pilkkopimeässä, hyvällä tsägällä sataa vielä räntää. Ja ainakin viimana puhaltava pohjoistuuli kuivattaa räät leukaan ennenkuin ehtii chablista sanoa!
    Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua, kerro terkkuja tutuille!

    VastaaPoista
  9. Heh, kuulostaa Peetu ihan meidän eriterrille nuorena, Häjyynen tuhansien tilanteiden mies kanssa ehti ja kerkes! Kyllähän se vieläkin kunnioitettavassa kahden vuoden iässään säheltää mutta pahin angsti on jo ohi. Mutta on sitten mukava koira, mukavin kaikista ja on miulla niitä kaikenlaisia ollut ♥
    Taputukset Nasse-sedälle ja Murunen lähettää ihan halin hänelle.

    VastaaPoista
  10. Pakko kommentoida tuohon kanojen ulkoiluun. Meillä siis kanalassa asuu Jalmari -kukon haaremissa 7 kanaa ja ulkoilevat päivät vapaasti pihalla, siis silloin kun itse ollaan maisemissa. Meillä pihalla viilettää neljä kissaa ja ollaan nyt pari vuotta tätä yhdistelmää seurattu. Meillä vissiin kissat tietää, että kanalan asukit ovat ikäänkuin "omaa laumaa", eivätkä yritä niitä tosissaan pyydystää.

    Tosin kiusaavat välillä, mutta meidän Jallu antaa kyllä kissoille sellaisen läksytyksen, että hänen naisiinsahan ei kosketa :) On nimittäin aika hauska seurailla.

    Tosin en tiedä onko meidän kissat ihan normaaleja kukaan, mutta vielä ovat kaikki (siis kanat ja kissat) hengissä tähän asti säilyneet. Sekin saattaa olla mahdollista, että meidän kissat ovat kanojen sukulaisia, kun viihtyvät kanalan orrella...??

    Tsemppiä vaan sen asian tiimoille ja mukavaa syksyn jatkoa (sateista huolimatta)!

    VastaaPoista
  11. Kiitos Savu puumerkistä ja terveisistä, perille menivät, Peetu tuhisee taas vakiopaikallani MINUN tuolissani ja yrittää olla pieni (on ja sievä (on) ja viaton (ei ole).

    Heidi, ihanko oikeasti kissat eivät hätyytä kanoja? Entäs koirat? Jos minulla on varsin vähän luottoa kissaveljesten itsehillinnän suhteen, sitä on minimaalisen vähän Peetukakaran kohdalla. Nasse on ainoa johon voisin kuvitella luottavani kana-asiassa.

    No huomenna yritämme (tai viikonloppuna) tehdä lopun kanasten aitahyppelystä. Ne ottavat sen näköjään ihan vaan huvin ja urheilun kannalta. Kiltisti piipertävät heti takaisin kanalan tarhan ovesta kun sen niille aukaisee. Ja sitten taas lehahtavat yli. Ja takaisin. Hassut jumppakanat.

    Huomaan, että teilläkin on Peetu, tehtäiskö koiravaihtari silloin kun meidän Peetulla on pahin teiniangsti päällä? :D

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com