tiistai 28. joulukuuta 2010

Otetta elämään


Pakkasviikko, vuoden viimeinen viikko on alkanut varsin nihkeästi. Paljon olisi vuoden vaihteessa tehtävää ja pakollista suoritettavaa. Normaalit arkihommat kiinteistönhuoltohommineen, perillisten loma-aktiviteetit, alekuviot, vuosi-ilmoitukset ja mitälie muuta. Mulle olisi passannut konvehtien mässytys ja rästikirjojen lueskelu, viikonpituinen pyjamaparty.

Nyt jos koskaan sosiaalinen elämä jää pahasti alakynteen. Ja kieltämättä, takaraivossa soi mollisävel vuodentakaisen Sellon hirmutyön takia. Suoraan sanoen pelottaa, millaiset vuosijuhlat lehdistö ja julkisuudenkipeät hörhöt asiasta vielä saavatkaan aikaan. Oikein revitään, riivitään ja raadellaan, että varmasti jokainen Sellon ohi pyyhkäissyt pääsee avautumaan kokemuksistaan. Missä olit kun Sellossa ammuttiin ihmisiä?  :-(

Minä olin kotona ja pelkäsin jokaista puhelua, viestiä. Ja valitettavasti pelko oli aiheellinen.



Torpanväen talveen kuuluu juuri nyt yhtä sun toista aktiviteettia.

Perilliset kituvat ponikuumeessa, tänään pääsivät molemmat ajamaan raviponia. Varmasti aika siistiä.
Ja kyllä minäkin ihan ajatuksella niitä pikkuisia karvaturpia rapsuttelin, hauskoja tappijalkoja.
Herra Harmaa Hevonenhan oli iiiiiso ja pitkäkoipinen "enempi svengaava hirvi" hevoskaveri, nämä pikkuiset ponittimet ovat ihan oma lajinsa. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Mutta ihan älyttömän mainioita opettajia perillisten hevosharrastukseen.

Kieltämättä vähän huvitti kun toinen perillisistä nappasi ponipoikaa otsatukasta ja painoi nenänsä ponin nenäpiihin ja luki käytöksen kultaisen kirjan valitut palat. Poni nolostui ja seisoi sen jälkeen oikein kauniisti paikallaan.

Kyllä minä arvelen, että meille tulee yksi lelliponi, sitten joskus. Perilliset ovat viilettäneet ponin perässä niin minisuksilla kuin pulkallakin, ajaneet ja ratsastaneet. Ja into (ja itseluottamus) senkuin kasvaa. Hyvähyvä. Hullunrohkeus on kuitenkin äärimmäisen kiellettyä, sillä ei mitään voita.

Minä vannon kokemuksen tuoman itsevarmuuden myötä opittuun taitoon ja hevosenlukutaitoon. Huimia pellehyppyjä hevosten kanssa remunneet yleensä viettävät puolet ajastaan kipsattuina..


Tästä kuvasta muuten näkee meidän lumimäärät. Ei oo häävit ei. Mutta lumityöt pysyvät helposti hanskassa ja ilman nelivetoakin pääsee pihaan saakka. Kuvasta ei oikein näy tuo nousu, ei sitä suuren suuresti ole, mutta pahimmilla liukkailla on pitänyt tulla aika lujaa ylös ylettyäkseen. Riihen edessä on tilaa kässärikäännökseen ;-)

Tänään sain sitten vihdoin aikaiseksi marssia silmäklaassikaupan ovesta sisään.
Tietyn merkin perässä menin, ekat näkemäni olivat Ne Oikeat ja maanantaina silmälääkäri tsekkaa tarvittavat vahvuudet. Mullehan laseroitiin takavuosina haukankatse ja hyvin sillä on pärjätty. Mutta nyt hämärässä ajaessa ja pientä pränttiä lukiessa joutuu välillä siristelemään. Ei voi olla ikänäköä, ei näin nuorena!!! Varmaan oli lounaan jälkeistä väsymystä laseroineella lääkärillä ja nyt sitten huono työnjälki näkyy...

Onhan se tietysti armeliasta parisuhteenkin kannalta, ettei kaikkia väsymyksen merkkejä kaverin naamasta näe... mutta yleisen turvallisuuden maksimoimiseksi aion nyt varanäkimet laittaa. Iso- J:n optikko operoi Tiimarissa, Teboililla ja missä milloinkin. Meitsillä homman nimi on Polo Sport, tietysti.


Vielä kun saisi aikaiseksi konsultoida erästä toisen pään eksperttiä *puistatus* niin voisipa taas hengähtää hetkeksi.

Ja kun terveydentilasta tuli puhe, talven ensimmäinen räkänuhakuume yrittää telläytyä kylään. En huoli, häädän kiivaasti pois. Aseina D-vitamiini (supervahva tuplasatsi), valkosipuli, tyrni, punaviini ja echinaforce. Yöksi kuumelääke ja eukalyptushunajakökkäre kurkkuun. Aamulla voisi vaikka olla terve.

Alennusmyynneistäkin on jo perskohtaista kokemusta.
Lasten untuvatakit ja toppavaihtoehdot ovat tästä kaupungista vallan vähinä. Talvi yllätti Suomalaiset.
Huomiseksi näyttää jäävän yksi joutotunti ja sen vietän tonkimalla paikallisen hevosvarusteliikkeen outlettiä. Jospa sieltä löytyisi joku ökyuntsikka -80 % alessa?


Tämmöistä, kaikenlaista sekavaa säätöä kuuluu siis torpanväen talvenkirpeään viikkoon.
Kanalassa uudet chabot harjoittelevat hautomista, vanhan liiton rouvia ottaa moinen vauvakuumeilu päähän ja nokkapokkaa käydään verkon läpi. Nuori silkkikukko kekkaloi voimansa tunnossa ja vanhat kukot myhäilevät helttoihinsa, molemmin puolin väliverkkoa. Veikkaan että valkea silkkikukko saa vielä pataan oikein isän kädestä. Eli nokasta.

Kattilössi jatkaa samaa turmeltunutta velttoiluaan. Juoksevat hännät pörheinä mummolaan päivävuoroon. Elli tosin unohtui ulos yli kuudeksi tunniksi eilen. Istui takaovella ja pui nyrkkiä (tassua) kun Äitikulta tuli valoja sytyttelemään. Moneen tuntiin ei Elli hievahtanutkaan pehmolelukopasta, siellä on ilmeisesti varsinainen Nuorten Nerojen Kerho, Elli ja Teletappi LaaLaa kera pehmo-Nasun ja muiden Älyn jättiläisten...

Nassella kiristää vatsanahka.
Kenelläpä ei, kysyy hän ja nakkaa vielä yhden konvehdin kitaansa!

8 kommenttia:

  1. Räkä sentään, kirjoitin edellisen päivän tarinoihin jatketta vaikka kuinka ja kun klikkasin lähetä, niin eihän tietenkään tällä uudella läppärillä ollut salasanat tallessa. Eikä mun päässänikään.

    Eli olen käyttänyt viime yön ja tämän päivän asentaakseni langattoman sisäverkon tänne, sekä asentanut uuden läppärin toimintakuntoon. Ei mennyt ihan ns. putkeen, vaan takuten ja kompastellen vaiheesta toiseen. Ja yksi soitto puhelinyhtiöön asian lopullisesti selvittämiseen. Nyt toimii ja olo on kuin voittajalla.

    VastaaPoista
  2. No näyttää tulevan tekstit näkyviin... voi jatkaa.

    Lunta on torpalla samoja määriä kuin täälläkin. Äsken uutisissa näytettiin lumimääriä Bornholmin saarelta. Muhkeat kinokset... kerrassaan.

    Vuosi uhkaa vaihtua, Maestro näyttää hamsteroivan vähän joka kaupunkireissulla raketteja lisää. Kunhan ei nyt ylirasittuisi...

    Uuden kameran kanssa en ole ehtinyt lempiä ollenkaan, mutta tulee sekin päivä vielä. Tein diiliä jo PääPuutarhurin kanssa, että otan ensi vuonna paljon kuvia kasveista tietyillä kriteereillä, jotta hää saa sivuillensa kattavat kuvat. Arvatkaa valuutta, mitä käytetään kuvanvaihdossa... :D

    Nyt tutkimaan sähköpostista Nitan terveisiä!

    VastaaPoista
  3. Pitäähän mun vielä palata kiekkumaan... Nyt on itärajalla kovat piipussa ja Tiki kaukalossa! Olipahan varsinainen ylläri kuulla, että Herra Tikkanen kurvailee Mehtimäen Areenan kaukalossa valmentajan mandaatilla. Hyvähyvä. Ihan salettiin menen ainakin yhden matsin katsomaan, ihan vaan Tikin takia :-)

    Sisareni ja kolmin kappalein sisarenpoikia ovat tänään jalostuneet Niiralan montussa (Kuopijon jäähalli) KalPa-HIFK matsissa. Mahtaa huomenna olla matkaraportti melkoinen.

    Nyt on aika doupata itsensä reissukondikseen höyhensaarille.

    VastaaPoista
  4. Aha, Tita on taas kanavalla. Hyvähyvä. Dataaminen on kovaa hommaa ja vaatii välillä voiteluaineita. Kamerahanin kanssa teillä on vielä monet lystit edessä joten opettele rauhassa säätöjä. Talven harmaasävyt ovat aivan loistavia!! Ja opettavaisia.

    Mulla on päivän tekstissä itseasiassa yksi The Taidekuva, se ilman statiivia otetu sininen kuva. Miilaik! Miilaik!

    Mulla on Titan kanssa ihan sama homma, uusi läppäri ja vanhat salasanat... mä niin jaan sun tuskan kun mikään ei oo niinkuin ennen ja kaikki hukassa.

    Voisiko joku Safaria ymmärtävä kertoa, onko siinä ollenkaan remember me -toimintoa? Vähitellen ärsyttää tämä kaikkinainen kirjautuminen.

    Ja jos minä nyt en kirjaudu Nukku-Matin kerhoon, jää tältä yöltä sekin tekemättä.

    VastaaPoista
  5. Mutta kun ei raaski kameraa viedä paleltumaan ulos! Soon tehty jaappanissa, eikä ole vielä tottunut Suomen kylmiin talviin... Vaikka sillä voi ottaa kyllä kuvia hanskat omassa kourassa - niin selkeän hyvät ja hyvätoimiset namiskat on siinä.

    Mulla on kaksi unelmaa. Saada kuvattua kuutamo ja valkoiset kukat. Jalustakin on. Siis sitä kuutamoa varten.

    VastaaPoista
  6. Otetta elämään, Hirnakka kiitos, veit sanat suustani. Nemppalassa on eletty zen-aikaa ja pyjamapartyt jatkuvat yhä. Kävelylenkit vaihtuvat huomenna paikalliseen Elixiaan, tänään kohteena oli hierojani herrä Pihtinäppi. Arki kolkuttelee jossakin nurkan takana..huoh! toisaalta akut alkavat olla ladattuina, joten tästä on hyvä startata kohti uutta vuotta. Tänään biiliä kinoksesta kaivaessa ajattelin muuten Bornholmia suurella myötätunnolla.

    VastaaPoista
  7. Joulun lomat tältä erää vietetty ja huomenna kutsuu taas työt mutta vain kaksi työpäivää ja sitten taas viikko lomaa.
    pääsin tänään rekiretkelle ja reissu olikin melkoisen hauska :D Luminen metsä oli kovin kaunis ja aisakello helkkäs ihanasti. Jos ei lasketa paria pikku juttua ( länget hajos ja aisa katkes ) niin parempaa ei vois toivoa.

    Mahtoikohan Tita saada miun sähköpostin niitä mehuja koskien reilu viikko sitten?

    Nyt hetkeksi kirjan ääreen ja sitten unten maille. tästä se taas lähtee...

    VastaaPoista
  8. Heipatus kaikille!
    Eilen oli pakko todeta, että tauti tuli ja voitti ja kaatoi pienen ihmisen petiin. Tai oikeammin vietin aikaani muualla kuin työpaikalla ja kiirettä oli. Palataan asiaan uudelleen, kyllä tästä henkiin kuitenkin jää. Ääni ei ole heleä, se on pihinää ja särinää. Häiriöitä torpansisäisessä ääniyhteydessä ;-)

    Ja lunta sataa. Ekan kerran piiiiitkään aikaa. Kiva.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com