lauantai 8. joulukuuta 2012

Ensimmäiset kuvat


Ellihän se siinä ja kissakehnon alla kolme pörröistä pennukkaa. Rietastelun tulokset ovat saaneet silmänsä auki ja eipä aikaakaan kun niitä pirulaisia mönkii tuosta luukusta maailmaa valloittamaan. Toistaiseksi keskittyvät vain kasvattamaan itseään maitobaarissa. Järkihän ei näille juurikaan voi kasvaa, tyhjästä on huono ammentaa.

Pennukat eivät ole mitenkään erityisen kuvauksellisia vielä, pehmeitä, pieniä ja pörröisiä vain. Eivät ne juurikaan ääntele ja eteneminenkin on vielä enemmänkin ryömintää. Mutta kunhan pikku pistiäiset saavat jalat allensa, sitten niitä viedään.


Meillä oli eilen, perjantaina armottoman aikainen ylösnousu, hevosetkin olivat järkyttyneitä kun räpsäytin talliin valot päälle tuntia liian aikaisin. Kumpainenkin siristeli silmiään ja pyöritteli päätään kun aloitin nuttujen pukemisen ja valmistautumisen ulkoilupäivään.

Koska meillä oli Suunnitelma, se vaati uhrauksia myös hevosilta.
Suunnitelman kohteena oli Kuopio ja siellä Matkuksen kauppakeskus. Keskus, helvetti, taivas? Ihan mikä vaan, mutta juuttaan iso se on. Kun noin kymmenen aikaan kurvasimme pihaan, siellä parveili sankoin joukoin liikenteenohjaajia viittilöimässä tulijoita oikealle sektorille. Me saimme tietysti ns. paalupaikan, pääoven tuntumasta. Iso-J on melkoinen parkkihaukka, aina eturivissä.

Perilliset viettivät vapaapäiväänsä vinguttaen pankkikorteiltaan monen viikon viikkorahat ja vaivalla säästetyt eurot, me Iso-J:n kanssa norkoilimme vähän siellä sun täällä. Väljää oli käytävillä ja syömäänkin olisi mahtunut.

Pari tuntia myöhemmin käytävät olivat ihmisvirroista tukossa, kassajonot joka paikkaan kymmenien metrien pituiset ja toppatakeissaan kuumottavat ihmiset enemmän tai vähemmän kiukkuisia. Me poistuimme paikalta. Tulijoita näytti riittävän, liikenteenohjaajat telkesivät yhden sisääntulorampin kokonaan, en tiedä mitä kautta sinne loppujen lopuksi pääsi sisään.

Poistuimme siis ns. kreivin aikaan. Kaupungillakaan ei tarvinnut yksin pyöriä, oli väkeä ja tungosta. Veronpalautukset ja monelle vapaa perjantai saivat väen liikkeelle. Hyvähän se on, että asiakas liikkuu ja käy pyydyksiin.


Kotimatka taittui kiivaassa lumipyryssä, välillä tuntui, että käsikopelolla pääsee turvallisemmin eteenpäin. Mistä niitä itsevarmoja kaahareita riittää? Taas kerran näin pari sellaista ohittelijaa joilta pitäisi ottaa kortti pois ja pistää vähäksi aikaa miettimään. Ensin roikkuvat kilometritolkulla kontissa, sitten keskiviivan päällä ja lopulta ohi, näkyvyyttä noin kymmenen metriä. Itse kuitenkin posottelin ihan reipasta vauhtia mutta näköjään aina jollain on vielä vähän isompi kiire.

Iso-J kuorsasi apukuskin penkillä eikä tiennyt täpäristä tilanteista tuon taivaallista. On siinä miehellä hyvät hermot ja luottamus meikäläisen ajotaitoon kun pystyy täydelliseen kokovartalorentoutukseen sillä samalla hetkellä kun silmänsä sulkee. Tai sitten ei uskalla katsoa. Makaa hiljaa silmät kiinni ja lukee äänetöntä tielläpysymisloitsua.

Minä sen sijaan en nuku sen enempää lentokoneessa kuin autossakaan, junassakin vain vartin pätkissä.
Mutta kun illalla pääsin omaan petiini, ei Nukku-Mattia tarvinnut pitkään vikitellä. Tuli ja kolkkasi ja vei mukaansa.

Dallaskin jäi tallentamatta, täytyy kaivella se tänään jostain tv:n nettiyhteyden takaa.

Tänä aamuna taas aikainen ylösnousemus, heinänhakureissulle piti lähtemän. Ja nyt on loppuvuodeksi heinää, viisi jättipaalia hyvää, kuivaa ja vihreää heinää.

Seuraavaksi ohjelmassa on kaupunkireissu, vien Esikoisperillisen katsomaan Robin -elokuvaa ja sen jälkeen yökylään. Itse luikahdan salin rauhaan reuhaamaan jalkasarjojeni parissa. Nyt jo hieman hiottaa minkälaiset painot ja sarjat siellä odottavat. Voipi olla, että illalla hapottaa totisesti.

Vaan antaapa hapottaa. Meikälikka kipaisee pihasaunan uuden kiukaan löylyihin. Se on lauantain luksusta se.

Mukavaa lauantain jatkoa, missä lienetkin.





8 kommenttia:

  1. Kiitos pentusten kuvista! Tuo valkovoittoinen on kuin meidän Hattara! Pörrösiä niistä näyttäis tulevan. Hetken päästä tuvan lattian täyttää komppania villejä pentukissoja. Voi sitä töpinää ja kopinaa!

    Kuvasta näyttäis tuolla valkosella olevan peukalot. Ettei sittenkin suokissan geenit putkahtele esiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katos kehnoa, niin onkin peukaloinen :D Että ihan on ehta suokissa, Rasvamonttuprinsessan jälkeläinen. Pitääpä tullata ne käpälät uudemman kerran, viimeistään sitten kun kynsien leikkuu alkaa.

      Mikäli olemme onnekkaita, ne pienet paholaiset pysyvät yläkerrassa vielä sen ajan kun torpassa on joulukuusi. Sitä helvetillistä räminää, kolinaa ja mätkähtelyä on riittämiin vanhempien elikoiden toimesta. Ja uskoisin, että Peetu roiskaisee ison pojan tyylinäytteenä koivennoston, arvaat kyllä mihin.

      Pörröjä ovat, sen näkee sokea otsallaankin.

      Poista
  2. Pyysin Pienimmän katsomaan vauvoja. Viimeisen kuvan jälkeen vierestä kuului kuiskaus: "Atoptoi meille yksi... Me TARVITAAN kisuli." Ja valtaisat kyyneleet perään. *huok*

    Allergia on hanurista. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi itku :( Tuli paha mieli Pienimmän puolsesta. Höh. Mutta ainahan te voitte adoptoida yhden tälleen netin kautta? Pitää vain saada se katti ujutetuksi lähipiiriin että sen elämää voi seurata Blogistaniassa *vink vink*

      Poista
  3. Minäkin (viitaten Nolliksen kommaan) TARVITSEN kisulin poikasen Vinski-sedähtyneen kaveriksi... On ne pennut niiiin lutusia =^-^=

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas Polgaa.... tuossa Nollavaimon kommentin perässä oli ehdotus *vinkvink*
      Sehän saattaisi olla ratkaisu moneen ongelmaan?

      Poista
  4. Ne on nuo kissanpennut niin viattoman näköisiä tuossa vaiheessa ettei kukaan aavista niiden sisään kätkeytyneestä tuholaisesta :)
    Ostoskeskukset ja pienemmätkin kaupat ovat melkoisen ahdistavia paikkoja tähän aikaan vuodesta, se vaan ihmetyttää että miksi kauppa tekee joka vuosi ennätystuloksen vaikka ihmisillä kaikkien indikaattoreiden mukaan pitäisi mennä huonommin? Josko se on sitä joulun taikaa joka muuttuu helmikuussa velkavankeudeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, tuholaisia ne ovat.

      Minäkin mietin, että millä ne ihmiset oikein mälläävät? Veronpalautuksilla vai vekseleillä? No, omapahan on asiansa jos sitten kevättalven syövät vesivelliä.

      Monelle yrittäjälle koittaa hiljaiset kuukaudet samoihin aikoihin, loppuvuoden isojen myyntien alvit lankeavat maksuun heti alkuvuodesta jolloin kassakone kilahtaa harvakseltaan. Viisautta olisi ennakointi.

      ---

      Uusi kiuas toimii kuin unelma. Niin oli tasainen ja hyvä löyly. Ja nyt on muuten tuohon saunaan sopivan kokoinen kiuas. Entinen oli semmoinen häkää syytävä minipönttö johon sai syytää klapia klapin perään, kolmessa vuorossa, ennenkuin lämpeni kylpykuntoon. Tämä töhähtää tulille heti ja jo toisen pesällisen jälkeen on valmis.

      Taitaa tulla hyvä säästö saunapuiden osalta :D

      Päivän sankariteko on ehdottomasti liki 19900 kg liikutettua painoa. Kintut olivat ennätysrääkistä hapoilla ja kaasujalka oli totisesti raskas. Olisin ilahtunut kovasti automaattivaihteistosta ja autopilotista. Olisivatkohan poliisit heltyneet jos oisin sanonut, että ihan kuule hapoilla on kintut, siksi kaasunläpyskäkin painautui pohjaan ronskimmin kuin olisi ollut suotavaa. Ja sallittua.

      Esikoinen kävi katsomassa Robin elokuvan (sikahyvä leffa, kuului arvio) ja jäi yökylään pikkuserkkulaan.

      Me mässäilimme limusiinihärän pihveillä, ihan itse kärvensin ne ja tuurilla onnistuivat. Seuraava gurmeetavoite on kai se kuulu kobe-härkä? Minulle tosin kelpaa lähilihan tuottama paistikin, kunhan se on tuoretta ja lehmäeläimestä peräisin. Pihvi oli iso kuin norsun korva joten eipä lautaselle mahtunut sen lisäksi muuta kuin hitostipaljon salaattia ja pari palaa mozzarellaa ja kourallinen pikkutomaatteja.

      Nyt en tarvitse muuta kuin hyvät ja pitkät yöunet. Tulevat tarpeeseen.
      Huomenna luvassa lumitöiden, tallitöiden ja muun karjanhoidon lisäksi liikuntaa hevosen selässä tai perässä ja puolentoista tunnin ähellys salilla.

      Olen totisesti viinilasilliseni ansainnut. Kippis ja hyvää yötä!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!