Puhtaat purut ja kahvipaussi

Se on ahkeruuskahvin paikka. Päivän ensimmäinen fyysisempi urakka on tehty. Nyt on taas puhtaat purut kanalassa. Ja sen minä sanon kaikille kanalasta haikaileville. Älkää levittäkö kerralla kokonaista olkipaalia kanojen pengottavaksi. Ikinä. On pirullista siivottavaa. Puru on parasta, pohjalle toki turvetta. Olkea ja pehkua pesiin. Helpottaa kaikkien elämää.

Voin kananvapautusrintaman iloksi kertoa, että sitä heinää, kortta, olkea sun muuta ruohovartista siirtyy pesistä aivan riittävästi lattiatasollekin kuopsutettavaksi.

Nuori kukko, Turha Kakkonen, yritti ilmiselvästi vapauttaa itsensä ja samalla muiluttaa avioerokanat pois Urho Kukkosen hirmuhallinnosta.
Kottareiden alla, siellä katveessa, yritti livahtaa ulos. Onneksi olen jo oppinut Turhan temput ja älysin tsekata kottarin alle. Avioerokanat näkyvät leimaantuneen nuoren kukonpojan hoviksi. Mitenköhän pitkään olisi lempi leiskunut villinä ja vapaana pakkasen armoilla luonnossa? Ilveksille olisi kyllä tullut juhlat talven keskelle.

Ja mitä teki Sirkku. Se kultainen kanaseni pyrki munintapesään ja kotkotti hyvin huolestuneena. Jokainen pesä sattui sillä hetkellä olemaan miehitetty joten Sirkku sai lähdöt. Ressukkapieni joutui päkistelemään munansa kanssa ties miten kauan. Eilen löytyi yksi pieni ryppykuorinen munantekele, ehkä se on Sirkun luomus <3

Nyt pitäisi kurkistaa jauhopussiin, onko siellä puhtaat jauhot.
Pakastin kolisee tyhjänä, joku on syönyt kaikki vierasvarapullat.
Paitsi että meillä käy nykyisin niin paljon porukkaa ettei pullat pakkasessa vanhennu. Ja se on hyvä se.

 

Päivän kuvista; tuossa on vähän eteläistä aamutaivasta (yläkuva). Valo oli ihan kummallinen. Aurinko on jo yllättävän ylhäällä ja sinnittelee päivä päivältä ylemmäs. Puiden talviunesta voi kuitenkin päätellä kevään olevan vielä kaukana. Minä niin odotan, että omppupuiden tyvelle tulee pälvet. Sitten on kevät.

Otin pihasuunnittelua varten tulevan pionipenkin sijainnista kuvan, tästä on ollut ainakin fyllissä jo mainintaa: 

 

Penkin paikaksi ajattelin oikealle tulevaa aluetta, tuota mihin kasataan portaan edestä lumet. Tuosta voi jatkaa oikealle alas vaikka miten pitkästi. Tuohon paistaa aamupäivästä auringonlaskuun asti, viettää reilusti alaspäin ja on kuohkean multavaa maata.

Tässä vielä täsmennystä. Talvipolku tuossa oikeassa reunassa merkkaa todennäköisesti kesäpolunkin paikkaa. Polun oikealla reunalla on viimekesänä muokatun perennapenkin aurinkoisempi puoli. Siinä on polun suuntaisesti päivänliljoja (4 erilaista) ja leimuja. Sekä satapäin kukkasipuleita. Aitan ja pihatien välissä on muuten se ruttojuurien kasvualue.

Tässäpä vielä tieltä taloon. Pioneille olisi tilaa polun oikeassa reunassa.
Mitä sanoo Tita, Tuula ja muut pihasuunnittelusta ymmärtävät?

Tässä meni nyt kahvipaussin lisäksi safkis, melkoinen aikavaras tämä blogi. Pitäisköhän rajoittaa update -tahtia? Jos vaikka viikottain päivittäisin? Sitten saattaisi kyllä tulla vielä vapaampaa tajunnanvirtaa eikä kyydissä pysyisi naapurin Erkin kissakaan.

Ensi viikolla saattaa tulla roadshow, vaikuttaa siltä, että pääsen Iso-J:n kartturiksi reissuun. Ihan savon sydänmaille saakka, jännittävää.
Seuraavalla viikolla piipahdan kenties länsirannikolla, Vaasassa. Valitettavasti rundiin ei mahdu koukkausta Kokkolaan tahi Raaheen.

Lappeenranta taitaa hoitua ilman minuakin mutta Savulle tiedoksi, tästä sinne singahtaa joskus kaljakylmiötä ihmettelemään ihan omillakin ajeluilla ;-)

Ja nyt pitää mennä. Koska olen sen arvoinen.... *tsihhihhhiih*