Arkipyhä on iloinen asia

Poistumistiet pidettävä vapaina

Kuvassa Veli Milton toimittaa tärkeitä tarkastustehtäviään, tällä kertaa tarkastuksen kohteena oli telkkahuoneen ikkuna ja poistumistien koeponnistus. Tapahtui harmillinen työtapaturma, läpiveto läimäisi tarkastajaa ikkunalasilla ahteriin ja tarkastaja päätyi pihalle.

Monta kertaa olen iloinnut näistä arkipyhistä. Mitäs niitä nyt onkaan tämän helatorstain lisäksi? Tähän elämäntilanteeseen (kaikkiin tähänastisiin) ne ovat sopineet kuin nenä päähän. Yritän pysyä kärryillä mikä pyhä ja miksi vietetään, valitettavasti muilta osin näiden pyhien uskonnollinen merkitys jää vuosi vuodelta vähäisemmäksi. Arkipyhien edut sen sijaan nousevat aina vain asteikolla ylemmäs.

Etenkin nämä torstait riemastuttavat. Koko päivä aikaa tehdä kaikenlaisia kotihommeleita jotka muuten ehkä jäävät roikkumaan viikosta toiseen. Sitten on enää perjantai arkista aherrusta ja tralalaa, viikonloppu edessä.

Totuuden nimissä, eiväthän läheskään kaikki pääse nauttimaan arkipyhän eduista. Suuri joukko ahertaa töissä nytkin. Että sorry vaan sinne ja tuotteliasta työpäivää.

Paikallinen Mahtimies, ikuinen Kakkonen antoi männäviikolla kitkeriä lausuntoja arkipyhistä ja suomalaisten työmoraalista. Kyllä siellä vissi totuuden siemen piileskeli, viisaita sanoja. Mutta ei joulua pidä mennä siirtelemään mihinkään. Aatto on 24.12. ja sen faktan kanssa kauppiaidenkin on elettävä. Se, miksi suomalaiset sairastuvat kummallisesti arkipyhien jälkeiseksi työpäiväksi on merkki lusmuilusta, valitettavan usein.

Noh, se siitä. Arkipyhä nimeltä Helatorstai valkeni kuulaana, luvaten lämmintä päivää. Seitsemältä taivas roiskaisi puhdistavan sadekuuron ja nyt aurinko hautoo kosteaa ilmaa lähes trooppisiin lukemiin.

Ulkoistaessani hevosia idästä löyhähti lämmintä lehmänhöngän lempeää ilmaa. Laitumelta kuuluu kasvun kohinaa ja kohta olisi syytä aloittaa aitaamiset. Suuri Vihreä hyökyy päälle voimallisesti.

Aitaamisista puheen ollen, tämä kuva äitienpäivältä jolloin Ketterä Keltainen poistui aidan vihreämmälle puolelle. Pieniä poikia kiinnostavat usein kaikki työkalut ja vempeleet, eikä varsa ole poikkeus. Ruuvinväännin on huippujännä ja työtä pitää änkeytyä seuraamaan ihan tuntumalle.

Poni osaisi korjata jo itsekin särkemänsä aidat, jokusen kerran on eturivin paikoilta korjaushommia seurannut.

Huomatkaa Iso-J:n asianmukainen vaatetus... ei tunnista samaksi tyypiksi joka arkisin häärii asiakkaissa naisia naurattamassa. Lande looks, upea asia. Maastohousut, virttynyt tuulitakki ja työliivi, asianmukaista ja mukavaa. Tyylipisteitä toimivuudesta täydet kymmenen!

Aitaaminen jatkuu tänäänkin, kanalan aitahommeli on viittä vaille valmis. Nyt pitää rakentaa Gaddafin laumalle kesäresidenssi ja sitten se seurakunta voikin muuttaa ulos nauttimaan kesästä. Ja kyllä, säännökset kanalintujen ulkoilusta on huomioitu, ulkotarhassa on verkkokatos! En minä kyllä ymmärrä miten se verkko estää lintuinfluenssan leviämisen mutta en rohkene kyseenalaistaa virkamiesten päätöksiä. Niissä asuu viisaus (<--- sarkasmia).

Oma urakkani on sekin ulkosalla. Pihalla odottaa vielä aimo lasti pohojammaan tuliaasia. Eilen aloittelin maahanpanijaisia, muutama ns. täsmäistutus oli nopeasti tehty. Onneksi jokaisen istutuskuopan pohjalle on runsain mitoin hyväksi palanutta pollenpapanaa ja agrissa hyvä tarjous pussimullasta. Iso-J:n eilen tuomat 500 litraa eivät riitä iltapäivään, mutta saahan sitä huomenna lisää.

Ja kokonainen kuorma-auton lavallinen multaa on tilaamista vaille pihassa.

Tänään minun pitäisi päättää sijaintipaikat mm. Höyhenpensaalle, japanin siipipähkinälle, kanadanseljalle ja ihan muutamalle muullekin. Irlanninkataja, Rohtokataja, Karhunjuuret, Trilliumit ja punainen sinivuokko (!) on siirretty jo tuleville asuinsijoilleen, ruukkuineen. Kaivelen alueen kunhan iso multalasti on käytössä.

Toveri Tita saisi nyt sanoa mikä se oli se ruukutta talvehtinut iso sötkös, se vihreä? Mihin minä sen laitan?

Aamiaislukemiseksi joudun hakemaan kirjakaapista kotipihan perennat ja pensaat -kirjan, en minä muuten muista kaikkien hankintojeni kasvupaikkavaatimuksia.

Tähän loppuun vielä juuri äsken kuulemani mehevä paljastus Iso-J:n työpöydältä. Isolla macilla on kuulema Bubble Witch Saga -niminen peli kesken, omalla kannettavalla sähköpostit ja työkannettavalla pasianssi. Kaikki kolme näyttöä auki yhtä aikaa. Lapseni kertoi eikä minulla ole syytä epäillä, hahhaa!

Iso-J on työteliäs mies ja minulle on ihan sama vaikka pelaisi bubblebitciä, kunhan kauppa käy. Ja se käy.

Vielä vähän saisi kyllä sataa, että katala siitepöly huuhtoutuisi pois silmiä kirvelemästä. Nuorimmaiselle haettiin eilen lääkäriltä stydimmät lääkkeet, ei pärjää tätä kevättä käsikauppalääkkeillä, reppana. Sen verran hänelläkin olo korjaantui iltaan mennessä, että jaksoi heilua pomona trampoliinin asennuksessa, pomppufiilis on huipussaan. Minäkin aion kokeilla, sitten kun kukaan ei näe.

Nyt on aika kajauttaa torpalla Hyvät huomenet vielä nukkuville asukkaille ja siirtyä päivän työlistan pariin. Toimeliasta torstaita, missä lienetkin!