torstai 2. marraskuuta 2017

Älä jätä huomiseen

Niin, älä jätä kertakaikkiaan mitään toteuttamatta tai parempaa aikaa odottamaan. Sitä ei välttämättä tule. Sanoo hän, joka kotiutettiin tänään sairaalasta.


Tiistaina meni puhe puuroksi eikä oikea puoli totellut käskyjä. Piipalanssi pyörähti pihassa ja sairaalalle lähdettiin niin, että valoa ja ääntä löytyi.

Sairaalasta löytyi niin tehokkaat liottimet ja ohentimet, että puhekin palautui nopeasti. Ei tarvinnut lähteä kelkkomaan Savonmualle saakka eikä varsinkaan ylittää Ohtaansalmen siltaa, savon ja karjalan erottavaa rajasalmea.

Valvomossa pitivät vuorokauden, sitten siirrettiin uusintakuvausten jälkeen pienempään huoneeseen huilailemaan. Tänään päästivät kotiin ajokiellolla raskautettuna ja pari lääkenimeäkin oli jo lisätty lääkelistaani. Ja koska nämä jutut ovat aina aika kurjia, oli uuttakin ihmeteltävää löytynyt. Verisuonikirurgi yrittää ottaa asiasta tolkkua ja kenties tarvitaan lisää magneettikuvia. Eli ilmeisesti tämä viime vuosina läpikäymäni pirun ruletti pyörähtää taas käyntiin. Ei olisi ollut väliksi.


Kokoajan ja kovasti siellä rakennetaan, tällä kertaa olin tuossa oikeanpuoleisessa valkeassa siivessä, ylimmässä kerroksessa. Eilistä auringonpaistetta sain ihailla vain kaihdinten välistä, kuvan ovat ottaneet Perilliset ohiajaneesta koulubussista.

Jostain kumman syystä satanut lumi on juuttunut maahan ja pientä pakkastakin on ollut. Lokakuu siis paransi loppuaan kohden ja Marraskuu alkoi oikein lupaavasti, kelien puolesta.

Sairaalan tarjoamat mukavuudet ovat entisellään. Lököttävä vihreä pyjama, tarkasti mitoitetut ja aina mauttomat ruoka-annokset ja huoneseura jota ei voi valita. Toki on mukavaa, ettei viereisessä pedissä maannut mummeli kärsinyt ummetuksesta mutta olisihan se kiva jos noissa uusissakin rakennuksissa saisi jonkun tuuletusluukun välillä auki.


Henkilökunta tekee työtään upealla asenteella ja pienellä palkalla. Lääkärit puhuvat vuosi vuodelta huonompaa suomea ja ovat aina vaan nuorempia.

Jälkiruoka

Perunavelliä ja marjapuuroa

Joten ystävät hyvät, eletään nyt kun elämää on. Ei täältä mitään saa mukaan ja elämätön elämä se vasta harmittaakin.

Minä olen nyt kotona taas, odottelen uusia tutkimuksia ja jatkan suunnitelmien mukaan. Vaikka nyt paukahtikin saikkua kuukausi lisää, se tuskin vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiini.

Nyt on suunnitelmissa siirtyä siivoamaan tallia ja tullaamaan kanalan munintapesät.

Palataan taas, voi hyvin ja pidä huolta. Tiedät kyllä miksi.


18 kommenttia:

  1. Hyvä, että sait apua. Sukulaisnaisellani on sama tilanne, ties kuinka monta takana, ensimmäinen vielä auton ratissa ollessa, mutta hyvin kulkee kohti 80 ikävuottaan, kuitenkin. Lanssissa jo tietävät, että keskussairaalaan suoraan, kun lanssi tilataan.

    Tsemppiä ja malttia toippumiseen,

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuuriakin oli mukana kun mun piti samana aamuna viedä auto huoltoliikkeeseen rengasjuttujen tarkistukseen. Jostain syystä Iso-J ponkaisi sängystä ylös ja ilmoitti lähtevänsä viemään auton.

      Pitää varmaan viimeisin epikriisi laminoida ja laittaa valmiiksi lanssimiehiä varten.

      Poista
  2. Voi Ristus, on suakin noilla paiskattu... Onneksi nyt nyt kuitenkin taas homma kai jotenkin lapasessa.

    Toivotaan parasta mahdollista tuuria kaikkeen <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan tässä nyt taas ollut. Vähempikin piisaisi. Toivotaan tasaisempaa jatkossa.

      Poista
  3. Meillä taitaa olla se paras aika lopettaa sitkun-elämä, tehdä justiinsa kaikkea mitä haluamme ja voimavaramme antaa myöten, sitkun aikaa välttämättä ei tule koskaan. Nautitaan tästä päivästä, eilinen meni, huominen epävarma. Tämän päätöksen tein, kun kuukausi sitten koin elämäni ensimmäisen ikäkriisin 59 vuotiaana. Meillä on vielä kaikkea kivaa edessä, pääasia että nautimme! Hyvä että sait lähellesi asiantuntijoita, enkeleitä!

    Pidetään lippu korkealla!

    VastaaPoista
  4. Ou shit. Sanat nyt loppuu näin julkisesti. Ei ole reilua. Loput keskustelut jatkuu luurin kautta. Hugs!

    VastaaPoista
  5. Härremägyyde, elämä ei ole aina reilua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ole reilua ei. Minä sentään omin jaloin kävelin osastolta pois, aika moni jäi makaamaan.

      Poista
  6. Paskamainen juttu! Onneksi säikähdyksellä selvisit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kah niinhän tuo oli, ikävä muistutus ihmisen pienuudesta, taas.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos. Paremmaksi se tästä muuttuukin! Kivaa viikonloppua sinnekin.

      Poista
  8. Onneks selvisit siitä. Niin totta, ettei pitäis jättää huomiseks mitään. Toipumista sinne!

    VastaaPoista
  9. Kyllä meinas sydän mulla pysähtyä jo sun ensimmäisten lauseiden kohdalla. Eihän tässä päivittely (niin - täällä vanhat sanovat asioiden ihmettelemistä päivittelemiseksi) mitään auta, mutta kyllä sinä olet ehtinyt säikytellä jälkikasvuasi ja miestäsi oikein toden teolla. Minä veikkaan ihan suoralta kädeltä, että olet saanut sellaisia perintötekijöitä, jotka nyt tällaisia yllätyksiä sinulle järjestää. Ja sanon vielä, että huh-huh. (Katsos, kun sitä ajattelee omalle kohalleen, että "mitäs jos minä olisin sinun pöksyissäsi".)
    Mutta joka tapauksessa: olet ajatuksissa ja rukouksissa. Toivottavasti toivut hyvin ja ilman suuria elämänmullistuksia. Ja tsemppiä miehellesi - hän on ollut enemmän hädissään sinusta kuin sinä itsestäsi. Kuuluillaan.
    (Ja pakko vielä kerran huokasta: huh-huh.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivittely on tuttu sana täälläkin ;-)

      Kiitos Sirkku.
      Olen minä omastakin mielestä jo turhan monta kertaa katsonut perikuntaa ja Iso-J:tä silmiin sairaalasängystä, toisten hätä ja huoli on kurjaa katsottavaa.

      En tiedä perintötekijöistä, mulla nyt vaan on vähän monimutkaisempi vyyhti korvien välissä ja kaikki takut ja solmut eivät varmaan oikene ikinä. Kunhan nyt toimisi loppuun asti ilman suurempia remontteja niin olisin jo hyvinkin kiitollinen.
      Huh-huh tosiaan.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!