sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Jos minä olisin...


Jos minä olisin tämän nuoren sankarin äiti, sisar, täti tai jotain todistettavaa sukua, olisin jo tarttunut *kröhöm* ... toimeen. Olisin jo palkannut (värväytynyt) paikallisten voimaharjoittelevien marttojen tai seurakuntasisarten kartiin ja turvaisin vapaaehtoisesti tämän jalon (ja kieltämättä varsin hyvävartisen) nuoren miehen taivalta jäähallille, kotiin ja kauppaan.

Voin vain kuvitella mikä kaaos syntyy savolaisten naisihmisten keskuudessa kun tämmöinen sankari tepastelee baaritiskille areenalle  kassajonon jatkoksi. Siinä jää makkaraperunat ja ikean lihapullat toiseksi kun rouvat kilvan kirmaavat hakemaan nimmaria *köh* tyttärilleen *köh*. Elävältähän se moisen syövät.


Päivän ansioihin lasketaan tasainen ja turvallinen kyyti kehä ykkösen sisäpuolelta kotitorpalle. Hyvin kyyti kelpasi kanssamatkustajille koska yksikään ei jäänyt väliasemille vaikka tarjosin mahdollisuutta vaihtaa kulkuneuvoa. Ainahan pitää olla vaihoehtoja, eikö niin?

Aikataulussakin oltiin ja kahden pysähdyksen taktiikalla edettiin. Ensin tankattiin auto ja sitten matkustajat. Nilkka suorana sain ajella, vastaantulijoita oli, mutta meillepäin menijöitä vähemmän. Pari poliisipartiota siellä tiensyrjässä lymys,i mutta taas oli tuurihaukalla tuuri myötäinen ja morjesteluilla selvittiin. En päässyt puhutteluun... ovat ne kyllä niin kalliita terapiaistuntoja, että ei olisi niin väliksikään.

Oli ilo lämäistä jarruläpykkä lattiaan kotiristeyksessä ja karauttaa kotimäki ylös. Taakse jäi sateisempi osa Suomesta ja kotona tarvittiinkin jo aurinkolaseja.

Syli oli täysi huohottavia terrieripötköjä ja Veljekset Hull..hartaudessa ilmestyivät frakkeineen liehakoimaan.

Hirmuisen kiva oli lähteä reissuun ja kiva oli palata kotiin. Parin viikon päästä edessä toinen etelän keikka, sinne stadikalle mieleni halajavi. Toivottavasti saadaan jonkinlaiset lukijatapaamiset aikaiseksi.

Sovitaan sitten lähempänä koordinaateista ja pukukoodista. Otetaan huomioon se, että minulla on mitä ilmeisimmin Perilliset mukana joten a) shampanjabaarissa ei voida treffata b) en voi pukeutua teema-asuun koska teinit häpäistyvät. Täytyy miettiä jokin muu tunnistusväline. Ilmapallo? Pinkki ilmapallo?


Huomenna, maanantaina, syyskuisena maanantaina (korostinko tarpeeksi?) on aihetta hankkiutua kylän lääkärin pakeille. Vasemmassa pikkusormessa on koteloitunut lasinpala (tai jotain) joka pyrkii pintaan. Hirveä vertavuotava patti on suoraan pikkurillin alimmassa nivelessä ja tulehdus jomottaa jo kyynärvarressa, hetkittäin leukaperissä. Ei yhtään kiva. En ole vielä päättänyt koputanko eläinlääkärin vai terveyskeskuslääkärin oveen. Ellä antaa varmasti paremmat tropit ja tulen hänen kanssaan paremmin juttuun kuin sen tikkatauludiagnooseja harrastavan äijänpätkän kanssa. Toisaalta ellän työkalut ovat vähän järeämpää tekoa enkä ole varma, kestääkö pikkurilliseni viikatteen käsittelyä.

Paha paikka. Hyvin paha. Ja heti maanantaina edessä.

Nyt hankkiudun omiin vällyihin jotta olen tehot tapissa kohtaamaan syksyn ensimmäisen maanantain.

Tällä asenteella, räyh!






16 kommenttia:

  1. Kas että kotiuduinkin sopivasti hetkellä kun pakanain kuvat taas julkaistaan ;D
    No onhan siinä taas kottaraisilla huokailemisen aihetta kerrakseen ja se suotakoon heille.

    Anteeksi poissaoloni mutta piti tuossa jokusen viikon kiirettä ja sitä piisaisi vieläkin mutta päätin etten tee kahdeksaa tuntia pidempää päivää tämän vuoden puolella. Selkä on taas siinä kunnossa että jalat menee alta harva se päivä jasilloin on syytä himmata.

    No, se meikäläisestä ja sitten teikäläiseen; oletkos jo parantunut flunssasta vai vieläkö se kirottu tauti vaivaa? Flunssa kun on siitä paskamainen että se vie kaikki voimat eikä pää pelaa, joten toivon paranemisia.

    Entäpäs torpan muut asiat? (enhän mä utelias ole mutta muuten vaan kyselen ;D)
    Eli onko kaikki kondiksessa ja maailma mallillaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki hyvin susirajalla. Viikonlopun voimamieskisoissa meijänkylän kolli kuittasi isoimmat pytyt ja salilla saadaan varmaan proteiinipirtelöt juhlan kunniaksi. Omat taudit on lähdetetty, kolmas (ja halvin) antibiootti karkoitti pöpön.

      Hevosetkin ovat ihan kunnossa joskin karanteenia pidän vielä pari viikkoa.

      Syyskuu on haasteita täys!

      Poista
    2. Hyvä hyvä, sitten voinkin odotella uusia kuvia vai mikä se kameratilanne tällä hetkellä on?

      Poista
    3. Kameratilanne on entistä kaameampi, olen uuden kameran kipsissä enkä kehtaa julkaista just mitään. Manuaalin sivu 62 menossa ja ihan hepreaa... Onneksi älysin ilmoittautua kuvauskursseille, kuun lopussa 3 päivää pelkkää räpsräpsyä.

      Poista
  2. Ahhh.. nam.... kivasti kuvallien avaus etenee...
    * Pyyhkäisee kuolat pois suupielistä... *

    Kiirettä pitää Torpalla, mutta täälläkin on kamala sutina sadonkorjuun kanssa. Pottua piisaa. Vo juma, minkä kokoisista potuista pitää ens talvi ruokaa laittaa... Ei muuten muusia varten tarvi kamalan montaa pottua kuoria! Kesä on hellinyt keleillää ja maa antaa rakkaudella satonsa. En valita!

    VastaaPoista
  3. *kuolaa*

    Ei mulla muuta...
    Ai niin, Stadikalla pitää nähdä! Katsotaan sitten missä ja milloin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi hyvä saada tummoinen Kalpasoturi saattajaksi ja helpottaisihan se tunnistamistakin siellä stadikan hulinassa ;-)

      Poista
  4. Syyskuu on kalenterissa, koska joku ryösti elokuuni, minne se hävisi? No Baltiasta palailtiin hyvässä järjestyksessä, viime viikolla kirmattiin Savon kautta Pohjoiseen Medipoliin ja nyt tuleva viikko kurvaillaan Isolle Kirkolle, till Kyrkslätt och sen till staden Vasa ja monta puuhaa pitäisi hoidella valmiiksi saakka. Bokserineidon Emäntä on varaillut Stadikalle lippuja, käsittääkseni Premium, olisiko A6-A8. Ehkä Pilottikin nähdään tosi toimissa Mr. Lahtisen kera:) La illalla ohjelmassa Carmen mutta muuten toivottavasti rento viikonloppu Isolla Kirkolla. Toivottavasti ehditään nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva treffata siellä. Soitellaan jonain iltana, ok?

      Poista
  5. Oih. Aika Hyvä ! Mitkä rintakarvat.

    VastaaPoista
  6. Kuulosti inhalta tuo sormi. Ehkä se menee niin, että kun on ahkera ja toimelias, niin antaa enemmän mahdollisuuksia myös huonolle tuurille. Toivottavasti paranee nopeasti.

    Minä suunnittelen stadionkeikkaa sunnuntaille, lauantai on oma ratsastuspäivä enkä sitä hevillä peruuta. Olis mukava treffata, jos oot silloin siellä - kun en ole pariin kesään tehnyt ennen niin perinteistä Itä-Suomen kyläilykiertuetta.
    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika inha se sormi on nytkin, vuoltu, veistetty ja tikattu. Eivät meinanneet saada verenvuotoa loppumaan, vahvasti virtaa karjalainen veri ;-)

      Huomenna haavantarkistusaika ja kahden viikon päästä tikit pois. Jomottaa ja kiristää ihan älyttömän ilkeästi. Lasinpala siellä oli.

      Poista
  7. Auts, malta pitää haavasta huolta infektioiden välttämiseksi. Soitellaan vaikka to tai pe illalla. Sitten on viikko sillä mallilla että voi joko olla tosi tyytyväinen tai sitten ei:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, näissä hommissa onkin hieman haastetta pitää haavahygienia kunnossa. Kerjään kyllä sen pirtureseptin jotta voin upottaa pikkurillin putsausta varten steriiliin liemeen ;-)

      Lääkäriksi osui onneksi 'jokumuukuinsetietty' hän olisi varmaan puuduttamatta amputoinut koko sormen. Tämä täti puudutti huolella ja pahoitteli kun ei saanut verenvuotoa heti tyrehtymään.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com