Päivää!
Tulin vain pikaisesti kertomaan, että hengissä ollaan ja elämä jatkuu Vapun jälkeenkin.
En ole vielä täysin kompostiin kadonnut vaikka pihan ja puutarhan vetovoima on päivä päivältä kovempi. Kylmä ja kolea sää sentään hieman hillitsee pihaelämää.
Torpan nimikkopenkkikin on vielä aitan varjoissa, eihän kukaan persustaan vapaaehtoisesti jäädytä rautapenkillä, eihän? Tänä aamuna peittelin hevoset sadeloimiin, satoi nimittäin ihan sitä ihtiään, lunta! Onneksi vain pieni ripsaus muistutuksena, että sekin sateen muoto on mahdollinen.
Se oli äitienpäivä vuonna -95 kun kurvailin Lauttasaaren vanhalla sillalla kesärenkailla, lunta kymmenen senttiä. Ei naurattanut yhtään.
Että ihan hissuksiin vielä, talvella on pitkät korvat ja hyvä kuulo taaksepäin.
Kalenteriin kertyy kevään edetessä merkintöjä. Kivojakin. On luvassa veljentyttären lakkiaiset ja todella tarpeeseen tuleva pohjoisen reissu. Veljenpojan hääkutsuakin olisi ehkä lupa odotella.
Ensi viikolle on varattu aika Taikanäpin vanutukseen sekä ensimmäinen käynti siinä terapiassa joka kuulostaa aivastukselta, tshihtsiu tai jotain. Shihtsui? Shiatsu! Pääsin jonojen ohi peruutusajalle.
Jätän kommenttiboksin avoimeksi, sinne sopii kertoilla kokemuksiaan kyseisestä hoidosta.
OMT-hoitoakin on luvassa ja samasta osoitteesta saan akupunktiotakin. Hyvä niin.
Onhan se ihan sikamaisen itsekästä vain omaa ihtiään ajatella kun maailmakin pitäisi pelastaa.
Silti. Torppa pysyy pystyssä, perilliset tulevat ruokituksi ja kasvatetuksi ja eläimet hoidetuksi vaikka minä hetkisen elämästäni uhraankin aikaa oman jaksamiseni eteen.
Näillä sätkitään eteenpäin. Palataan taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com