Paisteista perjantaita

Hätäisempi voisi jo luulla, että nyt on torpan wanhalla armolla lipsahtanut mestaruusjuhlat pitkäksi. Eieiei.

Olihan se kiva aloittaa viikko seuraamalla juhlintaa, harvinaista herkkua. Juhlien jatkuessa tiukkapipoisimmat (minun mittapuullani mitaten) moralistit onnistuivat tuomaan pahan jälkimaun suuhun muillekin kuin mestareille.

Eipä asiasta enempää, uutta toritapaamista odotellessa jatketaan arkea ja porskutellaan kesää kohti.
Tällä viikolla on saatu sateita. Ja tulivat kyllä niin tarpeeseen.

Kuten jo aiemmassa postauksessani tai siellä kommenteissa mainitsin, heinähomma on nyt hoidossa.
Kaurat ja rehut saadaan lähistöltä ja laitsalla ruoho kasvaa.

Katselin juuri eilen, että kun se lankkutarhan alue on ollut täysin hunningolla useat vuodet maaperän osalta, ei ainakaan ole liian stydiä purtavaa. Lähinnä luonnon yrttiä ja perusheinää. Siitä on hyvä hevosten aloittaa ja siirtykööt sitten juhannukselta naapurin puolelle kesäduuniin. Työhevosia ;-)

Titalle kasvintunnistusta. Muutkin voivat kertoa mitä nämä ovat?! Olen ihan ilmeisesti tarkoituksella istuttanut "jotain" mutta yhtään en voi muistaa mitä ihmeen tötteröitä nämä ovat. Rikkaruohot kyllä tunnistan ja olen niistä tuskallisen tietoinen. Nekin nimittäin räjähtivät kasvuun kun saivat vettä.

Tuolla kasvupaikalla, salavan varjossa, on paljon erilaisia kuunliljoja, kurjenpolvea... ja nuo oudot.
Koko alue odottaa vielä lantamultakuormia, mutta sateiden vuoksi sekin homma odottaa vielä tekijäänsä.
Niinkuin moni muukin pihahomma. Onneksi olen oppinut armahtamaan itseni niiden suhteen. Kaikki suurimmat työt on kuitenkin jo tehty, yrttimaa, kasvimaa ja mansikat ovat valmiina uuteen kasvukauteen.

Viimekeväänä Äitikulta raatoi kuin muuli pellolla aamusta iltaan. Tänä keväänä totesi, että hän taitaa joutaa vaikka kylpylään viikoksi kun pihalla ei ole puuhia. Hyvä homma ja erittäin oikea päätös.
Muutamat rikkaruohot, mullan kärräykset ja mansikoiden perkaaminen eivät pontevalle seniorikansalaiselle vielä urakaksi riitä.

Saas nähdä millaisena pyörremyrskynä Äitikulta pyörii pihalla huomenna...

Minä en uskalla mennä kylpylään. Koska siellä vedessä lilluessa rypistyy ihan rusinaksi. Entäpä jos ne rypyt eivät sitten oikenekaan?

Tänään pitäisi saada vielä otetta töistäkin, inventaariossa on jäljellä työläin vaihe, eroraportin korjausten syöttö koneelle. Oikeastaan olisin paljon mieluummin kärräämässä paskoo kukkapenkkeihin. Tai trimmaamassa tupaterrierin villahousuja...

...kaikista mieluiten istahtaisin kuitenkin kahvimukini kanssa pihakeinuun keräämään energiaa aitalankkujen maalaamisurakkaan.
Meille tulee valkoiset lankkuaidat :-)

Tähän loppuun tällään vielä toisen ihmeellisen asian, tuon kukkivan helleboruksen lisäksi.

Torpalla kasvaa ja kukkii mikä vaan. Meidän telkkahuoneessa on ihan käsittämätön kasvuympäristö. Siellä kukkii bougainvillea, timanttiananas elää jo toista vuotta ja kukkii aina vaan, posliinikukka pukkaa imelälemuisia kukintojaan nonstoppina ja nyt tämä.

Kärsimyskukka työntää hedelmää! Onks toi nyt se passionhedelmä? Ei kai?

Uusia kukkiakin meinaa aukaista ja jos kaikista kukista tulee tuommoinen mollukka, meillä on kohta sadonkorjuujuhlat!
Hassua, mainiota ja varsin mielenkiintoista.

Semmoista mukavaa.
Mainiota viikonloppua sinullekin!

Kiva kun taas piipahdit torpan päiväkirjassa.