maanantai 2. toukokuuta 2011

Aarre armahin


Tuskin yksikään lukijoista voi kuvitella miten ilahtunut olin kun ryömin eilen pois lumipalloheiden alta. Olin löytänyt aarteen! Eikä se ollut hiirenraato eikä koirankikkare. Se on kuvassa söpöilevä pikkuruinen vuokko, Maamon pihalta. Viime kesänä kävimme Joutenvaaran mummolassa pyörimässä puoliromahtaneen talon ympärillä. Pari vuokkotupsua kuokin ylös villiintyneeltä pihalta.

Nakkasin ne kotiintultua minkä minnekin ja oikeastaan unohdinkin. Kunnes nyt pihaa rapsutellessa bongain pienet siniset ihmeet ruohosilpun alta. Keväällä tekee löytöjä! Tuonsorttista vuokkoa en ole nähnytkään. Ne sini- ja valkovuokot joita etelämmässä näin, olivat isompia, värikkäämpiä ja kaikin tavoin näyttävämpiä. Tämä pikkuinen söpöilee hennon vaaleansinisenä.


Herätys maanantaihin oli ankea. Veli Winston veisasi ulosmenovirttään, aloitti kuuden kieppeillä ja mölysi vielä pihallakin. Juuttaan katti, turhan jollottaja. Veli Milton, mieliystäväni laiskuudessa, loikoili tyytyväisenä ja harkitsi kauan mennäkö ulos vai jäädäkö sisään.

Olisin minäkin harkinnut, mutta kun oli pakko lähteä ulos niin minkäs teet. Taivaalta töhötti lunta ja hyinen pohjoisviima maksimoi kärsimyksen. Tämmöinen toukokuun alku sitten tällä kertaa.

Lupailin kuvia Kukko Gaddafin kesäresidenssistä. Niitä ei nyt ole, kuvausinspiraatio hyytyi viimaan.

Siirsimme ränsistyneen kukon ja tipujaan paapovat nuoret rouvat virtaspöntön eteiseen, omaan rauhaansa. Virtaspönttö on se pyöreä tornimainen uloke navettarakennusten seinällä, tämä kaupunkilaisille tiedoksi.

Siihen laitetaan vähän verkotettua aluetta kuopsuttelupihaksi ja kesäkanala on valmis. Helppoa ja yksinkertaista. Kunhan joku sen vain tekee.

Kukkoparka on nyt niin polleaa poikaa, kukaan ei noki eikä pieksä ja saa isännöidä ihan ikiomaa laumaansa.

Itse hautautuisin hyvin mieluusti johonkin lämpimään ja pehmoiseen, mieluiten omaan sänkyyn. Olo on kurja ja ankea, ettei vaan olisi joku pöpöpirulainen iskemässä. Niskajumi alkaa olla jo sillä tasolla, että pahoinvointi ja yökötys ovat ainoat oireet joita jaksaa noteerata.

Kyllä nyt koettelee.

MUOKS: Googlen kuvahaku on mainio. Sinivuokkoahan on sen sataseitsemän eri lajiketta, hennon vauvansinestä räikyvään liilanpinkkiin. On se vaan nätti toi maamo-mummon aarrekin, hentoisin kaikista *sydänhymiö ja tykkäyspeukku*

4 kommenttia:

  1. Sukellus byrokratian viidakkoon on opettavainen ja antoisa. Miten sitä ennen osattiin elää kun kaikki tarvittava tieto EI ollut netissä, parin klikkauksen päässä?? Mahdettiin olla hunningolla, tuleekohan sieltä sanonta elää kuin pellossa?

    No joo, google on kaveri myös laidunhommissa. Nyt on selvillä lammashommat ja maataloussihteerin yhteystiedot. Aitarakenteiden hintavertailu on helppoa kuin heinän teko *virn* ja muutenkin jo turvottaa tietoähkyistä.

    Better safe than sorry -periaatteella tehdään niin paperityöt kuin laidunaidatkin. Vaikka maalla asummekin, torppa on kylän yleinen mielenkiinnon kohde joten kaiken on oltava rätingissä ja oordningissa. Ja pilkulleen.

    Naapurin isäntä ihmetteli kun kuuli millaisista rakenteista kaupunkilainen tekee aitauksensa. Hälle kun välttää riukuaita ja paalinaru.

    Kaupunkilaisuus velvoittaa, siispä tehdään vimosen päälle aidatkin jotta kylän kinkereissä riittää puhuttavaa.

    Olo ei ole kehnoa parempi. Illan ohjelmassa on kotiinpäästyä suora sukellus pyjamaan ja vällyihin. Pistän puhelimen kiinni ja yritän oikeasti saada unta, piikkimatolla tai ilman. Mutta nyt on pakko klaarata ilman särkylääkkeitä, ei vatsa kestä.

    Ja juujuu, ei tarvii saarnata, lupaan hankkiutua jonkun taikanäpin tai piikittäjän käsiin ihan oikeasti, heti pian :-D

    VastaaPoista
  2. Kyllä aitaukseen kannattaa panostaa. Tuskin mikään on niin viheliäistä, kun haeskella karkulaisia kyliltä...

    Ja ihan hyvä toi viimenen kappale edellistä viestiäsi... :D

    Viiltävän kylmät ja tuuliset kelit jatkuvat. Pian tässä on itselläkin niskat jumissa vissiin kun tuo tuuli saa kulkemaan niskat jäykkinä. Hyytävää...

    VastaaPoista
  3. Mikä on Karjalan kelitiedote? Meillä jatkuu aurikoiset pakastekuivauskelit. Yöllä pakkasta, aamulla aurinko nousee ja tuulee. Koko päivä parilla plusasteella viiltävän kylmän tuulen saatellessa ulkoilijaa. Brhhhh....

    Vattumaa odottais perkkaajaansa. Varmaan pitäis ottaa konjakki, että tarkenis... :P

    VastaaPoista
  4. Ai kelitiedote? Siniset munat ja märät jalat! Jumaleissöni kun osaa olla hyiset ilmat. En kylläkään ole aamun jälkeen ulkosalle nenääni tunkenut, tänne työmaalle kun ei aurinko paista eikä kuu kumota.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!