Kuovin pit-stop

Tässäpä aamun realiteetit puoli yhdeksän maissa. Kerrassaan komea, talvinen aamu! Eilinen harmaus oli muisto vain, nyt paistaa ja räikeimmällä valolla. Hitaan aamun ja downshiftauksen nimissä vietin piiitkän tovin perehtyen viikonlopun lehtiantiin.

Eipä tuolla lumen keskellä olisi juuri mitään saanut tehdyksi. Mielenrauhaa toki herui roppakaupalla. Kyllähän se ihmiskurjan väkisin tyyneksi ja rauhalliseksi vetää kun luonto näyttää kuka on pomo ja määrää työn tahdit -ja aikataulut. Aivan turhaa hosua vielä orvokkeja purkkeihin, ei niiden aika ole vielä. Söpöilkööt kukkakaupan hyllyillä vielä silmänilona.

Tässä on tämän vuodenajan kukka parhaimmillaan:

End of part 1 -to be continued (pukkaa kanabisnestä...)

No niin, jatketaan taas... Oli vähän tilanne päällä. Nyt Urho Kukkonen, Turha Kakkonen, Patarouvat ja Sirkku ovat poissa. Sirkku tulee huomenna takaisin koskapa tarjouksemme vaihtokanasta on hyväksytty. Palkitsevaa oli huomata kuinka Patarouvat ja kukot eivät enää mahtuneet samaan kuljetushäkkiin jossa ne tänne tulivat. Sen verran oli rouvilla perät pulskistuneet ja kukot rotevoituneet, että piti hakea pahviboksi kuljetusväline kakkoseksi.

Nyt meillä on oma kukko. Ja yksi musta ikioma nuori maatiaisrouva. Kukko on Kullervo ja hyvin viriili. Viime syksynä kuoriutunut -ja nyt jo kanan selässä *rolleyes*

Sitten se Kuovi. En minä itseasiassa ole ollenkaan varma onko tuo Kuovi. Mikä lie uivelo. Mutta reteän pitkä nokka kaverilla kyllä on.

Oli niin mukavan näköinen tepastelija eteläpellolla että oli pakko jalkautua vattupusikkoon ja papparatsata moinen kulkija. Tästä on kuitenkin rantsuun jonkin verran räpyttelymatkaa linnullakin eli ei ihan jokapäivänen vieras pitäisi vesilinnun olla, näillä kunnahilla. Oli ilmeisesti varikkokäynnillä kaverinsa kanssa ja viihtyi hyvin.

Tänään on lisäksi jemmailtu multiin eilisiä ja aiempia ostoksia, myös ne huiman kokoiset pioninjuurakot. Oli oikeasti työlästä löytää riittävän suuria ruukkuja pionin tilapäismajoitusta varten. Onneksi muutama löytyi ja pienoisen jätkänshakin jälkeen sopivat astiat jokaiselle. Pytty juurakkoa myöten.

Tuossa osa tämän päivän ruukutuksista, pionit vasemmassa ylänurkassa olevat kaksi isoa ruukkua sekä puulaatikossa neljä pienempää. Muut on mitälie sätöksiä -ja ne kärhöt.

Nassekin sai taas rallikaverin kun Bob tuli kirittämään. Ihanan rento ja väsähtänyt koira meillä, ei jaksanut uutta kukkoakaan ihmetellä, nosti koipea ja löntysti takaisin tuvan sohvalle elpymään.

Ei tältä päivältä taida nyt oikein järjellistä kokonaisuutta syntyä, liian paljon kaikkea sälää. Mutta kertakaikkiaan oikein vaiherikas ja mukava pyhäpäivä. Sopivasti kävi kahviseuralaisiakin, sää suosi ja illan kruunuksi pikkuneidin sininen salonkikin valmistuu aivan näillä näpyköillä. Vielä vihonviimeiset listat seinään tsup-tsup -naulaimella ja se on siinä!

Palataan kanavalle kommenttien merkeissä myöhemmin, kenties.