Nyt pitäisi vastustaa valmennusmenetelmää jonka tuloksena hollantilaiset putsaavat palkintopöydät kansainvälisissä kisoissa.
Tässä hollantilaista kouluratsastusta:
http://www.youtube.com/watch?v=RZhtiCqBAGM&feature=related
Ne jotka jaksoivat katsoa tuon suorituksen näkivät sen kukin omalla tavallaan. Osa piti osa ei.
Minä näin Hevosen, liikkuvan hevosen. Hienosti liikkuvan hevosen. Yliluonnollisen ihanasti liikkuvan hevosen. Oli siellä joku kuskikin kyydissä mutta pääosassa oli hevonen. Moorlands Totilas.
Tuota pitäisi nyt ymmärtää vastustaa. Minä en ymmärrä miksi minun pitäisi saksalaisten liikkeellelaskemaan nettiadressiin laittaa nimeni? Todistaakseni olevani kunnollinen, puhtaan ja hyvän ratsastuksen ja hevosmiestaidon kannattaja? Mihin he minun nimeäni tarvitsevat?
Olen puutumukseen asti katsellut muutamia youtubesta löytyviä behind the curtains -kuvattuja salavideoita "hollantilaisten salaisista harjoitusmenetelmistä". Eikä se ole aina mieltäylentävää katsottavaa. Hikiset hevoset pyörittävät silmiään, hännät piiskaavat puolelta toiselle ja näyttää että paketti räjähtää käsiin hetkellä millä hyvänsä. Hevosen turpa on siellä jossain etujalkojen välissä.
Homman nimi on Roll küriksi kutsuttu treenausmenetelmä. Homma henkilöityy erääseen hollantilaisten valmentajaan. Roll Küria käyttävät toki muutkin, myös saksalaiset. Ihmiset, joiden nimessä on tittelinä Dr. kertovat kuinka menetelmä on luonnonvastainen hevosen fysiikalle. Näitä lausuntoja referoidaan surutta ja käytetään vasta-argumentteina. Niihin otetaan kantaa heppahullun palstoilla ja nettifoorumeilla.
Koskapa en ole (minkään) valmennusmenetelmän asiantuntija vähimmissäkään määrin, en lähde analysoimaan menetelmää sen tarkemmin. Mutkat suoriksi vetäen ja nyansseilla hanuria pyyhkien voin ehkä yleistää, onhan kyseessä täysin minun, yksityishenkilön mielipide. Roll Kürissa hevonen vedetään (hetkellisesti) ylitiukkaan pakettiin (turpa ryntäisiin) josta se vapautetaan ns. oikeaan asentoon. Paketissa on nimenomaan hevosen etuosa. Menetelmällä pyritään saamaan hevosessa oleva voima, ns. työntävän takaosan (moottorin) liikevoima maksimaaliseen käyttöön ns. patoamalla se ja jolloin hevonen ratsastustermin mukaan kantaa itsensä kootussa muodossa (näyttää ylväältä ja tehokkaalta).... ääh, en minä osaa selittää mutta jotain tuonsuuntaista olen antanut itseni ymmärtää. En myöskään puolusta menetelmää koska a) se näyttää hurjalta b) itse en uskaltaisi edes kokeilla c) en tiedä asiasta tarpeeksi d) en ole kilparatsastaja.
Jossain on kuitenkin ristiriita.
Jos videoklipin musta ori treenataan suorituksiinsa mitä julmimmilla tavoilla, mistä se sitten saa kaiken tuon säihkeensä astuessaan verryttelyalueen verhojen takaa radalle? Kerta toisensa jälkeen, kisakaudesta toiseen. Jos tuo ilmestys ei ollut Kansainvälisen ratsastajainliiton peräänkuuluttama Happy athlete niin mikä sitten? Ovatko kaikki kansainväliset kouluratsastustuomarit täysiä puusilmiä? Onko tuo hevonen eläinrääkkäyksen tuotos? Mitä ne maikkarilla vastikään esitellyt "valmennustallin" kuihtuneet hevoset olivat?
Sen myönnän, että esimerkiksi oma hevoseni oli välillä kaikkea muuta kuin happy athlete. Silmät pyörivät, häntä piiskasi ja hevonen puhkui pidätettyä kiukkua. Se johtui vain ja ainoastaan omasta taitamattomuudestani. Enkä todellakaan ollut ylpeä itsestäni. Ratsastushan on laji, joka on asiaan perehtymättömille aivan henkimaailman hommaa. Raippa näyttää maallikon silmään kauhealta vehkeeltä, miltähän juoksutuspiiska sitten näyttää... Äitikulta meinasi pyörtyä kun näki elämänsä ensimmäiset kankisuitset kaikkine remmeineen ja rautoineen.
Joku pelkää nyt, että RollKür leviää Ettäänperän ponitallinkin viralliseksi harjoitusmenetelmäksi. Ei se leviä.
Tavoitehan on iloinen, eteenpäinpyrkivä hevonen. Mihin tarvitaan kaikkia martingaaleja, gramaaneja, piuhoja ja kuolaimia? Niitä kaikkia löytyy myös Syrjänperän valmennustallin varustehuoneesta. Miten paljon pahaa oloa, kipua ja tuskaakin tuotetaan lukuisille peruspolleille niin Suomessa kuin maailmallakin käyttämällä täysin tarpeettomia, vääriä ja epäsopivia varusteita? Millaista tahtojen taistelua käydäänkään lukuisilla valmennustunneilla ja omissa treeneissä -kun kukaan ei näe. Väkivalta alkaa kun taidot loppuvat.
On hyvä, että asioista puhutaan ja epäterveimmät piirteet kitketään pois kilpaurheilustakin. Myös siltä tasolta jossa suurimmat setelit kahisevat. Meidän ei enää tarvitse ihmetellä romanialaisia "nais"voimistelijoita tai itäsaksalaisia "nais"kuulantyöntäjiä. Jotenkin tuo homma nyt vain haisee, miksi juuri hollantilaiset? Onko sinne lipsahtanut turhan suuri osa himoituista sponsorieuroista? Ovatko lupaavimmat, lahjakkaimmat ja kalleimmat kilpahevoset päätyneet hollantilaisten talleihin? Keneltäköhän se on pois? Hei hilfe, money talks.
Se hyvä puoli tässä käydyssä keskustelussa on, että nyt kansainvälinen ratsastajainliitto FEI kokoontuu pohtimaan omaa kantaansa asiaan. Siihen saakka maallikoitten järjestämät noitavainot saavat puolestani olla. Liput liehuen marssin kyllä eläinten hyvän kohtelun puolesta. Että maailmasta poistuisivat ikiajoiksi pentutehtaat, kyseenalaiset kennelit, takakontista myydyt koiranpennut ja hylätyt kissat, nälkään kuihdutetut hyötyeläimet, kannibaalisiat ja -kanat, lantaansa muumioituneet hevoset ja naudat... luettelenko lisää oikeita epäkohtia?
Melkein tippa silmäsä katsoin juutuupiklippiä - siinä huippuunsa treenattu, esiintymisestä nauttiva siihen ihan täysillä keskittyvä musta ori pisti parastaan. Kai sillä oli pilottikin siellä selässä... niin saumattomalla yhteistyöllä, ettei sitä oikeastaan huomannutkaan. Hieno esitys!
VastaaPoista* minullakin on pörröinen musta entinen ori *
Välillä taas putkahtaa keskusteluja, joissa ravikilpailut lanseerataan eläinrääkkäyksenä. Vain ne hevoset menestyvät, jotka itse tahtovat juosta. Pakottamalla et saa 110%:n tehoja hevosesta jos ei se sitä itse halua antaa. Oli laji sitten mikä hyvänsä.
Jos ei tiedä mitä on yhteinen tahtotila hevosen kanssa, niin ei sitten. Se pitää kokea mitä on olla yhtä loistavaa, energistä kokonaisuutta hevosen kanssa.
Oih - pitää taas kiiruhtaa arjen töihin!
Eipä juokse huippuravuri tai laukkatykkikään pakottamalla, antaen kaikkensa. Kyllä se on yhteinen sävel joka ihmistä ja hevosta tanssittaa, juoksuttaa ja eteenpäin kiidättää.
VastaaPoistaKaikkihan me tiedämme mitä tekee hevonen jota ns. vetuttaa. Se nakkaa ykskaksylöshop ärsyttävän ihmisen selästään tai protestoi koko tarmollaan. Eikä ainakaan tee töitä korvat tötteröllä keskittyen.
Mielenkiintoinen uutistieto oli se, jonka mukaan Kyra on saanut lusitanon ratsukseen. Ikicharmantti Charleston-Max siirtyy muihin hommiin.
Trendi on kuulema enemmän ja enemmän barokkihevosiin siirtymisessä. Tämähän jos mikä tietää hyvää eräälle frissaratsukolle sinne Inkoon suuntiin ;-)
Ja juu, barokkityyppiset hevoset ovat valmiiksi muodossa, ryhdissä ja särmänä. Eihän siihen tarvita kuin lennokkaat liikkeet, taitava kuski ja molemmille korvienvälys kuntoon. Tie on auki taivasta myöten. Ei tartte ryhtiä hakea hevosen etujalkojen välistä. Loppuukohan sitten maallikoiden jurnutus? Ei, sitten alkaa narina barokkikouluratsastuksesta ;-)
Omat luokat wieniläisen ratsastuskoulun tyylisuunnan ratsukoille ja Totilaksille...
Hämmentävää, katselen syrjäsilmällä Emma-gaalaa ja onhan harvinaisen lahjakkaan näköinen juontaja. Ile Uusivuori YleX:ltä *muikistelua*
VastaaPoistaOnks nyt joku puumien juoksuaika (vitsivitsi) vai mikäs nyt kuumottaa?
Niin, tuosta Roll Kür kommentoinnista on postilaatikkoon ropissut pari kommenttia. Kiitos kannanotoistanne, minä en siltikään katso olevani millään tavoin velvoitettu allekirjoittamaan ensimmäistäkään nettiadressia asian puolesta tai sitä vastaan.
Suurta hätää kannetaan Suomen ratsastavasta nuorisosta. Tekstini kuvituksessa on Perillinen M, elämänsä toisella ratsastustunnilla.
Niin kauan kuin Suomen ratsastavaa nuorisoa opastaa ratsastuksen kivikkoisella polulla Ypäjän tai muun suomalaisen alan opiston käyneet ihmiset, meillä ei ole syytä menettää yöunia hollannin -tai minkään muun maan- kouluratsastusmaajoukkueen puuhien takia.
Olisin hyvinkin valmis pitämään sapattivuoden, tai peräti seuraavan olympiaadin verran leediä ja liittymään hangarounder -jäsenenä hollantilaisten koulumaajoukkueeseen, ei-ratsastavana tarkkailijajäsenenä. Näkisin pitkällä aikajanalla (hevos)tähtitehtaan metodit.
Uskallan väittää, että sitä perus eteen-alas ratsastusta ja tehtävien osiinpilkkomista se on. Perusjyystöä ja opitunymmärtämislomia.
Yksikään (edes GP-tasolle päässyt) hevonen ei ole varsana valmis. Hevoset, mikäli niitä koulutetaan edes villivarsaa seuraavalle tasolle, joutuvat vääjäämättä liikkumaan myös taitojensa äärirajoilla, poissa mukavuusalueelta, siellä missä uutta opitaan.
Jos hevonen saisi valita, se ei siihen hommaan ryhtyisi.
Sata kertaa mieluumminhan fiksu hevosenpoikanen kirmailisi laitumella eikä varsinkaan ottaisi lastia selkäänsä tai rautaa suuhunsa.
Sitten ovat nämä Tähdet, ne joista näkee jo päältä että kyseessä on isojen luokkien veivaaja. Niitä kultakimpaleita jemmataan aitojen ja muurien takana, viilataan ja hiotaan timantin upein säihke esiin.
Edelleen minä väitän, että nekin tähdet tehdään hyvällä perusratsastuksella, johdonmukaisesti ja reilusti osaamistason mukaisia tehtäviä teettäen.
Mikäli jossain treenin vaiheessa mukaan tulee jokin arveluttava elementti, sen oikeutuksesta päättäköön joku muu instanssi kuin maallikkoväen muodostama inkvisitiokaarti.
Huh, ehkä mulla keittää yli. Mutta en kertakaikkiaan voi käsittää tuota silmitöntä kivittämistä. Tuomitsemista. Kun ei ole kaikkia faktoja lyöty pöytään saati omin silmin edes nähty ensimmäistäkään rullaamalla aikaansaatua suoritusta. Livenä.
Itse olen nähnyt maailman ehkä ihanimman tamman, edesmenneen Blu Hors Matineen tanssivan. Ja heti Matineen jälkeen radalla tanssi hollantilainen. Tamma oli karismaattinen, hollantilainen lentävä. En tiedä millä menetelmillä ne oli siihen suoritukseen viritetty mutta molemmat aikaansaivat spontaanin seisaaltaan aplodeerausilmiön, koko katsomossa.
Happy athlete in action.
Jooo, vohkataan vaikka Lauri Tähkän kaulassa killuneesta ketunraadosta seuraavaksi.
Kiitti ja kuitti.
Ai joo, kidutuksesta puheenollen... jokos olette kuulleet radioaalloilta Suomiversion Rihannan Umbrellasta, Baseballs tyyliin tottakai, suomirockabilly rules, NOT!
VastaaPoistaYllättäen, asialla ei ollut Tapani Kansa.
Siitä kiitos Ylemmälle Sensuuriviranomaiselle.
Tervehdys lumen keskeltä. Mun pienet koirat uppoaa korviaan myöten pellolla. Kysyinkin kasvattajalta, onko Jätkä oikeasti puhdasrotuinen. Mun mielestä siinä on pisara jotain Alaskan vetokoiraa ja ripaus Australian kengurua.
VastaaPoistaTähtelän pelloilla kahlataan valehtelematta puolireiteen..... Mulla taitaa kohta olla melkoiset lihakset, mutta väärissä paikoissa.
Eläinten kanssa kilpaurheilu on aina jotain muuta kuin se ns. kotioleilu. Uusi harrastukseni on antanut tästä myös paljon ajateltavaa entisen hevosmaailman lisäksi. Kaikista eläimistä ei siihen touhuun ole ja silloin on ohjaajan vastuu, mitä vaatia. Huomattava elävän olennon tila, keneltä voi vaatia enemmän ja keneltä ei. Jotkut ovat onnellisia siinä vaativassa olotilassa, muuten ns. pää räjähtää.
Lähden tänä kevätkesänä ns. orjana mukaan parille näyttelyreissuille. Toinen sisareni kanssa, toinen oman treeni-ja rotuporukan.
Ihan hauskaa suunnitella matkoja, varata hotelleja jne. Jotain kivaa täytyy olla näkyvissä näinä laman aikoina. Ja niitä eläinystävällisiä hotelleja on yllättävän vähän!
Joo, viikko tuli lisää lomautusta, jos se nyt jotakuta kiinnostaa. Siitä huolimatta, eletään kuin pellossa, harrastetaan ja pidetään jotain hauskaakin.
Ensi kesän ehdoton lomakohde on tietty tila sielä Karjalassa!
Muuten, kyllähän me muistetaan Matti the Matador. Joka rakasti esiintymistä! Sellaista ei saa väkisin, ei miltään hevoselta.
VastaaPoistaMatineen esiintyminen oli huippua, samaa hikoiluttavan ihanaa tarjoaa nyt Totilas.
Noista apuvälineistä. Olen joskus aikakausia sitten yrittänyt kokeilla gramaaneja. Myönnän, en edes osannut pitää niitä kaikkia remeleitä käsissäni. Enkä todennut ko. ohjia edes tarpeelliseksi. Tämä oli 80-luvun loppupuolella, kun ns. kotiin tuli takaisin eläkepäivä viettämään ent. kisaratsu. "Kun se tarvii sitä". Höpö höpö.
Toinen äärimmäisyys oli yhden kanssa, kun riitauduimme ohjasotteista. "Jopa tuulen henkäys kuolainrenkaaseen aiheuttaa painetta". Joo, onko sitten kamalaa laittaa se kuolain hevosen suuhun. Päädyimme pattitilanteeseen ja keskustelemaan koko ihmisen oikeutuksesta eläinten "huvikäyttöön". Asioita voi aina kärjistää.
Oujee Seija, pääsit muurien läpi ;-)
VastaaPoistaMinua lumipyry ja päivällä buustatut c-vitamiinit valvottavat. Selailen tv-kanavia kuin ulkoavaruuden öyvö. Tällä viikolla toinen ilta kun meillä on tv auki. Ja tähän käyttöön muka tavitaan 46":n tölsä *rolleyes*
Sinä se Seija puhut harvoin, mutta sitäkin punnitumpaa tai ainakikin perskohtaisen kokemuksen mukanaantuomalla arvovallalla höystettyä puhetta. Hiljentykäämme järjen äänen edessä.
Ei ole oikotietä onneen, ei herrahissiä huipulle. Harvassa ovat steppaavat herrat, svengaavat hirvet ja flirttailevat Matadorit vaan kaikkiapa on nähty ja kiitelty silinteriratsastuksen (tohto-ri-daus) nimissä.
Totilas on jätkä jolla on rytmi veressä ja pilke silmässä.
Tiedän yhden valkoisen jolla oli sama schwungi ja tekemisen meno, eräät väittivät virtuaalihevoseksi ;-/
Ja mitä tulee remeliratsastukseen, en minäkään osaa kaikkia kommervenkkejä laittaa. Kun ei ole oikein ollut tarvetta. Yhdelle suokille piti kuulema laittaa shamppoot päähän, muuten ryysää. No minä tunnillemenojännityksessä unohdin ne shamppoot ja kirjoitin asiasta omistajan päiväkirjaan. Että pesin sitten shampoolla mahanalusen kun oli hiessä.
Omistaja kiitteli siviilirohkeudesta, oli kuulema häipynyt hevosen mielestä vermon maalisuora kun ei ollut enää remmit päässä. Ne oli jotkut champon-kumipiuhat. Kävin kurkkimassa nettikaupan tarjonnasta.
Se, että hevonen meni tunnilla kiltisti ei todellakaan johtunut taidokkaasta kuskista. En ehkä älynnyt vouhottaa asiaankuuluvasti. Kun en pitänyt hevosta kummempana mokomaa tukkajumalahippiä. Jäykkä se oli kuin papin kiitos.
Niin ja ne omat kankisuitset, ne on myyty eräälle tulevaisuuden tähdelle sinne Päivölään. Mulla ei äly ja taito riitä semmoisten kanssa pelaamiseen.
Eläinten huvikäyttö on mielenkiintoinen termi, sillä saa monen kukkahattutädinkin neilikat tutisemaan. Se onko omalla hanipööllä kivaa vai nauttiiko täti on ihan eri maailma. Hyvät tunnelmavalokuvat korvaavat onneksi usein "koulutussessiot" Joskus ne maailmat kohtaavat. Liian usein eivät, edes uutta kuolainta tarjoamalla. Ja ainahan voi haukkua hollantilaisia.
Päästin tuossa hevoset talliin yöksi. Tähti vahingossa astui minun kumisaappaalla verhotun jalkani päälle ja päästelin ääneen ärräpäitä. Hevospolo oli ihan nolona. Aivan mutkalla se sitten koitti työntää päätä kainaloon, ei edes heiniä ottanut vaan ilmiselvästi pyyteli anteeksi.
VastaaPoistaNiin. Inhimillistän kyllä. Mutta jos sika-ahne suokki ei syöksy yöheiniinsä käsiksi, vaan katsoo tarpeelliseksi ensin keskustella ns. ruokkivan käden kanssa, niin on siinä jotain eläimellisen inhimillistä.
Se sai muutamat palat leipää ja rapsutukset.
P.S. Turvajalkineet vois olla kivat :P
Yritän viikonloppuna kepittää jonkun ottamaan todisteeksi pari valokuvaa mammasta koirien kanssa pellolla.
VastaaPoistaTreeneissä olen usein kantanut kameraa mukana, jopa videosellaista. Mutta keskittymisen takia kuvat on aina jääneet ottamatta..... Ja omasta suorituksesta on vaikea niitä kuvia saada ilman avustajaa.
Jos vain saan jonkun tähtäimen taakse, laitan kuvia postitse, mamman mussu kotona ja töissä.... eli onko mulla kaksi eri urosta.
Nykyinen Nikon oli hyvä joskus kun
digimaailma tuli, vaan eipä enää, vanha ja hidas... Ja se vanha kunnon Nikon-järkkäri makaa putkineen pölyjen alla. Kuka sitä enää niitä kinofilmien aikaisia viitsis kehitellä...
Jahka Satun saan valjastettua työkameran kanssa mukaan, mutta kun hevosihmisten vapaa-aika on rajoitettu... kuten tiedät.
Kukkahattutädit, mä kirjaan itseni siihen kastiin. En kisaa kuin omaksi ilokseni, mutta tavoitteita pitää aina oll. Silti olen huomannut eroja jopa tässä uudessa harrastuksessa. OK, Jätkä treenaa eri luokassa kuin tuo eläkkeelle siirtynyt Narttu. Nartun kanssa voin mennä näihin ns. kotikoulutreeneihin yleisesti hyvää mieltä ja ystävyysotteluja silmällä pitäen, mutta tuon venkuja Jätkän kanssa treenataan kasvattajan ohjeiden mukaan alan miesten kanssa. Jos siitä hyväksytyn jalostuskoiran meinaa saada. Ja joskus vietti/adrenaliinihuumeessa olevaa on komennettava vähän kovemmalla äänella ja otteella.
Hevosista, ne joskus hämmästyy perusteellisen normaalista käyttäytymisestä, jos ovat tottuneet ybervarovaisuuteen tai varotoimiin ja käyttäytyvät mallikkaasti pelkästään uuden tilanteen takia. Siihen ei kannata tuudittautua, trust me. Tallilomittajan aikoina tuli todettua.
Katinvillat Seija sun kukkahatullesi :-D
VastaaPoistaSe on niin ultimatelaji ettei siihen kaikista ole, ainakaan menestyjäksi. Ja kaikesta päätellen sinä ja jätkäpätkä menestytte. Niin että vaihda nyt sovulla se kukkahattu kommandopipoon, sopii sulle paaaaljon paremmin.
Ihanaa että olet löytänyt oman lajisi.
En muista onko ollut puhetta mutta ovatko koirasi käyneet siinä ihan perustavis palveluskoirien luonnetestissä? Millaisia testituloksia tuli? Yö ja päivä ne koirasi ilmeisesti ovat.