maanantai 28. tammikuuta 2013

Haasteita ja tunnustuksia



Näitä haasteita täällä Blogistanian ihmemaassa ja oudoilla kujilla riittää. Tällä kertaa sain tämmöisen hämärän Häde -haasteen hänen kuninkaalliselta korkeudeltaan -S- :ltä

Hädehaasteessa ei ole kyse kilpailusta eikä arvonnasta, vaan yhteen hiileen puhaltamisesta. Nyt joukolla keksimään toteuttamiskelpoisia käyttötarkoituksia kaikkien peräaukkojen kauhistukselle Hädesalvalle! Haasteen säännöt ovat hyvin yksinkertaiset:

1. Keksi yksi tai useampi uusi toteuttamiskelpoinen käyttötarkoitusehdotus Hädesalvalle. Salvan ainesosathan ovat lanoliini eli villarasva, vesi, Arachis hypogaea -öljy eli suomeksi maapähkinäöljy (allergikot huomio!) sekä mentoli. Se on siis lääkeaineetonta tahmaista mentolivoidetta eikä sisällä mitään sellaista, miksi sitä pitäisi käyttää juuri tai vain peräaukon seutuville. 



Voi ristus mikä tehtävä!

Ensimmäisenä, näin jonkinlaisena semikipeänä flunssaatikkona mieleen tuli oitis ihmisen ilmanvaihto ja sen harmilliset ilmanotto-ongelmat vastatuuleen juostessa noin -15°C:n pakkasella. 

Minähän tunnetusti juoksen vain huonolla kelillä koska silloin voin sekä maksimoida kettuuntumisen joka maksimoi sisun joka maksimoi suoritukseen tarvittavan kiukun. Maalilinja l. torpan läntinen raja ylittyy upeasti tuulettaen. Mitä navakampi tuuli, sitä iloisempi liputus juoksutrikoiden lahkeissa.

Uskoisin, että kyseinen Häde-salva auttaa erinomaisesti tähän kiusalliseen vaivaan jossa räkä jäätyy ränniin eikä liiku eteen eikä varsinkaan taakse. CSI-sarjojen hartaana fanittajana tiedän, että ne laittavat aina semmoista piparminttu/mentoliöljyä nenän alle kun syventyvät pahaksi menneen kalmon tarkasteluun. Ja mikä toimii CSI:ssä, toimii myös tässä.

Mentolihöyryt kyllä avaavat ilmanottoaukot (sieraimet) varsin liukkaasti ja lanoliini ynnä maapähkinäöljy huolehtivat voitelusta ettei alusta karstoitu. Tätä voidetta on erityisesti syytä levittää myös leukaan jolloin mahdolliset räkäklimpit eivät jämähdä kiinni vaan ovat kätevästi pyyhkäistävissä lapaseen tai muuhun käsillä olevaan tekstiiliin. Kaksitehoroinaa siis tämä Häde-salva.

Keppostelu on lähellä sydäntäni ja kyllä minä niin kovin ilahtuisin jos saisin esimerkiksi anopin (hyvä ihminen hän on, ei siis pahalla) drinksulasin reunaan sipaistua vähän Hädeä. Voi sitä leukaperien louskutusta mikä tuosta syntyisi. Paljon iloa pienellä vaivalla. Ja halpaakin on tämä lysti.

2. Kopioi aiemmin haasteeseen osallistuneiden käyttötarkoituslista ja liitä oma(t) ehdotuksesi listan jatkoksi. Tämä voi edellyttää vähän muiden osallistujien vaklaamista, jos vain aikaa ja viitseliäisyyttä (ja kiinnostusta - mutta siitähän ei varmasti kenelläkään tähän osallistuvalla jää kiikastamaan, vai kuinka?) on, koska haaste luulatavasti kiertää samanaikaisesti monella taholla. Vinkkaillaanpa siis toisillemme, missä haaste kulkee, jotta pysymme ajan tasalla käyttötarkoituslistan sisällöstä!

Kopioin härskisti -S-:n listausta;

Kiki käytti Hädeä tukkoisen nenun aukaisemiseen ja Lambada-liikkeisiin ;), 
Ärjyperä keksi käytön huulirasvana, ripulipyllyn pelastajana omalla vastuulla ja imetyksestä kärsineille nänneille jos luulee vauvan mieltyneen tujakkaan mentolin makuun :)
Maija kokeilisi Hädeä vesirokkonäppylöihin, auringon polttamalle iholle, jälleen omalla vastuulla petipuuhien piristykseksi ja ei-ikinä-muttamieleentulisilti vinkkinä eläinten yllättämiseen, heh. 
Suvi Trokee-Daktyylin oma vinkki oli viilentävänä jalkavoiteena.
nunju itse vinkkasi Häden toimivuudesta selluliittivoiteena. 
Nollis puolestaan ehdotti rasvan toimivan loistavasti silmänympärysvoiteena.
S sanoi: voisi lievittää muutakin kutinaa sekä tehdä kaikenlaista pientä jäynää ja kepposta puolison ns. kruununjalokiville

3. Laita Hädehaaste logon kera eteenpäin niille, joiden huumorin uskot kestävän sen, ja/tai joilla uskot olevan mahdollisesti käyttöä Hädehaasteen informaatiosisällölle.

Tämä jää nyt vielä toviksi hautumaan sillä tämä haaste on ollut nyt ns. tapetilla useammassakin seuraamassani blogissa ja ihan tuntemattomia en tohdi heti ensikommenttinani näin totiseen paikkaan työntää. Jos joku tuntee polttavaa hinkua vastata ko. haasteeseen, olkoon hyvä hän ja kopioi haasteen ohjeet tästä postauksesta.

4. Jos kehtaat, kopioi logo blogisi reunaan merkiksi siitä, että olet jo osallistunut haasteeseen. 
 
Tämähän on tunnetusti minulle suunnattoman vaikeaa, en kertakaikkiaan ole riittävin nörttigeenein varustettu että osaisin mitään mihinkään kopioida. Tuossa se nyt on yläkuvana ja yritän jossain vaiheessa hilata sen blogini sivupalkkiinkin.

Kiitos teille tarkkaavaisuudestanne.


5. (Vapaaehtoinen) Kauhean mukava olisi, jos Hädehaasteen liikkelle laittanutta STD:tä muistettaisiin välillä informoida haasteen kulusta halki blogiteollisuuden. Älä siis kursaile, vaan käy rohkeasti jättämässä esim. alkuperäiseen Hädehaastepostaukseen kommentti ja linkki omaan blogiisi, josta pääsee kurkistamaan miten pitkäksi käyttötarkoituslistaa on saatu kasvatettua :)

Eli tänne kiitos ja kuittaus Tingeltangeli
Käyn hoitamassa omani ihan pikaisesti.

5 kommenttia:

  1. Ameriikkalaisissa sarjoissa tehdään noin, mutta suomalaiset tosimiehet ja -naiset eivät hajusuoloja neniensä alle laita, voisi kai käyttää lausahdusta "kaikkeen tottuu" :D

    VastaaPoista
  2. Arttorius, onks ne jenkkilän leffapollut sitä ns. heikompaa ainesta?
    Sen uskon, että suomalainenhan spyttaa vasta snagarin jonossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla. Paitsi Gilbert Grissom on äijjä!
      Täällä kroppaa tutkii sellaiset tyypit, jotka ovat tottuneet hieman kaikkeen. Noviisit saattaa vanhemman tavaran eteen tullessa käydä katsomassa ulkona mitä on aamulla syönyt, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään antaneen ylen kohteen päälle. Hyh silti, ei ne silti mitään ruokahaluaa herättäviä juttuja ole :D

      Poista
  3. Miehen myötä sukuun on saatu myös ko. ammattikunnan edustajia joten se arkinen puoli on tullut tavallaan tutuksi. Mitäänhän ne eivät suoraan sano, mutta rivien välistä oppii ajan myötä lukemaan.

    Muistelen kauhulla erästä 90-luvun puolivälin sukellusreissua Hangon vesille, siellä kun saattoi törmätä milloin tahansa vedenalaiseen ristelymatkustajaan. Utö oli kaukana mutta merivirrat arvaamattomia reitteineen. Onneksi en yhteenkään törmännyt. Tosin avovesikoulutusjaksolla oksensin ansiokkaasti regulaattorin läpi, tuli paha elämä ;-)

    VastaaPoista
  4. Ihan näppäriä käyttötapoja keksit sinäkin. ;)
    Ja se lista oli ihan tarkoitettu kopsattavaksi, kopsasinhan mäkin omani suoraan Nollikselta.

    Toivottavasti mä en joudu koskaan tekemisiin kalmojen kanssa. Meikäläisellä kun oksennusrefleksi tunkee pintaan jo ihan sillä, että vähän hammasharja osuu väärään kohtaan suussa...

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!